Pyörähdys Jerusalemissa

Pikaraitiovaunu Jerusalemin keskustassa.  Tori on vasemmalla , kahden pääkadun välissä.

Maanantai-aamuna eksäni soitti ja kysyi haluanko lähteä iltapäivällä Jerusalemiin. Tottakai halusin;  viime visiitistä siellä on jo aikaa. Iltapäivällä lähdimme sitten liikkeelle. Autossa kysyin mitä teemme Jerusalemissa, ja eksä kertoi että ensin menemme hautajaisiin.  Minä en mielelläni mene hautajaisiin,e,  ja vaikka aikoinaan   Perun reissulla olin tavannut vainajan Perussa asuvan tyttären, en halunnut mennä hautajaisiin.  Se oli onneksi eksän puolelta ihan ok,  joten hän jätti minut  Jerusalemin Mahane Jehuda torin viereen. Minulla olisi kokonainen tunti aikaa koluta tuota mahtavaa ruokatoria:)

Vaikka rakastan Tel Avivin Carmel-toria yli kaiken, niin oli tosi mukavaa taas päästä näkemään Jerusalemin ruokatoria, joka koostuu parista pääkadusta, ja monesta sivukadusta.    Jerusalemin tori on katettu, toisin kuin  Tel Avivin tori,  jossa voi kastua sateella.

Niitä pienempiä torikatuja tuolla on niin monta että välillä en oikein tiennyt missä olin, mutta torin alueella on monen monta ruokapaikkaa, ja ne olivat lähes kaikki täynnä,  sillä oli vielä lounasaika.

Olisin halunnut mennä sisälle marsipaanikauppaan,  sillä Tel Avivissa en ole nähnyt samanlaista, mutta juuri kun halusin mennä sisälle tutkimaan niin sinne tupsahti suuri  ryhmä, jotka olivat jollain ruokakierroksella.  Nämä värikkäät marsipaanit olivat kaupan ulkopuolella.

Kiersin ja kiersin, ja löysin etiopialaisen kaupan, josta ostin rakastamaani etiopialaista mausteseosta, berbereä ,  Tel Avivissa kun sitä saa vain puolen kilon tai kilon pusseissa, mutta tuolla mausteseosta oli irtopainossa.  Kaupassa oli myös kuvassa näkyvät etiopialaiset injera-leipälätyt. 

Kaupassa oli myös  etiopialaisia kahvikuppeja, joita varmaan ostavat vain etiopialaiset tai Etiopia-fanit.

Tässä kaupassa oli kone, joka tekee riisikakkusia. Tiedättehän, niitä  jotka muistuttavat pahvia...Kaupassa valmistetaan myös tattarista tehtyjä kakkusia, jotka maistuvat paljon paremmalta kuin riisikakut, joten ostin paketillisen.

Juustot ovat maistuneet juustokauppiaalle.

Sieltä ajoimme ylös Öljymäelle.  Heti autosta ulos astuttuamme  näimme kamelin, ja vaikka olen samassa paikassa ollut kamelin kyydissä joskus ikuisuus sitten, kun asuin täällä ensimmäistä kertaa, niin nyt minua säälitti tuo kameli, ja toivoin että omistaja kohtelee sitä hyvin.  Ainakin se näytti suhteellisen hyvinvoivalta.

 Ylhäältä Öljymäellä on mahtavat näkymät alas kaupunkiin, ja suoraan edessä näkyy Jerusalemin vanhaa kaupunkia, josta erottuu kultakupolinen  Kalliomoskeija.

Tämä on näkymä kun katselee sivummalta.

Tässä vasemmassa alakulmassa näkyvät  venäläisortodoksisen Maria Magdalena-kirkon kultaiset kupolit. Kirkko on Getsemanen puutarhan vieressä.  Kirkon kryptaan on haudattu prinssi Philipin, Edinburghin herttuan, äiti,  Battenbergin prinsessa Alice.    Prinsessa Alice kuoli Buckinghamin palatsissa vuonna 1969, mutta hänet haudattiin toivomustensa mukaan kirkon kryptaan  tätinsä , suuriruhtinatar  Elisabeth Fjodorovnan viereen.

