Onkohan jo kevät......

Hedelmä Billien kaupan sitruspuussa

Ensi sunnuntai-iltana nimittäin täällä alkaa Tu Bishvat eli puiden uusi vuosi,ja sehän yleensä tarkoittaa että kevät on alkamassa ja puiden kukinnan alkua.Puiden uusi vuosi kestää vuorokauden on sellainen pienempi ja hieman huomaamaton juhla ,ja en edes olisi sitä nyt huomannut ellei joka toisessa kaupassa olisi kuivia hedelmiä tarjouksessa;ne kuuluvat puiden uuden vuoden ruokatarjontaan. Enemmänhän tuota juhlaa viettävät koululaiset ja tarhalaiset,jotka silloin istuttavat ruukkuun jonkun uuden kasvin jonka sitten saavat viedä kotiinsa kasvamaan.

Viikon sääennuste lupaa kuitenkin kaikkea muuta kuin keväistä säätä,kylmää jopa (tykkään!!) En valita...

Mutta Tel Avivin persoonallisin kukkakauppias  Billie oli tänään järjestämässä kukkakauppaansa niin keväiseen kuntoon ,puiden uuden vuoden kunniaksi.

Värikästä Billien kaupassa

Billien kauppa oli myös täynnä joulutähtiä ,joita en paljon nähnyt joulun aikaan mutta nyt niitä oli.

Puiden uuden vuodeksi Billie oli myös tuonut kauppaansa nuoria sitruspuita. Voi että harmittaa etten voinut ostaa tuollaista sillä pitäisi olla vähintään parveke että saisi tuollaisen kasvamaan ja tuottamaan hedelmää. Olivat vielä aika edullisiakin eli 27 euroa per puu,joissa oli jo paljon hedelmiä.

Minisitruunaakin löytyi nuorten puiden joukosta. 

Myöhemmin Bambin kanssa kävellessä löytyi jo kruunukkaroitakin,kevään kukkia....

Ihana kauppa!

Eräänä iltana matkalla rantakävelylle ystävän kanssa ohitimme kaupan,jonka ikkunassa oli huopatossut. Pakkohan sinne oli poiketa.Sisällä oli kaupan omistaja Frida,joka kertoi että hänen kaupassaan voi paitsi ostaa valmiita tuotteita myös oppia virkkausta ja kutomista ja huovuttamista. 

 Sisällä kaupassa oli ihania käsitöitä ,kauniita lankoja ja muuta.

Virkkaustaitoni on niin perusjuttua että pitäisi ainakin kerran mennä tuonne Fridan oppiin....

Voihan laventeli!

Tämä on  Sykomoriviikuna

Tämän postauksen piti alkaa kauniilla laventelikuvalla,mutta menin vahingossa poistamaan sen tietokoneen levyltä ja olin jo poistanut sen kamerastakin...Laventelin tilalla on tämä puu,jossa näitä jänniä "marjoja",sykomoriviikuna.. Menin nyt iltapäivällä keräämään taas yrttejä puistosta ystävän kanssa ja poimimme muutaman kauniin laventelin kukan. Toin laventelin kukan nenäni eteen,sillä halusin tuntea sen miellyttävän tuoksun. Ja silloin se tapahtui...elämäni ensimmäinen kunnon allerginen kohtaus,joka oli todella kamala:aivastamista,silmien vuotamista,hapen puutetta. Istuin penkille puoleksi tunniksi ja yritin saada kohtauksen rauhoittumaan mutta vasta nyt kun tuosta allergisesta kohtauksesta on kulunut pari tuntia alkaa olo pikkuhiljaa tuntua paremmalta. Bussissa matkalla kotiinkin aivastelin koko ajan ja nenäntiehyet olivat aivan tukossa.Olen siis altistunut laventelille,mutta toivottavasti en muille kukille... Olen ennen kerännyt laventelia ilman minkäänlaisia oireita,mites nyt näin kävi.Huomenna on onneksi jo kauan sitten tilattu aika lääkärille,ja taidanpa pyytää antihistamiinireseptin...

Ehdin sentään kerätä ihanaa meiramia juuri ennenkuin tuoksuttelin laventelia...

Sekä kuvata papukaijan ,joka oli maan  pinnalla,mikä on harvinaista. Papukaijoja oli montakin;kai siellä oli jotain hyvää syötävää.Huomatkaa miten hyvin tuo papukaija sulautuu ympäristöönsä,sitä ei helpolla edes erottanut  kasvien seasta.

Miksi niin rakastan talvea...

Etualalla kiiltomalvaa,Malva Sylvestris,joka on hyvää paistettuna

Tämä kuva selittää otsikon kysymyksen...Eli rakastan talvea täällä itäisen Välimeren puolella tämän vihreyden ja vehreyden johdosta,jolloin luonto näyttää parhaita puoliaan,jolloin ei ole liian kuumaa,vaan on välillä kylmääkin,josta pidän,ja välillä on myös harmaita pilviä ja sadetta. Kesäähän inhoan täällä:silloin on kuumaa,kosteaa ja suurin osa vihreästä on viljeltyä.

