lauantai 10. marraskuuta 2018

Mitä pidin kauppakeskus Redistä?

Kun tulin tällä kertaa Helsinkiin niin yksi asia mihin halusin  ehdottomasti tutustua oli vastikään avattu Kauppakeskus Redi Helsingin Kalasatamassa. Hieman yli 3 vuotta sitten poikani pikku perheineen asui vielä Kalasatamassa,  ja silloin Redi oli vasta  kuoppa, mutta nyt kun se oli valmis niin halusin nähdä miltä siellä näyttää.

Yksi kauppakeskuksen parhaista puolista on ehdottomasti se että metroasemalta pääsee sinne suoraan: kun Rediin  tullaan keskustasta päin ,  aseman  rullaportaat laskeutuvat torimaiselle alueelle, joka heti ihastutti. 
Alakerroksen mehukioski.
Voi miten nätisti oli sipulit aseteltu  K-Supermarketissa .
5. kerroksen kattoalue oli myös pakko nähdä.  Voin kuvitella että kesällä tämä on todella mukava paikka, Nyt se oli vielä hieman kolkko.
Kattokerroksen eri puolilla oli hyvät näköalat. Kun poikani asui Kalasatamassa,  oli alue vielä aika pieni, mutta muutamassa vuodessa se on todella kasvanut kunnolla.
Merinäköalakin löytyy katolta.
Kattoalueella voi vaikka lenkkeillä.
Näköala Sörnäisiin päin.
Mukavaa oli nähdä  että Kalasataman Vapaakaupunki oli saanut kauppakeskuksesta  tilat olohuoneelleen  (600 neliön tilat).  Sinne voi mennä ihan vapaasti ,  ja myös järjestää toimintaa, kunhan se on kaikille avointa   ja maksutonta.  Seinällä oli taidenäyttely,  ja istuin sohvalla tappamassa aikaa,  sillä olin sopinut tapaamisen ystävän   kanssa hieman myöhemmin.  Ihmiset ovat moittineet Rediä siitä että kauppakeskus on  sokkeloinen,  mutta minäpä pidin siitä sokkeloisuudesta,  ja Redistä  tulikin lempikauppakeskukseni Helsingissä.  Sen sijaan se ei kyllä  tuo mieleen Italiaa vaikka kauppakeskuksen suunnitellut arkkitehti on sellaista ajatellut.
Tapasin Redissä meksikolaisen ystäväni Evan. Olipa mukavaa rupatella espanjaksi pitkästä aikaa:)  Eva myy kuvassa näkyviä laukkuja ja huiveja,  ja jos joku on näistä kiinnostunut niin minulta saa Evan yhteystiedot.
Kun lähdin Suomeen ,  kotitaloni takapihalla asuva kissanpentu oli  hieman sairaan oloinen,  ja toivoin että se selviytyisi.  Kun palasin kotiin , huomasin että Nipsun toisesta korvasta  puuttuu pieni pala,  eli poissaoloni aikana kissa (4 kk) oli sterilisoitu, mikä on hyvä asia,   ja Nipsu on myös täysin terve:) 
Torstaina kävelin Israelin kansallisteatterin aukion ohi, ja huomasin siellä installaation,  jonka ympärillä parveili suuri joukko ihmisiä.   Siinä oli kulttuuriministeriä esittävä patsas, sekä patsaan  edessä  oleva suuri peili.    Yleisön joukosta kuului ministerin eroa vaativia ääniä,   sillä hän on esittänyt lain joka rajoittaa taiteellista vapautta..,,,,;(