Näköalapaikan takana sijaitsee 7 Arches-hotelli.  Hotellin rakennutti aikoinaan Jordanian hallitus, ja se toimi vuosikymmeniä InterContinental-ketjun hotellina, kunnes  InterContinental-ketju ensimmäisen Intifadan aikana  päätti luopua yhteistyöstä hotellin kanssa. Hotellin nimi muutettiin nykyiseen muotoonsa.  Vanhahtanut hotelli restauroitiin vuonna 2016, ja hotellin kaikki työntekijät ovat itäisen Jerusalemin arabipuolelta. Hotellin paras puoli on näkymä alas Jerusalemin vanhaan kaupunkiin.

Eksän piti mennä vessaan , ja hotelli oli sopivasti ihan vieressä ,  joten sinne.  Hotellin toisen kerroksen aulassa huomasin nämä koristeelliset lamput.

Öljymäeltä ajoimme alas, ja sieltä kohti Scopusvuorta , sillä seuraava kohteemme oli brittiarmeijan sotahautausmaa Scopusvuoren alueella.

Tänne on haudattu ensimmäisen maailmansodan aikana Palestiinassa kaatuneet (taisteluissa ottomaaneja vastaan)  brittiläisen kansanyhteisön  sotilaat ja muu henkilökunta. Hautausmaalla on 2, 515 hautaa , ja englantilaisten lisäksi sinne on haudattu  Australian, Uuden Seelannin, Intian, Egyptin ja brittiläisen Länsi-Intian sotilaita ja henkilökuntaa. Hautojen joukossa on myös  kansainyhteisön juutalaiset sotilaita.   Kansainyhteisön  sotahautausmaita on Israelin alueella 3: Jerusalemissa, Ramlassa sekä BeerShevassa. Ramlan kansainyhteisön sotahautausmaalla lepää ikuista untaan  mm. Harry Potter,  joka kuoli toisen maailmansodan aikaan Hebronissa.

Hautausmaan vieressä kukki mantelipuu.

Sotahautausmaalta ajoimme kohti  Itkumuuria,  sillä eksä oli luvannut parille tutulleen laittaa heidän kirjoittamiaan lappusiaan muurin koloihin.

Tässä vaiheessa  eksällä oli nälkä, joten pysähdyimme erään itä-Jerusalemin leipomon edessä.  Siellä oli laatikollinen jättikokoisia falaffeleita, ehkä 4 kertaa suuremmat kuin normifalafelit. Eksä osti 3 jättifalafelia, ja kun olin puraissut muutaman palasen jättifalafelista, tuntui kuin söisin sementtiä, ja onneksi oli vesipullo mukana.  Eksä söi niitä hieman enemmän, mutta hänelle jäi hieman ihmeellinen olo noista möhkäleistä.

Leipomon jälkeen oli aika ajaa kotiinpäin, ja  pääosin uskovaisten asuttamalla  alueella otin salakuvan auton ikkunan kautta.  Jerusalem on täynnä historiaa, ja tällä matkalla tuli nähtyä siitä osa.

Kamala viikko mutta oli siinä ilonaiheitakin

Kulunut viikko oli aika kamala, sillä heti viikon alkupuolella  tein noston pankkiautomaatista, ja olin niin muissa ajatuksissa, että en tajunnut ottaa rahoja mukaani....Muistin sen vasta vähän ajan kuluttua, mutta joku muu oli jo vienyt ne, eli varmaan tein tahtomattani jonkun hyvin iloiseksi;D

Samana päivänä putosi  hammaskruunu, ja jouduin tilaamaan ajan hammaslääkärille sitä varten. Samana iltapäivänä  kaatui netti , ja olin ilman nettiä ja wifiä koko iltapäivän ja illan.  Ennen viikonloppua kaatui netti taas, ja olin koko viikonlopun ilman nettiä ja wifiä, eikä se syy ole vieläkään selvä, koska netti on toiminut moitteettomasti vuosia. Mutta  nyt se toimii onneksi taas hyvin:) Ja  kurjien juttujen ja rahanmenon vastapainoksi iloa tuottaa aina kävely rantatiellä.  Kun kävelin tuolla olivat laineet hieman korkeat.

