sunnuntai 5. lokakuuta 2014

Muutamia palmuhavaintoja

Aina välillä tulee huomattua kaikenlaista kun kävelee täällä lähiseudulla. Menen tästä usein ohi,mutta viimeksi katselin ylöspäin ja huomasin palmussa nämä taatelitertut.Olivat niin nättejä että piti kuvata.Ei aavistustakaan mikä taatelipalmu tuossa on ja ovatko nuo syötävää laatua.Edellisen postauksen katukuvan palmuissa oli niitä kaikkein parhaimpia medjoul-taateleita,mutta kaupunki ehti leikata ne tertut pois ennenkuin hoksasin...No enhän olisi niihin yltänyt kuitenkaan mutta esimerkiksi kukkakaupan Billie sattui huomaamaan kun niitä terttuja leikattiin ja tuli laatikon kanssa niitä hakemaan.Hän sitten toi niitä myös viereiseen Sugar-kahvilaan,ja voi että  ne olivat makeita! Mietin mitä kaupungin työntekijät niillä tekivät;;heittivätkö pois vai jakoivatko tutuilleen.
Ja nämä taas ovat Washingtonia  filiferan hedelmiä.Tuo palmuhan on kotoisin pohjoisen Amerikan lounaisosista ,ja intiaanit kuulemma tekivät noista hedelmistä mehua ja muutakin.Mutta niissä on tosi vähän itse hedelmää ,sillä siemen on niin suuri.
Joskus palmuista lennähtäneet hedelmät/taatelit löytävät itsensä vähän kauempana ,ja niistä alkaa kehittyä uusi pieni palmu.Tosin harva näista kehittyy suureksi...
Puiston muutamassa taatelipalmussa on myös hedelmiä,mutta nämä taatelit eivät ole syötävän hyviä.Tiedän,koska olen kerran maistanut.....
Tämä ei nyt liity palmuihin,mutta eksän puutarhassa on näin nätti lyhty.

Ja pyhäpäivä sujui hyvin,molempien uskontojen kohdalla,ja konflikteiltä vältyttiin:)

torstai 2. lokakuuta 2014

Näkymiä kauppakeskuksen katolta ja vuoden pyhin päivä

Aamulla aikaisin kävin hakemassa aaumukahvin Cofixista (ketju,jonka pisteissä/kahviloissa kaikki tuotteet maksavat yhtä paljon eli hieman yli euron).Kävelin kadun yli vastapäiseen kauppakeskukseen ja kauppakeskuksen katolle,joka on mukava keidas kaupungin keskellä.Kauppakeskus ei ole korkea joten kattokaan ei ole korkealla,mutta sieltä on kuitenkin mielenkiintoista kurkistella kadulle päin. Katolla riittää myös paljon kasvillisuutta.
Penkkiriviltä katsoen näkyy katolla sijaitseva kulttuurikeskus.Katolla on joskus ollut kahvilakin ja ja ravintola,mutta nyt ei mikä on sääli,sillä tuo kattotasanne viheralueineen sopii niin hyvin siihen tarkoitukseen.
Katselin katolta ensin oikealle...
Kohti vieressä olevaa Tel Avivin kaupungintaloa
Ja sitten vasemmalle.Ylhäältä on mielenkiintoista seurata mitä kadulla tapahtuu.Oli tosin vielä hyvin hiljaista...
Katolta voi myös kurkistaa kauppakeskuksen atrium-osaan ja katsella kauppakeskuksen menoa.

Huomenna illalla täällä alkaa vuoden pyhin päivä eli Yom Kippur. Samanaikaisesti muslimit viettävät Id al-Adha-juhlaa. Tuo yhteenosuminen ei ole ihan yksinkertainen juttu sellaisissa kaupungeissa täällä,missä on sekä juutalais-että muslimiväestöä.sillä Yom Kippur on paastoamisen,hiljentymisen,itsensätutkiskelun ja rukousten pyhä,kun taas Id al-Adha on juhlinnan ,hyvän ruuan ja vierailujen pyhä. Tuosta voi hyvinkin tulla konflikteja ,mutta toivottavasti niiltä säästytään......Molempien ryhmien pitäisi kunnioittaa toistensa pyhää.

maanantai 29. syyskuuta 2014

Ensimmäinen sade tuntuu niin hyvältä!

Tänään aamupäivällä satuin juuri tulemaan kotiin kun alkoi satamaan.Ja reilusti:) Eilen oli pilvistä ,samoin vielä tänäänkin aamulla ja arvelin,että tulee mahdollisesti vain muutama tippa,mutta hyvä sade oli kyllä ihana yllätys
Ryntäsin Bambin kanssa alas puistoon kamera kädessä ja olin kokonaan unohtanut ,että Bambi inhoaa olla sateessa. Se halusi pois ja minä halusin muutaman sadekuvan...niinpä suurin osa kuvista  oli tärähtäneitä.Mutta sain muutaman otettua. Ilma heti raikastui sateen jälkeen,eikä ihmekään kun ei ole satanut niin pitkään aikaan.,
Sateen aikana ja sen jälkeen lämpötilakin laski kivasti ,mutta jo muutama tunti sateen jälkeen se taas nousi helteen puolelle ja hiki tuli pintaan..... Mutta oli ihanaa nähdä noita lätäköitä! Saapa nähdä milloin tulee seuraava sade;viime vuonna muistaakseni saimme odotella parikin kuukautta ensimmäisen sateen jälkeen ,ja lämpötilatkin ovat vielä korkeat.  Myöhemmin iltapäivällä Tel Avivissa kuulin että siellä satoi vain vähän,joten ehkä asuinalueeni oli juuri sopivasti sadepilven alla:)

tiistai 23. syyskuuta 2014

Työnetsintää (ei minun vaan entisen pressan;D)