Ihanaa vihreyttä kävin hetken ihailemassa Tel Avivin eteläisessä osassa sijaitsevassa puistossa. Onneksi kaupunki antaa syötävien villikasvien ,kuten kiiltomalvan,kasvaa puistossa kunnes ne alkavat kuihtua pois.

Puiston laidalla on venäläisortodoksinen St.Tabithan kirkko,joka ei kannusta ketään asiaan kuulumatonta vierailemaan siellä mutta jossa kuitenkin kävin toissavuonna. On kyllä kaunis kirkko ja puutarha muurien takana...

Ekologista lammikkoa ,toisin kuin muissa puistoissa,ei pääse katsomaan muuten kuin pienen rakennelman kautta. Yleensä tuolla on vesilintuja ja monen monta muuta lintua,mutta nyt sorsat rääkkyivät yläpuolella enkä ehtinyt nähdä muita lintuja..Tässä ekologisessa lammikossa on paljonkin elämää,minkä voi nähdä tässä upeassa videossa. Lammikon reunalla kasvavat kasvit sen sijaan ovat talvella kuivia ja kesällä vihreitä.

Tuossa rakennelmassa siis on aukot lammikolle päin,mistä voi seurata lammikon elämää. Rakennelmassa tosin istui 3 venäjää puhuvaa, selvästikin liikaa alholia nauttinutta miestä ,joten visiittini rakennelmassa jäi hyvin lyhyeksi.,

Tämä puisto on hiljainen ja kaunis,ja joka puolelle on istutettu yrttejä. Kuten sitruunaiselle tuoksuvaa geraniumia. Geraniumithan kuuluvat pelargonioihin,ja niitä on useita eri lajikkeita,joilla kaikilla oma tuoksunsa. Sitruunaiselle tuoksuvat geraniumin lehdet voi käyttää teenä,leivontaan ja moneen muuhun.Nämä ovat siis tuoksupelargonioita(kiitos Eeviregina!)

Puistossa kasvaa runsaasti myös meiramia,joten sitä tuli poimittua kotiin,Senhän vuoksi nuo siellä ovat että niistä otetaan vähän tarpeen mukaan...Meiramin ja geraniumin lisäksi puistossa kasvaa myös  rosmariinia,laventelia,salviaa sekä sitruunaruohoa. 

Lasten leikkialue tuolla saa aina huokailemaan hetkeksi että miksi en ole lapsi...

Mutta onneksi aikuisiakin varten on oma leikkipaikka eli ulkokuntosali.Tuossa kohtaa kuului kukon kiekuntaa ja kanojen kotkotusta: ne tulivat puiston laidalta,korkean muurin takana olevasta hökkelikylästä.

Ei ollut paljon ihmisiä...

Katoksen alla varjoisa istumapaikka ja oikealta löytyy puiston sitrustarha

Sitruspuita

Vaikka tähän aikaan vuodesta sitruspuitten hedelmät ovat kypsiä niin näissä puissa ne olivat vielä raakileita.

Ennen poislähtöäni löysin puistossa villisyklaameja.Kauniita ja rauhoitettuja,joten katsella saa mutta ei poimia.

Hursot-puisto (metsikköpuisto) on yksi 5 lapsiystävällisestä ja vierailun arvoisista puistoista Tel Avivissa. Niistä olen kirjoittanut lisää täällä.

Auringonlaskun aikaan nro 2

Joulun alla kävin ystäväni kanssa kävelemässä auringonlaskun aikaan Jaffaa kohti,josta kirjoitin täällä. Muutama päivä myöhemmin kävelimme vastakkaiseen suuntaan ,ja taivas oli sinä iltapäivänä aivan eri näköinen auringonlaskun aikaan kuin edellisellä kerralla.

Taivaan puna oli ihan mieletön ,enkä saanut siitä tarpeekseni.

Seuraavat kuvat on sitten otettu kun taivaan puna haalistui ja alkoi olla hämärää.Kaikki tämän postauksen kuvat on otettu iltahämärässä,juuri ennenkuin alkoi olla kunnolla pimeää. Rannalla tapahtuu aina jotain,oli sitten vuorokauden aika mikä tahansa,ja sen vuoksi rantakadulla onkin niin mielenkiintoista kävellä. 

Ooppera-asuintalo ,jonka alakerroksissa on kauppoja,etualalla ja kun katselin kuvaa huomasin kodittoman ihmisen nukkuvan kaktuspensaan juurella.

Rantabulevardin uudistamisen myötä myös rantaravintolat kokivat muodonmuutoksen,eli itse rakennuksilla on yhtenäinen ilme,mutta ravintoloitten sisäpuoli ja terassit ovat sitten erilaisia jokaisessa rantaravintolassa. Nuo punaiset valot näyttävät aina niin upeilta kun kävelee illalla rantakadulla. Tästä alkaa tie joka kulkee rantaa pitkin.

Tässä pelattiin rantapalloa

Lisää rantapalloa. Joulukuun loppupuolella oli lämmin ilta.

