keskiviikko 7. helmikuuta 2018

Kohtaamisia 1

Minusta on aina mielenkiintoista tavata uusia ihmisiä, ja vielä mielenkiintoisempaa  jos saan kuulla heidän tarinansa , ja kirjoittaa siitä. Instagramin kautta olen jo 2 vuoden ajan "tuntenut"  kuvassa näkyvän Mahalahin, ja jossain vaiheessa, jo kauan sitten, hän kysyi voisimmeko tavata. Sovimme tapaamisesta monta kertaa, ja monta kertaa myös peruin tapaamisen. Sanoin että voimme tavata sillä ehdolla jos saan myös kirjoittaa hänestä,   ja ottaa kuvia. Se oli Mahalahin puolesta ok.
Mahalah työskentelee kokkina, ja tällä hetkellä eräässä ravintolassa  Jaffan kirpputorin alueella, joka on kauppoja ja ravintoloita täynnä oleva alue.  Sovimme että tulen vastaan Mahalahin työpäivän jälkeen,  ja odottelin jonkun aikaa, sillä välin kun päivä muuttui illaksi.
Eräälle alueen ravintolalle kuuluva herkkukauppa näytti niin houkuttelevalta.
Lopulta tapasimme. Sanoin heti että ensin otan muutaman kuvan ennenkuin on aivan pimeää.  Istuimme penkillä ja juttelimme yli tunnin, ja minulla oli paljon kysymyksiä.   Kuun alussa täällä vuosia olleet  eritrealaiset ja sudanilaiset, joilla on tähän asti ollut kollektiivinen suojastatus täällä , saivat työviisumia hakiessaan paperin, jossa heille ilmoitetaan että heidän  pitää  lähteä pois 60 päivän sisällä. Tämä koski yksinäisiä miehiä, ei perheellisiä, naisia , lapsia tai vanhuksia.  Asia joka minua surettaa paljonkin , mutta siitä ehkä lisää joskus toiste.  Halusin tietää oliko Mahalah myös tällaisen uhan alla.  Ei onneksi ole.  Mahalah on kotoisin eräästä läntisen Afrikan maasta, jonka värit näkyvät hänen päähinessään.  Hän on ollut naimisissa täkäläisen kanssa; heillä on kaksi lasta, eikä Mahalah ole vaarassa joutua täältä pois, onneksi. 
Mikä aurinkoinen persoona tämä ihminen onkaan. Juttelimme hänen kotimaastaan, siitä miten hän oli päätynyt tänne, ja rasismista. Hän sanoi ettei anna rasismin häiritä häntä, eikä kuulemma ole sitä paljon kohdannutkaan.  Hänen kotimaansa on kärsinyt diktatuurista usean vuosikymmenen ajan.  Mahalah tuli tänne Siinain kautta; laittomasti kuten niin monet muut  sitä kautta tulleet, sotaa ja diktatuuria Afrikasta  paenneet ihmiset.  Monille se on ollut traumaattinen matka, mutta Mahalah kertoi että hänellä kaikki sujui hyvin.  Ja Mahalah onneksi voi rauhassa jäädä tänne. Mahalah on kuulemma hänen ystäviensä hänelle antama nimi: äiti sen sijaan kutsui häntä Maanantaiksi  heidän kielellään, koska Mahalah syntyi maanantaina.
Olipa mukava tapaaminen.

20 kommenttia:

Leena Lumi kirjoitti...

Onneksi hän saa jäädä <3 Mikä hymyilevä kohtaaminen...

Jaffasta ehkä tulossa enemmänkin...:)

<3

Tuula's life kirjoitti...

Minä sanon ihan samaa kuin Leena! Onneksi Mahalah saa jäädä. Olipa mielenkiintoinen kohtaaminen. Ihmisillä on monenlaisia tarinoita. Ja nuo muuttamiset synnyinmaasta ovat aikamoisia tarinoita.
Kiitos Jael, että kirjoitit Mahalahista. Mukavaa helmikuuta!

Allu kirjoitti...

Siellä on kyllä mielenkiintoisia ihmisiä.

Jael kirjoitti...