Israelin entinen presidentti Shimon Peres on kyllä mainio tyyppi! 91-vuotiaana oli aika jättää presidentin hommat, sillä sitä ei voinut jatkaa, mutta videosta selviää että hän etsii uutta työtä;D
Humoristisen videon on ohjannut Peresin tyttären tytär ja tekstitys on englanniksi.Mainio 91-vuotias!

P.S. Supermarket-kohtauksen nainen on muuten se videon ohjannut Peresin tyttären tytär,joka myös on näyttelijä.

sunnuntai 21. syyskuuta 2014

Minne ne jätevedet oikein menee.....

Toissa viikolla seurasin pari kertaa bussin ikkunasta (sopivasti liikennevalojen kohdalla) kun Tel Avivin kaupungintalon Rabin-aukiolle pystytettiin jotain telttaa.Eli piti mennä tutkimaan että mikäs teltta tuonne oikein nousikaan.
Kun menin lähemmäksi huomasin että teltan eteen oli pystytetty jättiläisen vessa!
Menin teltan sisälle kierrokselle,kuulin selityksiä ja näin infofilmin.Tuoleina olivat nämä vessat.....Oli kyllä vähän hassua istua vessanpytyllä ja katsella infofilmiä;D Teltan ja jättivessan tarkoituksena oli informoida yleisöä että minne jätevetemme  menee.
Igudan ,joka tapahtuman järjesti,on Israelin  metropolialueen kaupunkien yhteinen jätevedenkierrätysinfrastruktuuri,johon kuuluu 19 kaupunkia ja asutusta.

Israelissa  kierrätetään jätevettä enemmän kuin missään muussa maassa,ja vesihän on täällä tärkeä juttu,sillä sitä ei ole läheskään tarpeeksi. Suurin osa puhdistetusta jätevedestä menee Negevin autiomaan viljelysten kasteluun. Hieman sitä tuli miettineeksi että onko se puhdistettu jätevesi todella niin puhdasta,ettei mitään haitallista mene kasteluveden mukana viljelyksiin,mutta minulle vakuutettiin ettei näin käy. Jos tuosta haluaa lukea enemmän,niin siitä voi lukea englanniksi täällä.

Lähtiessäni sain mukaani vessapaperirullan,jonka jokaisessa paperipalassa on tietoiskuja tuosta vedenkäsittelystä,niin ettei sitä edes raaski käyttää;D Lisäksi sain kutsukortin  käydä Igudanin vierailukeskuksessa,jossa pääsee läheltä tutustumaan koko prosessiin. 

tiistai 16. syyskuuta 2014

Voi pientä.....

Niin sitten kävi,että sorruin taas tuomaan kissanpennun kotiin....Tämä pikkuinen huusi 6 päivää sitten kovaa ,ei ihan kodin lähellä mutta kadun toisella puolella,ja se kuului bussipysäkille.En tehnyt mitään,sillä ajattelin että sillä saattaa olla emo lähellä.Ja muutama päivä myöhemmin tapasin tutun koiranomistajan joka kertoi vieneensä kissalle ruokaa,mutta ruoka ei kuulemma ollut oikein maistunut. Eilen menin katsomaan pensasta,jonka alla pikku kisu majaili,ja päätin että otan sen nyt kotiin ja etsin sille paikan.
Minulla on aina kissanruokaa kotona,koska syötän näitä meidän talon pihakissoja,ja murskasin kissanruokaa ja pehmensin sitä lämpimällä vedellä,ja pentuhan hyökkäsi ruuan kimppuun ja söi  nopeasti koko kipollisen tyhjäksi,eli sillä oli hurja nälkä. Myöhemmin se söi vielä toisenkin annoksen. Jouduin pitämään kisua kylpyammeessa,jonne laitoin pehmeän pyyheliinan,vesikipon sekä pahvilaatikollisen,jossa oli kuivaa multaa.
Kisu oli ehkä hieman yli 2 kk vanha,mutta söi jo hienosti itse. Tosi nätti pieni kisu,ja otinkin siitä monta kuvaa.Oli myös hyvä poseeraamaan;D
Bambi sen sijaan ei tykännyt vieraasta;luuli varmaan että se on tullut jäädäkseen,ja meni sängyn alle eikä tullut sieltä pois kun otin kisun olohuoneeseen.Vasta kun laitoin kisun takaisin kylpyammeeseen ,tuli Bambi sängyn alta esille....
Välillä kisulla oli hassujakin ilmeitä;D
Hellanlettas kun tämä kisu oli suloinen,mutta se ei voinut jäädä kotiini,joten sille piti keksiä joku ratkaisu...
Muutama puhelinsoitto sinne ja tänne,ja vein kisun illlansuussa kävelyetäisyydellä olevaan kissojen turvakotiin.Itse asiassa yhden kissaihmisen perustama pieni turvakoti,ja edellinen sinne viemäni pentu oli nyt jo paljonkin kasvanut....Tämäkin saa jäädä sinne;kisua pidetään ensin sisällä ja sitä totutellaan vähitellen ulkoruokintaan. Mikä on varmaa on se,että tämä kisu tulee saamaan säännöllisesti ruokaa ja rakkautta.
Kyllä kissanpennut osaavat sitten olla suloisia ! (myös kaikki muut eläinlapset....)