Oli sellainen sää ettei ihmisiä pahemmin näkynyt ranta-alueilla.

Sataman puudekin kohdalla laineet löivät yli aitojen, mutta eivät kuitenkaan niin lujaa kuin pari päivää myöhemmin, jolloin oli kunnon myrsky.

Viikonlopun ensimmäisenä päivänä piipahdimme ystävän kanssa kansainvälisellä ruokatorilla, jossa heti ensimmäiseksi tulivat vastaan täällä toimivan ruotsalaisen Fika-leipomon laskiaispullat.

Fikan korvapuustit olivat hurjan houkuttelevan näköiset, mutta söin vain silmilläni, sillä toistaiseksi vältän sokeria ja vehnää.

Ohimennessä ihailin tämän ihan tavallisen,  aika ruman talon vihreää seinää,  jossa oranssit kukat, ja sen edessä appelsiinipuu ja oranssin väriset hedelmänsä. 

Matkalla kansainväliselle ruokatorille (pari kertaa vuodessa oleva tapahtuma)  ohitimme tämän yhteiskeittiöpuutarhan.  

Mukavaa alkavaa viikkoa:)

Jos olisin prinsessa...

Jos olisin prinsessa, olisin varmaan tämän vaunun kyydissä;D  Ihanat vaunut ja ei-elävä hevonen  löytyvät Tel Avivin  TLV Fashion Mall-kauppakeskuksesta,  joka on kaupungin uusin , tyylikkäin ja hiljaisin (liian hiljainen, ei niin hyvä juttu...) kauppakeskus. 

Maaliskuussa ja joulukuun alussa kauppakeskuksessa oli vanhojen kauniiden autojen näyttely, ja luulin että myös hevoskärryt kuuluvat samaan näyttelyyn.

Autot olivat kyllä tosi upeita.

Roll  Royce vuodelta 1965

Autoja ei kauppakeskuksessa enään ole, mutta vaunut  ovat siellä edelleen:  sekä mustat yläkuvassa, nämä valkoiset ja vielä tummanpunaiset vaunut.  Ovatkohan ne kauppakeskuksen vakiorekvisiittaa.... Olisi kyllä kiva päästä ajelulle tuollaisella oikean hepan vetämänä;D

Oikein hyvää alkavaa viikkoa🌸🌹🌺🌻🌼

Kasvihuone keskustassa

Viime perjantaina, kun oli yksi talven harvoista talvisista päivistä,   huomasin että Tel Avivin keskustan  Rothchild bulevardin päähän oli ilmestynyt kasvihuone.  Menin kurkkimaan sisälle, ja huomasin että parempi tulla katsomaan mitä kasvihuoneessa tapahtuu vähemmän talvisena päivänä.  Viikon alussa kävinkin katsomassa,  ja kasvihuoneen eteen oli laitettu tekonurmi, istutettu sitruspuita ja syklaameja,  laitettu mattoja ja kuvassa näkyviä ihania säkkituoleja.

Päivän salaatit...

Vielä viime kuussa samalla paikalla oli Kiinasta  tuotu tulevan metroliikenteen mallijuna, ja nyt oli sama alue täysin erinäköinen.  Minua kiinnostaa hydroponinen viljely tosi paljon; aina siitä lähtien kun kävin tutustumassa kauppakeskuksen katolla sijaitsevaan salaattifarmiin. Sen kokemuksen jälkeenhän kävin  eläintarvikekaupassa hankkimassa akvaarion kiertovesipumpun, muoviletkun ja laatikon, jossa yritin kotitekoista hydroponista viljelyä . Jonkin aikaa se onnistuikin; tein mielestäni kaiken oikein mutta yhtäkkiä kasvit lopahtivat.

Mä niin haluan tällaisen!  Tämäkin toimii hydroponisesti.