tiistai 6. marraskuuta 2018

Lokakuussa Helsingissä 1

Ihana  2 viikkoa ja 1 päivä tuli juuri vietettyä kauniissa syksyisessä Helsingissä.   Toivoin ehtiväni nähdä ruskaa, ja sitähän oli vielä kunnolla kun tulin. Kyllä oli kaunista ! 
Eihän tästä saanut tarpeekseen, niin kauniita ovat syksyn värit.
Vielä yksi ruskakuva.... Minulle kertyi  puhelimeeni valtava kasa kuvia, joita jaan täällä blogissa muutamassa postauksessa.  Kameralla en ottanut yhtäkään kuvaa,  eikä vanha kamerani enään edes toimi kuten ennen. Puhelimessakin on enemmän pikseleitä....
Luonnon vihreys loka-marraskuun vaihteessa ihmetytti: en muista ennen nähneeni niin vihreää luontoa tähän aikaan vuodesta.
Tulin torstaina aikaisin aamulla, ja seuraavana päivänä  kävin ensimmäistä kertaa I Love Me-messuilla.    Maistelin proteiinijäätelöä...
Ja Jalotofun tofua.
Hänellä oli kivoja tuotteita, mutta hävitin yhteystietoesitteen, joten en muista nimeä ...
Hurja määrä kosmetiikkaa oli messuilla, niin että pää meni ihan pyörryksiin.
Menin messuille myös seuraavana päivänä, eli lauantaina. Ei ehkä ihan paras päivä noin suosituille messuille,  sillä ihmispaljous oli sellainen että hyvä kun pääsi siellä eteenpäin.
Messukeskuksen ulkopuolella jaettiin RisiFrutteja.

Kun tulin takaisin tänne lauantaina aamuyöllä,   ulkona oli todella lämmintä. Liian lämmintä..... Nyt alkuviikosta sää hieman kylmeni, ja eilen illalla ja viime yönä satoi kunnolla, mutta vielä on aika lämmintä päiväsaikaan. Aamut ja illat sen sijaan ovat ihanan viileitä, ja jos vielä toissayönä peittona oli pelkkä lakana, niin eilen illalla otin ohuemman peittoni esille...Mukavaa viikkoa:)

maanantai 22. lokakuuta 2018

Messuliput arvottu💗

Yritin aiemmin tehdä postauksen  Bloggerin aplikaatiolla, mutta sepäs ei onnistunutkaan. Joten uusi yritys kännykällä ilman aplikaatiota.. Sunnuntaina kävin uudessa Kalasataman Redissä, jossa kävelin kokonaiset 3 tuntia. Kuva tornitalosta on otettu  kauppakeskuksen  5. kerroksen kattopuutarhassa, joka varmaankin on tosi kiva kesällä. 
Messuliput on nyt arvottu,  ja ne voitti Melissa ja Mimon Mami-Arja. Mukavia messuhetkiä heille 😀

perjantai 19. lokakuuta 2018

Terveiset Helsingistä

Terveiset täältä Helsingistä, jonne tulin eilen aikaisin aamulla, yölennon jälkeen. Ensimmäinen  päivä  meni vähän sumussa kun en ollut nukkunut, mutta tänään olo oli jo parempi. Tämän postauksen olen muuten tehnyt kännykällä.
Upea ruska, ehdin nähdä onneksi🐱🍁
Tänään olin I Love Me -messuilla, tosi mukavat messut. Tämä postauksen teko puhelimella on yhtä hankalaa kuten ennenkin, joten lyhyt postaus. 

keskiviikko 17. lokakuuta 2018

Torikissa Rambo ja messulippuarvonta

Tässä on Rambo, yksi Tel Avivin Carmel-torin kissoista.   Torilla on monta kissaa,  mutta Rambo on tullut tutummaksi kuin muut kissat.  Torin kissoilla on  kissanpäivät,  sillä monet torimyyjät ovat "adoptoineet  " kissoja,  ja myös syöttävät niitä.
Rambo on tullut tutuksi sillä se viettää joka aamu muutamia tunteja  torin kahvikauppa&kahvilassa.  Ehkä koska Rambo on tottunut saamaan siellä maitoannoksen..
Rambo on todella ystävällinen kissa, ja pitää rapsutuksista. Oikeastaan Rambolla ei ole lupa maata jakkaralla, mutta kun siinä oli helpompi kuvata kisua.  Rambo olisi mielellään jäänyt tuohon makaamaan pidemmäksi aikaa.
Täällä on viime päivinä ollut hieman pilvistä säätä,  ja sadettakin on luvattu, mutta yhtäkään tippaa en ole vielä nähnyt.  Mutta tänään tuntui ensimmäistä kertaa hieman syksyiseltä.

