keskiviikko 11. syyskuuta 2013

Tuttuja hommia taas

Tällä viikolla palasin taas vapaaehtoishommieni pariin;kesätauon jälkeen.Eilen kävin sitten pitkästä aikaa sydänsairaitten lasten hoitokodissa. Elokuussa hoitokodissa kävi niin paljon opiskelijoita ulkomailta lapsia viihdyttämässä ,joten vasta tällä viikolla aloitin uudelleen siellä. Tuo suloinen poika kuvassa on Lilu,5-vuotias poika läheltä Hangzhouta,Kiinassa. Lilu asuu siellä orpodissa,jonne hänen vanhempansa toivat hänet 2 viikon ikäisenä,koska eivät osanneet hoitaa sydänsairasta lasta. Lilun mukana täällä Israelissa on  orpokodin hoitaja,joka on itsekin kasvanut samaisessa orpokodissa.

Lilu on aivan ihana:vaatii paljon huomiota,mutta häneen ei voi olla rakastumatta. Hyvin laiha,heiveröinen poika mutta täynnä energiaa! Ja ihan mielettömän musikaalinen;eilen Lilu tanssi tuolla musiikin tahdissa  kuin joku ammattilainen.On ihanaa että hän on saanut täällä hoitoa mutta surullista,että hän joutuu kasvamaan orpokodissa. Lilu on nyt sen verran hyvässä kunnossa,että pian koittaa kotimatka takaisin Hangzhouhin.
Ja suureksi ilokseni ihana etiopialainen sairaanhoitaja Workie oli palannut hoitokotiin Suomen -matkani aikana. Kesäkuussa 2012 kävimme Workien kanssa Jerusalemissa,josta kirjoitin täällä.
Ja tänään palasin toiseen vapaaehtoispaikkaani ,jossa minulla on uusi ohjattava,kuvassa näkyvä E. E on jo vanha tuttavuus,sillä kun tulin iltapäiväkerhoon muutama vuosi sitten,oli hän siellä mutta ihan pienimpien ryhmässä. Nyt E on jo isompien lasten ryhmässä. 

12 kommenttia:

Leena Lumi kirjoitti...

E. on viehättävä: Lucky you!

Mine kirjoitti...

Hups Jael, jostakin syystä postauksesi eivät päivity minulla, mistähän se johtuu? No, jotenkin eksyin tänne muiden sivujen kautta. Täällä alkaa myös paluu normaaleihin kuvioihin, kun lapset on saatu koulutielle. Huomenna lähden kävelemään reitit, jotta saan aikataulut selväksi lauantain ryhmää varten. Toivotaan, että aurinko ei paista, niin tekee helpommaksi tuon kävelyosuuden.

Matkatar kirjoitti...

Kauniita ja kivoja lapsia! Varmasti antoisaa ja mielenkiintoista työtä :)

hanne virtauksesta kirjoitti...

Heippa jael =9
Onneksi nyt, jostain syystä pääsin tänne läpi kommentoimaan. Useimmiten se ei onnistu??

Suloinen tansiijapoika ♥
Olet hyvässä paikassa sydämen kanssa auttamassa, upeaa!!
E on kaunis ja ihanat hampaa!!

Jael kirjoitti...

Leena:tosi viehättävä ja hyvin erilainen kuin aiempi ohjattavani.

Mine:bloggeri joskus temppuilee,ties mistä syystä....
Toivottavasti ilmat ovat suotuiset kävelylle ja ryhmälle!

Matkatar:todella antoisaa:)

Hanne:ai kun kiva että pääsit nyt kommentoimaan taas:) Lilu on ihana mutta hieman suren sitä että hän joutuu palaamaan orpokotiin.E on todella nätti nuori neiti:)

Allu kirjoitti...

Hienoa työtä teet!

Satu kirjoitti...

Ihania ovat lapset, mutta niin olet sinäkin. ♥

arleena kirjoitti...

Hento pieni poika, mutta näyttää ihan onnelliselta.
Teet tosi hyvää työtä lasten parissa.
Henkilökohtainen aikuisystävä on suuri asia heille.

Rita kirjoitti...

Ihania lapsia, Jael ! Annas kun kerron sulle (ja tietenkin kaikille muillekin): Aloitin eilen taas vapaaehtoistyöni mamu-lasten kouluavustajana. Sain "omaoppilaaksi" pienen hintelän sydänleikkauksen läpikäyneen irakilaispojan, joka puhuu kurdia ja PERSIAA. Jipii. Hän on vilkas ja iloinen, ja siis tosiaankin puhuu suosikkikieltäni :)

Jael kirjoitti...

Allu:nuo hommat ovat tosi antoisia:)

Satu:) Kiitos,nuo lapset ovat iiihaaniia!

Arleena:iloinen kaveri tuolla,mutta mietin että mitä sitten kun hän palaa orpokotiin.Lilu on ollut sieltä pois nyt lähes 5 kuukautta,pitkä aika.

Rita:ihania ovatkin:9 oi miten ihana juttu;nyt voit harjoitella persiaa:) Täälläkin on irakilaisia pieniä sydänsairaita lapsia leikattu,mutta he toipuvat Jerusalemissa.

MaaMaa kirjoitti...

Todella hienoa työtä teet, hattua nostan. Ja varmasti on kovin antoisaa ja avartavaakin, kun näkee sellaisia joilla asiat on huonommin mutta jotka kuitenkin osaavat ottaa ilon irti elämästä - kuten tanssia <3

Jael kirjoitti...

MaaMaa:kiitos;saan paljon enemmän kuin annan,,,ja ihanaa tosiaankin nähdä tuo Lilun ilo,vaikeasta elämäntilanteesta huolimatta:)