Lapset keinuissa

Tasanteilla on hyvä katsella mitä rannalla tapahtuu ,ja onneksi niiden päällä on katos,joten tuolla pystyy istumaan myös kun aurinko paahtaa...

Rantaravintolan tuoleja.Oli aika tyhjää vaikka oli lämmintä.  

Osa saman ravintolan  kalusteista ovat hiekan päällä. 

Sitten saavuimme jo sataman alueelle,ja oli jo niin pimeää etten ottanut lisää kuvia. Kokonaisuudessaan rantakatu on 14 km pitkä,ja vaikka sen kävelee osittainkin niin se on sen verran hyvä lenkkipolku että pitäisi kävellä tuolla useammin.

P.S. Appelsiinipuun Alla-blogilla on nyt vihdoinkin oma  FB-sivusto,(yhdessä Rantapallo-blogini kanssa). Blogin Facebook-widgetti on blogin sivupalkissa.

Aamuisella kävelyllä La Parkissa

Vuosi 2015 loppui   sateisena ,myrskyisenä ja talvisena mutta vaikka vuosi 2016 alkoi jonkun verran sateisena oli se jo vähemmän myrskyisämpi mitä säähän tulee. Tänään lauantaina aamu alkoi sellaisena mitä olin odotellut lähes koko vuoden: pilvistä,ei lämmintä eikä liian kylmääkään. Paras kävelysää ainakin minulle,joten  otin Bambin mukaani pitkälle lenkille kodista 10 minuutin päässä olevaan kaupungin pääpuistoon,jossa on uusi huvittelu/ravintola-alue La Park. Siitä olenkin kirjoittanut pari kertaa rakennusvaiheiden ollessa vielä käynnissä.Tel Avivissa on kiinni 4 kaupunkia ,joista oma asuinkaupunkini Holon on yksi,ja mielestäni ne voisi kaikki liittää Tel Aviviin kun välillä ei edes huomaa että on eri kaupunki kyseessä..La Park on hyvä vierailukohde ihan Tel Avivin kupeessa,ja sinne pääsee hyvin myös julkisilla liikennevälineillä.

Olin liikkeellä hieman ennen klo 9 aamulla mutta märällä urheilukentälläkin oli jo ihmisiä pelaamassa.

Syksyn kova myrsky vahingoitti useita puita ja monet puut olikin täysin parturoitu mutta oli hyvä nähdä niissä uutta kasvua.

Viimeksi taisin käydä täällä kesän lopussa kun La Park oli juuri avattu,eivätkä kaikki paikat vielä olleet auki. Ylhäällä oleva välimerellinen ravintola Silo oli silloin jo avattu mutta alempana oleva Biga ei vielä ollut silloin auki,.

Kävelin ylös kohti Siloa ja kurkistin sisälle ikkunan kautta.,

Silon aamiaisbuffetti näytti houkuttelevalta ikkunan takaa.Tuttavan mukaan todella hyvä aamiainen.Pitäisi kai joskus käydä kokemassa se  kun on niin lähellä kotiakin.

Osa Silon terassia josta näkee katetun terassiosan.Täällä ravintolat kattavat terassinsa lasiseinillä ja katoilla talven tullessa. Keväällä ne sitten poistetaan .

Terassilla oli tyhjää ja kalusteet peitetty sateiden vuoksi. Siellä täällä  oli yrttiruukkuja ja sellaisia joissa pikku chilejä.Sääli vaan että jotkut näyttävät pitävän kukkaruukkuja tuhkakuppeina.....

Silo sijaitsee pyöreässä rakennuksessa ja seinillä kasvaa yrttejä,mikä näytti tosi kauniilta.

Piti vielä kerran kurkistella ikkunan kautta sisälle...

Silosta näkee uusitun kanaalin,

Vanhojen polkuveneiden lisäksi oli tullut värikkäitä polkuveneitä,Uusittu kanaali on vaan tosi matala ja mietin miten noita voi vedessä kuljettaa. Harmikseni uudesta kanaalista puuttuvat siellä aiemmin olleet sorsat...

Hiljaista oli tuolla aamulla. Kanaalin yläpuolella kulkeva silta vie Lasten Museoon,

La Parkin alueella olevan Holonin Toto Areenan (urheilu/konserttihalli) takana on hiekkadyynejä.Koko Holon oli alunperin hiekkadyynejä ja niitä on vain vähän enään jäljellä.Nämä kuvassa näkyvät hiekkadyynit tuskin jäävät moneksi vuodeksi tuonne,mutta kauempana on dyynipuisto,joten edes osa dyyneistä saatiin pelastettua rakentamisen tieltä. Toto Areenassa on muuten tänä vuonna rytmisen voimistelun Euroopan mestaruuskisat.

Sitten viime vierailuni La Parkiin oli tullut monia värikkäitä ja silmää viehättäviä yksityiskohtia,kuten pieni musikaalinen nurkkaus. Tässä skylofoni jota voi ihan oikeasti soittaa.

Kuten myös tätä.Jokaisen soittimen kohdalla oli selitys soittimesta.