Kasvihuoneessa ja sen edessä olevalla alueella  (missä säkkituolit) järjestetään luontoja ja minikursseja päivittäin;  suurin osa on lapsille mutta osa on myös aikuisille.  Tänä iltana olisi ollut minua kiinnostava minikurssi , mutta ehkä sellainen järjestetään vielä uudelleen,  sillä kasvihuone on tuolla maaliskuun loppuun saakka.

Munakoiso ja vielä vihreät  tomaatit. Kasvihuone on keskittynyt kaupunkiviljelyyn, joita jokainen voi periaatteessa toteuttaa myös kotonaan, ja tuolta saa hyviä vinkkejä.. 

Osa kasvihuonetta.

Keraaminen idätyspata on kiva, mutta ei ollut valmistajan tietoja:(

Samanlainen oli kauppakeskuksen salaattifarmin opetusfarmilla.

Teki mieli salaattia..

Taimi.

Todella hyvä että pieniä kaupunkilaisia valistetaan tällaisessa. Täällähän ei ole  kaupungin viljelypalstoja, kuten esim. Helsingissä (ihan minun lähelläni Pikku Huopalahdessa  oli). Sen sijaan siellä sun täällä on pieniä kollektiivisia viljelypalstoja. Kun kävin tuolla huomasin että sinne tuli monta koululaisryhmää.

Iloinen puutarhuri:)

Myrsky tuli ja meni

Myrskyn tuli ja meni,  ja oli miedompi mitä luvattiin, ainakin täällä keskisessä Israelissa.   Tosin muissa paikoissa täällä oli tulvia ja autojen juuttumista veteen ja sen sellaista,  mutta kodin viereisessä puistossa  ei tullut muuta vahinkoa kuin pieniä katkenneita oksia ympäri puistoa.  Yhtäkään suurta oksaa ei katkennut tällä kertaa. Myrsky oli myös aika lyhyt, sillä sateisen ja myrskyisen perjantain jälkeen osa lauantaita oli aurinkoista ja vähän sateista. Perjantaina lähdin torille, vaikka olo oli vielä hieman heikko viiruksen vuoksi, mutta eihän myrskyä  joka päivä ole.  Torilla oli hiljaista, eivätkä kaikki edes olleet avanneet kojujaan:  myrskyllä oli niin pelotettu ihmisiä jo parin päivän ajan,   joten suurin osa teki viikonlopun ostokset torstai-iltana eikä perjantai-aamuna kuten yleensä. Kuvassa näkyy Carmel- torin edessä oleva aukio, täysin tyhjänä viikonlopun ensimmäisenä aamuna,

Tänään meinasi käydä köpelösti....  Tämä on kadulta asuintalooni menevä jalkakäytävä, jonka oikealla puolella on parkkipaikkoja.  Joku oli parkkeerannut autonsa niin että osa siitä oli jalkakäytävällä,mutta mitä en huomannut oli tuo putkikäyrä  auton takaosassa. Kävelin nopeasti  enkä huomannut tuota putkea ,  sääri osui siihen , ja samalla kaaduin vatsalleni kadulle...Onneksi ei käynyt pahemmin: hieman pintahaavoja ja kipua vasemmassa kädessä ja  sääressä sininen, turvonnut ja kipeä kohta,  joka onneksi ei haittaa kävelyä.  

Tänään jo oli aurinkoista ja  koko tuleva  viikko on sitten aurinkoinen ,  Tutut kissat toisella puolella katua olivat nauttimassa paremmasta säästä, Nämä kaksi kissaa ovat suuria, hyväkuntoisia ja jo aika iäkkäitä. Punertava kissa muistuttaa hieman edesmennyttä Otto kissaani.

Punertavalla kissalla on vain yksi silmä jäljellä , ja  mustavalkoiselta   puuttuu pari etuhammasta.

Ihania ovat:)😺😺

Myrsky tulossa!