sunnuntai 14. syyskuuta 2014

Design-retki

Asuinkaupunkini Holon on brändännyt itsensä paitsi lasten kaupungiksi niin myös tämän maan Design-kaupungiksi, ja  täällähän onkin paljon puhuttu ja kehuttu Design-museo,jonka olen aiemmin esitellyt täällä. Museon lisäksi kaupungissa on myös (ihan museon lähellä) Holonin teknologinen instituutti,josta myös valmistuu tulevaisuuden suunnittelijoita ,ja retken aikana selvisi,että tuota suunnittelua haluttaisiin iskostaa lasten päihin jo heti lastentarhasta alkaen...
Jännä penkki,jonka eri osat yhdistetään köydellä
Holonin design-kausi alkoi taas viikko sitten, ja se lähti käyntiin 7 uudella näyttelyllä ja nyt viikonloppuna kaupunki järjesti design-kierroksia. Ilmoittauduin mukaan jo elokuussa,ja sain joku aika sitten viestin siitä että mahdun perjantain kierrokseen.  Klo 10 aamulla oli kokoontuminen museon aukiolla.Design-museossa on tällä hetkellä 2 näyttelyä.

Näyttelyn nimi on "Gatherings-from domestic craft to contemporary process" ja se koostuu kahdesta osasta. Ensin kävimme katselemassa näyttelyn ensimmäistä osaa ,joka koostuu  tunnetun japanilaisen Issey Miyaken   132. 5-kokoelmaan kuuluvista töistä.Tuon kokoelman vaatteet on valmistetty kierrätysmateriaaleista ja vaatteet tuovat mieleen origamit..Tämä on ensimmäinen kerta kun Miyaken vaatteita on esitelty museossa. Näyttelyn on koonnut tunnettu hollantilainen trendiennustaja Li Edelkoort.
Oli tuuri,että pääsin tälle kaupungin järjestämälle kierrokselle,sillä meitä oli museossa opastamassa itse museon pääkuraattori,joka hyvin  innostuneena ja asiantuntevasti kertoili näyttelystä.
Yläkerran salissa oli näyttelyn toinen osa,joka koostui eri tekniikoilla toteutetuista lampuista ja istuimista.Etenkin lamput olivat sellaisia,että olisin heti voinut ottaa yhden olohuoneeseeni.....

Siinä oli lamppuja kerrakseen.Näitä lamppuja ympäröi kudottu materiaali.
Design-museosta siirryimme bussilla Digitaalitaiteen keskukseen,joka sijaitsee Holonin huonomaineisimmassa kaupunginosassa,entisessä lukiossa,joka jäi tyhjilleen muutama vuosi sitten,jonka jälkeen digitaalisen taiteen keskus sai uudet tilat.Siellä en kuvannut muuta kuin ylimmän kerroksen näyttelyn pari työtä,jotka on tehnyt kaupunginosasta kotoisin oleva taiteilija Becky Mayner. Työt näyttivät kaukaa maalatuilta,mutta ne koostuivat lukuista pienistä paperipaloista eli nämä ovat kollaasitöitä,ja tosi taitavia sellaisia..Mayner dokumentoi entistä asuinaluettaan,käyttäen apunaan paperia ja liimaa.
Toinen Maynerin työ,.joka alkaa aina valokuvalla;sitten tulee paperin ja liiman vuoro;osa kerroksista poistetaan ja näin luodaan kolmiulotteinen kuva.

Digitaalitaiteen keskusksesta bussi vei meidän viimeiseen vierailupaikkaan,eli kaupungin maatilan galleriaan,joka on kävelyetäisyydellä kodistani. Galleriassa on tällä hetkellä näyttely valkoisista paidoista eikä se suoraan sanoen kauheasti kiinnostanut.....
Mutta gallerian ympäristö  kiinnosti sitäkin enemmän...Yleensä käyn katsomassa jonkun näyttelyn talvisin,kun gallerian ympäristö on runsaan vihreää,mutta huomasin että näin lämpimänä ja kuivanakin aikana tuolta löytyy kaikenlaista mielenkiintoista,kuten kaktusviikunoita.
Tai ficus obliqua ,jolla oli kauniin keltaiset hedelmät.
En ollut varma,voiko noita hedelmiä syödä,joten tyydyin poimimaan vain guavahedelmiä ja manteleita suoraan puista .