Leena;olikin mukava kohtaaminen, ja kiva että hänellä ei ole sitä pelkoa että pitää lähteä. Täällä on afrikkalaisia monta kymmentä tuhatta,ja hallituksen virheiden vuoksi esim. Tel Avivissa lähes kaikki samalla, kaupungin köyhimmillä alueilla,mikä hiertää siellä aiemmin asuneiden ja afrikkalaisten välejä ,ja aiheuttaa rasismia. Jaffa on kyllä ihanan tunnelmallinen paikka,etenkin tuolla illalla, paljon ihmisiä .elämää ja tunnelmaa.

Tuula:onneksi hän todellakin saa jäädä,oli ihan helpottavaa kuulla kun mietin että miten hänen laitansa on:)Mielenkiintoinen kohtaaminen tosiaankin,ja aina niin mielenkiintoista kuulla muitten elämäntarinoita. Meitä on niin moneksi:) Kiva kuulla Tuula että pidit, ja oikein hyvää loppuviikkoa sinulle:)

Jael kirjoitti...

Allu:onhan täällä:)

Rita A kirjoitti...

Ystävälliset kasvot. Mukavaa että olette ystävystyneet ❤️

Melissa L kirjoitti...

Maailma on valitettavasti muuttunut rasistiseksi. Suomessa on vahva muukalaiskielteisyys ja se näkyy joka puolella, valitettavasti.
Oikeisto on noussut monessa maassa ja nousu jatkuu, mikä on surullista. Ääriliikkeet vahvistaa rasismia ympäri maailmaa.

Maarit kirjoitti...

Olipa mielenkiintoista saada kuulla vilahdus siitä miten Israelissa suhtaudutaan maahanmuuttajiin! Viime kesänä maassa vieraillessani tosiaan sain todeta, että onpa hurjan järkyttävän suuri muutos tapahtunut maan infrassa ja väkimäärässä sitten vuoden -96, jolloin olin siellä vapaaehtoistyössä. Ihan eri maa nykyään...jäin miettimään miten kaikki tuo rahoitetaan ja miten tuollaiseen määrään maahanmuuttajia suhtaudutaan, kun täällä kotimaassa paljon pienemmätkin maahanmuuttajamäärät aiheuttavat paljon ikävää kommentointia :/

Näistä aiheista olisi tosi kiva kuulla lisää...

SusuPetal kirjoitti...

Hauskan näköinen mies, hyviä kuvia. Onneksi jotkut saavat jäädä sentään.

Jael kirjoitti...

Rita;tosi ystävällinen ja sydämellinen olikin:)

Melissa: Näin se ikävä kyllä on. Täällä oli aiemmin noin 70 000 afrikkalaista, mutta nyt enään 38 tuhatta. Kun hallitus ei suunnitellut mitään kunnon suunnitelmaa heille,niin suurin osa asettui sinne missä oli halvinta, ja muutenkin sosiaalisia ongelmia, jotka sitten lisääntyivät ,ja aiheuttivat närää. Ikävää kun on muukalaiskielteisyyttä, ymmärrän että sitä pitää jonkun verran olla sillä eihän ole resursseja ottaa kaikkia,mutta rasismi on kurjaa. Oikeisto on noussut, esim. USAssa äärijärjestöt juhlivat nyt kun Trumpelo on vallassa:(

Maarit: Kiva kuulla että oli mielenkiintoista. Maahanmuuttajiahan täällä on koko ajan ollut, eri puolilta maailmaa ,mutta afrikkalaiset hakevat pakolaisstatusta, ja tuon kollektiivisen suojan ulkopuolella vain kourallinen on saqanut virallisen pakolaisaseman täällä mikä on väärin. Totta, viimeisten vuosien aikana on infrastruktuurissa ja väestönrakenteessakin tapahtunut muutoksia täällä. Täällä pienessä maassa aiemmin ollut lähes 70 tuhatta afrikkalaista on hurja määrä. Täälläkin oikeistolainen lehdistö on ruokkinut tuota ikäviä kommentteja aiheuttavaa ilmiötä. Tiedän että täällä on suuri joukko myös laittomasti tulleita entisen Neuvostoliiton kansalaisia, mutta kukaan ei heitä pyydä lähettämään pois, sulautuvat paremmin muihin. Mietin että mitä jos nuo afrikkalaiset olisivat valkoisia..Varmaan kirjoitankin lisää tästä koska on ajankohtainen aihe täällä.