Meille on tulossa kamala myrsky viikonlopuksi. Eilen olin tosi kipeä; kipeämpi kuin vuosiin, ja  oireitteni perusteella syynä oli norovirus. Ihan karmea  olo eilen, mutta tänään heräsin jo paljon paremmassa kunnossa, ja vaikka hieman vielä heikotti,  otin bussin ranta-alueelle. Otin muutaman kuvan siitä rannasta mikä oli lähinnä bussipysäkkiä,  joka sattuu olemaan sama ranta missä ensimmäistä kertaa täällä asuessa kävimme pojan kanssa usein työpäivän ja tarhan  jälkeen, koska asuimme vain parisataa metriä rannasta.

Juuri ennen rantakatua on ohitan muutaman  hotellin; kuten tämän Bell hotellin,  joka sijaitsee ihan nätissä eklektiseen tyyliin 1920-luvulla rakennetussa   talossa, joka tosin kaipaisi hieman uutta maalia.   Kuuman kauden kostea lämpö kuluttaa rakennusten pintoja.

Rantakatua vastapäätä olevan liikenneympyrän takana on vielä pari edullisempaa hotellia, ja tässä kohdassa ohitan jalankulkukäytävän ja saavun ranta-alueelle.

Ei pahemmin ihmisiä tuulisena ja kylmänä päivänä , paitsi joggaavia ihmisiä siellä täällä.

Myrskyn varalle oli rannalle rakennettu  hiekkavalleja, rantaravintolan eteen.   En kävellyt eteenpäin, mutta oletan että koko ranta-alueen ravintolat on suojattu samalla tavalla. Pari vuotta sitten myrskyn aiheuttamat jättilaineet tuhosivat pari ravintolaa sataman alueella.

Rannan palmutkin oli suojattu,  ja huomasin että palmun lehdet oli peitetty muovilla. Toivottavasti kestävät myrskyn näin suojeltuina.. Aamulla entinen vuokraisäntäni pohjoisesta lähetti minulle sivun,  jonka kaupunki oli lähettänyt kaikille asukkailleen: Siinä kehotettiin varaamaan ruokaa ja juomaa tarpeeksi, sulkemaan ikkunat ja tarkistamaan ettei ole mitään sellaisia kohtia mistä myrsky voisi päästä sisälle.

Tuulisesta säästä huolimatta  joku oli meressä uimassakin...

Kuntoilupaikassa oli trimmin näköinen porukka kuntoilemassa, ja huomasin etteivät he käyttäneet  paikan kuntoilulaitteita, vaan heillä oli suuresti himoitsemani  TRX-nauhat , jotka he olivat sitoneet kuntoiluvälineisiin, ja mukana näkyi olevan myös joku joka heitä ohjasi.

Ravintolan päällä olevalta puudekiltä katselin vielä hetken kuntoilijoiden puuhia.   

Rantakadulla näkyi vain joggaavia ihmisiä. Nyt täytyy toivoa ettei myrsky tee pahoja tuhoja.

Liitin tämän postauksen Viikon kuva maailmalta -haasteeseen.Muut viikon kuvat  löytyvät täältä

Hyvää vuoden alkua!

Hyvää alkanutta vuotta! Täällä tammikuun 1. päivä alkoi hyvin, sillä saimme vihdoinkin talvisen sään, ja kivasti sadetta,  tänä ennätyskuivana talvena mitä tervetulleinta. Ensimmäistä kertaa tunsin myös että oli kylmä, mutta jo tänään talvitakkini tuntui vähän liian lämpimältä, ja nyt illalla lämpömittari näyttää  17 astetta, eli ei erityisen kylmää. 

Vuoden ensimmäinen päivä  oli myös aika tuulinen, ja vaikka nyt ei olekaan erityisen kylmää; on tämä varmaankin se vuotuinen talvinen viikko.  Eli olen huomannut että lähes joka talvi on noin 1 viikko,  yleensä ehkä 4-5 päivää, jolloin tuntuu että on talvi...

En sitten malttanut tänäänkään ottamasta kuvaa bussin ikkunasta;D

Oikein hyvää vuoden ensimmäistä viikkoa!