Asiasta toiseen,  minulla on 2 lippua  arvottavana lokakuun viimeisen viikonlopun    Viini ja Ruoka-messuille. Messulipulla pääsee myös kirjamessuille.    Liput ovat sähköisessä muodossa, joten laittakaa   sähköpostinne kommenttiin ,  jos haluatte olla mukana arvonnassa.  Arvon liput ensi viikon alussa.

sunnuntai 14. lokakuuta 2018

Flunssainen viikko

Kaunis kiinanruusu kodin lähellä olevassa pensaassa
Viime sunnuntain ja  maanantain välisenä yönä heräsin siihen että kurkkua särki ja oli vaikeaa niellä. Seuraavana aamuna oli jo kuumeinen olo,  ja pari seuraavaa päivää olivat tosi kamalia: kuumetta ja lihassärkyä joka paikassa.   Nyt kun on kulunut viikko olo on parempi mutta räkää on vielä sekä keuhkoissa että nenäonteloissa, mutta muuten olo ok.
Torstaina tuntui jo paremmalta , ja tapasin kolumbialaisen ystävättereni.  Kävelimme Tel Avivin sydämessä ja ihailimme taas vanhoja rakennuksia.  Tähän taloon olen aina halunnut tutustua, ja kun ovikin oli  raollaan päätimme katsoa mitä sisältä löytyy.
Rakennus on varmaan restauroitu joitakin vuosia sitten, ja siellä oli kauniita, erilaisia lattiatiilejä.
Rakennuksen terassialue toisessa kerroksessa.  Emme kuitenkaan olleet toivottuja  vieraita,    sillä eräs nainen tuli hieman närkästyneenä sanomaan että rakennuksessa opiskellaan,  ja me hieman häiritsemme... Rakennus on  Alman,  heprean kielen kulttuurikeskuksen käytössä.   Poistuimme kiltisti, mutta ainakin vihdoin näimme ja opimme mitä siellä sisällä tapahtuu..
Aina yhtä komeat näkymät suurlähetystöstä, ja Välimerikin näkyy sieltä
Perjantai-aamuna suomalaisen kirjaston väki oli kutsuttu  Suomen suurlähetystöön, tutustumaan uusiin toimitiloihin. Minähän kävin tutustumassa tuolla jo kesäkuussa,  ja kerroin siitä täällä.  
Meille näytettiin kuva kuvalta miten suurlähetystön uudet tilat syntyivät.  Alussa tilat olivat täysin alastomat,  oli vain seinät. Kuvassa Suomen suurlähettiläs  Israelissa Anu Saarela, joka palaa Suomeen uuteen tehtäväänsä tulevan vuoden alussa.
Tässä suurlähettiläs Saarela yhdessä kirjastohoitaja Anun kanssa (Juudean Jupinoita -blogista) Olipa mukava tapahtuma:)