SusuPetal; ihanan ystävällinen, ja mukava keskustelukumppani. Onneksi kaikkien ei tarvitse lähteä ,kuten hänen, ja Esterin,joka oli ohjattavani iltapäiväkerhossa.

Piipe A kirjoitti...

Mielenkiintoinen tapaaminen! Nuo kuvasi hänestä ovat valloittavia. Niin eriarvoisessa maailmassa elämme: jotkut joutuvat pakolaisiksi, jotkut saavat syntyä, elää ja kuolla kotikonnuillaan kokematta syrjintää.
Kiitos tästä postauksesta! <3

Satu kirjoitti...

Olipa kiva juttu. :-) Hienosti olet vanginnut Mahalahin persoonan kuviisi. <3

Ulrika kirjoitti...

Kiva aihe , vois itsekki laittaa jutun jostain kaverista blogiin ....:)

Petra kirjoitti...

Ihana juttu ja onneksi Mahallah saa tosiaan jäädä. Seuraan tässä melkein naapurissa aina hieman Israelin tapahtumia joten olinkin lukenut tuosta karkotusjutusta. Näitä kohtaamisia juttuja olisi kiva lukea enemminkin jos sinulla on mielenkiintoisia innokkaita varastossa :) Jaksan aina ihmetellä miksi meillä on maailmassa nyt menossa niin vainoharhainen kilpavarustelun aika vaikka ihmisillä luulisi olevan enemmin tietoa kuin koskaan aiemmin, parempia aikoja odotellessa ja perjantai terveiset Izmrista!

Jael kirjoitti...

Satu:kiitos:) Ja kiitos tuosta kehusta, Mahalah on aivan ihana ihminen, ja kameran edessä niin luonnollinen:)

Ulrika: Aika kiva, tee ihmeessä, ihmisistä on aina kiva lukea. Minulle tämä Mahalahin tapaaminen oli ensimmäinen kerta:)

Petra:Onneksi saa, ja nyt kun on vielä melkein 2 kk, niin toivon että jotain tapahtuu ainakin osalle karkoitusuhan alla oleville ihmisille. Juu minulla on ainakin yksi todella mielenkiintoinen ihminen joka itse sanoi että voin tehdä hänestä jutun. Pitääkin ottaa yhteyttä. Niinpä,maailmaassa aika paljon ei niin kivoja juttuja nyt, ja paljon ihmisiä jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa. Kiitos, ja terveisiä täältä Holonista, Tel Avivin vierestä:)

Marianne kirjoitti...

Tosi ihana kertomus ja ihanat kuvat! Tällaiset on just parhaita. <3 Minäkin kohtasin junassa juuri afrikkalaisen maahanmuuttajan ja aloin jutella, koska oikeasti kiinnostaa kuulla ihmisten tarinoita.

Jael kirjoitti...

Marianne:Kiitos:) Minusta on niin kiva kuunnella ihmisten tarinoita, etenkin mielenkiintoisia sellaisia:)

Lady of The Mess kirjoitti...

Hienoa, että hän saa jäädä! Tuollaiset kohtaamiset ovat arvokkaita - ja tuosta hymystä ei voi kuin tulla hyvälle tuulelle :)

Hannele på Hisingen kirjoitti...

iloiset ystävät aina kivoja

Johanna - Omamaamansikka blogi kirjoitti...

On aina kiva tutustua uusiin ihmisiin, kuulla uusia tarinoita. Niin moni muukin varmaan ansaitsisi jäädä nykyiseen kotipaikkaansa. Meillähän tämä on nyt iso poliittinen kysymys, kun maassa syntyneitä tai varttuneita lapsia ollaan nykyhallinnon toimesta lähettämässä pois. Ainoasta kotimaastaan, jonka ovat koskaan tunteneet :(