Näytetään tekstit, joissa on tunniste nelkytplus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste nelkytplus. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 14. lokakuuta 2018

Flunssainen viikko

Kaunis kiinanruusu kodin lähellä olevassa pensaassa
Viime sunnuntain ja  maanantain välisenä yönä heräsin siihen että kurkkua särki ja oli vaikeaa niellä. Seuraavana aamuna oli jo kuumeinen olo,  ja pari seuraavaa päivää olivat tosi kamalia: kuumetta ja lihassärkyä joka paikassa.   Nyt kun on kulunut viikko olo on parempi mutta räkää on vielä sekä keuhkoissa että nenäonteloissa, mutta muuten olo ok.
Torstaina tuntui jo paremmalta , ja tapasin kolumbialaisen ystävättereni.  Kävelimme Tel Avivin sydämessä ja ihailimme taas vanhoja rakennuksia.  Tähän taloon olen aina halunnut tutustua, ja kun ovikin oli  raollaan päätimme katsoa mitä sisältä löytyy.
Rakennus on varmaan restauroitu joitakin vuosia sitten, ja siellä oli kauniita, erilaisia lattiatiilejä.
Rakennuksen terassialue toisessa kerroksessa.  Emme kuitenkaan olleet toivottuja  vieraita,    sillä eräs nainen tuli hieman närkästyneenä sanomaan että rakennuksessa opiskellaan,  ja me hieman häiritsemme... Rakennus on  Alman,  heprean kielen kulttuurikeskuksen käytössä.   Poistuimme kiltisti, mutta ainakin vihdoin näimme ja opimme mitä siellä sisällä tapahtuu..
Aina yhtä komeat näkymät suurlähetystöstä, ja Välimerikin näkyy sieltä
Perjantai-aamuna suomalaisen kirjaston väki oli kutsuttu  Suomen suurlähetystöön, tutustumaan uusiin toimitiloihin. Minähän kävin tutustumassa tuolla jo kesäkuussa,  ja kerroin siitä täällä.  
Meille näytettiin kuva kuvalta miten suurlähetystön uudet tilat syntyivät.  Alussa tilat olivat täysin alastomat,  oli vain seinät. Kuvassa Suomen suurlähettiläs  Israelissa Anu Saarela, joka palaa Suomeen uuteen tehtäväänsä tulevan vuoden alussa.
Tässä suurlähettiläs Saarela yhdessä kirjastohoitaja Anun kanssa (Juudean Jupinoita -blogista) Olipa mukava tapahtuma:)

tiistai 5. kesäkuuta 2018

Melkein maaginen kauppa

Viime viikolla tapasin  brasilialaisen laulajaystäväni  Eliseten ( ja hänen Mishka- koiransa)  kahvin merkeissä , ja Elisete  (Elisetestä olen kirjoittanut täällä ) kysyi tiesinkö hänen ystävänsä   korutaiteilija   Guy Gilin kaupan. En tiennyt,  joten kahvin jälkeen kävelimme lähellä  olevaan kauppaan.
Kun tulimme kaupan eteen , mietin että  olen lukemattomia kertoja kävellyt melkein ohi  ihan läheltä (kauppa on ihan lähellä torin lähellä olevaa pääkatua)  mutta en ole ollut tietoinen tästä kaupasta. Joten mennäänpä sisälle...
Tämä  oli varmaankin yksi värikkäimmistä näkemistäni kaupoista, ja aiheutti  todellisen vau-kokemuksen.
Guy Gil suunnittelee kaikki kaupassa olevat esineet,   ja korujen ja esineiden kokoamisessa häntä auttaa eläkkeellä oleva anoppinsa.
Suurin osa koruista ovat kierrätyskoruja;  kuvassa oleviin koruihin on käytetty lasipurkkien kansia. Jokainen koru on uniikkituote.    Frida Kahlo on selvästi toiminut muusana täällä....
 Tällaista korua ei voi olla huomaamatta jonkun päällä.
Guy Gil, mies korujen takana.     Guy valmistaa tuolla myös vaatteita, lakanoista, eli kierrätysmateriaalista nekin. Hän kuulemma rakastaa lakanoita!
Lisää Frida Kahloa... Aivan ihana kauppa!