torstai 4. lokakuuta 2018

Talo kuin iglu


On mukavaa kun eksäni vie minut välillä pienille retkille täällä.  Sama eksä,  jonka vuoksi oikeastaan palasin tänne Israeliin,  ja joka ei palannutkaan tänne kuten oli ollut tarkoitus ,  vaan   vasta vuoden 2017 alussa. En kuitenkaan ole katkera,  ja viime vuoden hämmentävistä tunnekuohuistakin (hänen paluunsa jälkeen)  olen päässyt eroon,  joten retket eksän kanssa ovat nyt pelkkää nautintoa. Tällä kertaa ajoimme Ashkelonin kaupunkiin eteläisessä Israelissa.  Minulle vierailu kaupungissa oli ensimmäinen,  ja matkalla ranta-alueelle huomasin että sielläkin on  paljon rakennettu viime vuosina.  Aamulla aikaisin oli pilvistä mutta kuumaa,  ja kävelimme ylinta rantakatua pitkin.
Rantakatua on kolmessa tasossa ennen itse rantaa.
Hieman kauempaa näin siniturkoosin sohvaryhmän,  ja kaukaa katsottuna  se näytti siltä että joku olisi roudannut vanhat sohvansa sinne,  mutta lähempi tarkastelu osoitti että nämä ovatkin pysyviä istuimia.
Hieman eteenpäin kävellessä ohitimme 2 valaanpyrstön näköistä rakennelmaa, joita luulin ensin näköalatasanteiksi, mutta ne olivatkin lasten liukuratoja.  Selvisi että nämä olivat Aarale Ben Arieh nimisen mielenkiintoisen ympäristötaidetta tekevän taiteilijan töitä.  Sivuillaan olevan listansa mukaan hän on ollut jossain projektissa mukana myös Suomessa. 
Jatkoimme matkaa ,  ja tässä oli aiemmin ollut näköalapaikka, mutta nyt se oli suljettu mahdollisten maavyöryjen vuoksi.  Nousu-ja laskuvedet aiheuttavat korroosiota    rannan reunan jyrkille kallioille.
Vähän matkan päässä näimme vanhan kivirakennuksen.  Selvisi että rakennuksessa on  Sheikh Awadiksi kutsutun mamelukin hauta, mutta itse Sheikh Awadista ei ole enemmän tietoa, mutta kaiketi hän oli joku tärkeä henkilö.  Mamelukit hallitsivat täällä  1260-1516,  ja pystyttivät sinä aikana useita monumentteja rannikkoalueelle.  Keskellä rakennusta on valkoinen kupoli,  joka restauroitiin joitakin vuosia sitten.
Hauta, joka oli kaltereiden takana,  olisi sen sijaan voinut olla hieman siistimpi.  Ovessa oli ruosteinen lukko,  joten sitä ei varmaan oltu avattu vuosiin. Muinaisen Ashkelonin rauniot löytyvät Ashkelonin  kansallispuistosta,(arkeologien unelmapaikka)  jossa emme käyneet, mutta tällä alueella on ehkä aarteita enemmän kuin muilla alueilla täällä , ja iso osa niistä merenpinnan alapuolella.  Ashkelonin muinainen satama oli Kanaaninmaan suurin satama,  mutta sitä ei ole vielä löydetty. Jossain meren alla se kai on.
Sitten se näkyi!  Rakennus joka toi mieleen iglun; sitä oli pakko päästä näkemään,
Hieman ennen iglutaloa oli valtava keskenjäänyt projekti. Tässä oli täysin valmis runko, mutta raha oli näköjään loppunut kesken...
Iglurakennusta ympäröivät  hieman ruosteiset aidat,  mutta rakennuksen ulkopuolella oli vihreää ,   ja siellä oli uima-allas. Päättelimme että rakennus on hotelli.
Eteenpäin kävellessä selvisi että iglumaisia  rakennuksia oli kaksi, ja niiden välissä yhdistävä ei pyöreä osa.
Hotellin sisääntulopuoli ei ollut yhtä mielenkiintoinen kuin rannalle päin oleva osa. Selvisi että tämä oli entinen Holiday Inn-hotelli,  ja nykyinen Harlington -hotelli.
Hotellin sivuilta lainattu ,  ylhäältä päin otettu kuva  näyttää miten mielenkiintoinen tuo rakennus on. Se oli tunnetun täkäläisen arkkitehdin viimeinen työ. "Iglujen" sisäpuolella näkyvät kerrokset, joista jokaisesta  on näköala alas,  sillä huoneet ovat vain yhdellä sivulla.
Hotellin alakerros taisi olla samannäköinen kuin silloin kun hotelli rakennettiin, ja tämän osan on tarkoitus jäljitellä  kävelykatua. Ikkunoista avautui kaunis puutarha-alue..  Emme kysyneet miksi hotellin rannan puoleista sivua ympäröivät aidat,  eikä niistä ollut pääsyä  rantabulevardille, vaan vieraiden on kierrettävä hotelli toista kautta, mikä on kummallista.
Kävelimme takaisin  ylimpää rantakatua kohti parkkipaikkaa ,  minne olimme parkkeeranneet auton.
Ajoimme  Ashkelonin Marina-alueelle , joka on todella upea,  täynnä kahviloita , ravintoloita  ja kauppoja.  Takana näkyvät rakennukset näyttävät siltä että kuuluisivat  rannan kauppakeskukseen,  mutta niiden ja Marinan välillä on katu.
Varmaankin yksi kauniimmista Marina-alueista täällä  tämä Ashkelonin Marina.
Marinan alueella on merikeskus-ja koulu,  ja siellä oli nuoria oppilaita juuri kun kävelimme ohi.
Kävimme vielä kahvilla Marinan alueella, minkä jälkeen oli aika palata kotiin. Olipa mielenkiintoinen retki!