Mielenosoituksia,päättäjäisjuhlia ja sen sellaista

Suomesta paluuni jälkeen on ollut läkähtyttävän kuumaa ja kosteaa.Olihan sitä Suomessakin,mutta täällä se jatkuu pitkään. Herneenversot sentään jaksavat kasvaa,helteestä huolimatta...

Viime viikolla olin iltapäiväkerhon päättäjäisjuhlissa.Kerho,jossa toimin vapaaehtoisena vierastyöläis-ja pakolaislasten kanssa,pitää lomaa vain kuukauden. Päättäjäisjuhla oli koululla,josta tehty dokumentti voitti aiemmin tänä vuonna dokumentti-Oscarin,ja lapset olivat harjoitelleet esitystään tosi kauan,ja hyvin meni:)

Täällä on meneillään jonkinlainen sosiaalinen vallankumous.Tullessani tänne takaisin oli tuonne Rothchild-boulevardille,Tel Avivin kalleimmalle kadulle ,leiriytynyt joukko nuoria ,jotka vaativat muutoksia asumispolitiikkaan.Asunnot ovat parin viimeisen vuoden aikana kallistuneet huomattavasti ,samoin kuin vuokrat,etenkin Tel Avivissa,jossa vuokrat ovat huiman korkeat. Ihmisten on yhä vaikeampi ja vaikeampi päästä kiinni asuntoon. Subventoitua vuokra-asumista,kuten Pohjoismaissa,tuskin on.Parista teltasta  on parin viikon aikana kasvanut koko boulevardin pituinen telttakylä (1.2 km pituinen) ja telttoja on noussut ympäri maata,myös kotitaloni viereisessä puistossa ,jossa vielä viime viikolla oli 2 telttaa ja tänä aamuna jo 6 sellaista...Valtion sairaaloiden lääkärit lakkoilevat, pienten lasten vanhemmat pitivät oman mielenosoituksensa,jossa vaadittiin mm.pitempää äitiyslomaa ja tuettua toimintaa lapsille jo ihan vauvaiästä lähtien. Eilen oli suuri mielenosoitus,samaan aikaan useassa kaupungissa täällä ja vielä ei tiedä mitä tapahtuu,mutta hallitus on sen verran tukalassa tilanteessa että suuria muutoksia on pakko tehdä.Tuloerot ovat kovasti suurentuneet täällä.Kaikki mielenosoitukset ovat olleet rauhallisia,ja esim. viime viikolla mielenosoittajat jakoivat kukkia poliiseille.Jotkut Rotchild-kadun varrella asuvat alkoivat sen sijaan  hermostua,ja valittivat kaupungille,mutta tuolla teltat edelleenkin ovat,samoin kuin monessa muussa paikassa. 

Viime aikoina olen usein törmännyt tähän Technomarinen mainoskuvaan bussipysäkkien ja muiden paikkojen mainostauluissa.Kuvan nuoren miehen kauniissa  kasvoissa oli jotain niin tuttua...vilkaistessani kuvaa tarkemmin,huomasin ,että siinä oli Tuki Brando, Marlon Brandon tyttärenpoika.

Selvästikin huomaa,että samaa näköä on....

Keltakukkainen puu

Suomeen lähtiessäni täällä lähistölläni kukkivat punakukkaiset poinciana-puut.Palatessa takaisin oli keltakukkainen Edit. Tämä ei olekaan akaasia vaan keltainen poinciana.Tietoa tästä enemmän täällä akaasia täydessä loistossaan viereisessä puistossa.Tai ainakin  luulen tämän puun olevan akaasia.

Valtava puu antaa hyvän suojan polttavaa aurinkoa vastaan,mutta putoilevat kukinnot myös sotkevat ympäristöään. Mutta kaunis se on! Bambikin tykkää olla  puun antaman varjon alla....

Mielettömän kauniita ovat mielestäni myös koivut ja tekisi mieli kokeilla joskus ,jos siemenet itäisivät täällä,vaikka epäilen sitä.Sitäpaitsi siementen aika on aina silloin kun en ole Suomessa.Ei kai koivua voi ruukussa kasvattaa,vai voiko?

Luomutila ja ihana keidas Sipoossa

Toiseksi viimeisenä päivänäni Suomessa ehdin vielä tavata Omenamintun,jonka kyydissä pääsin 2 ihanaan paikkaan Sipoossa.Omenamintun olin aiemmin tavannut ihan sattumalta helmikuussa Suomessa ollessani,sillä  käydessäni Kampin Suomalaisessa Kirjakaupassa joku tarttui hihaani ja kysyi olenko minä se Yaelian Israelista! Silloin rupattelimme aika kauankin siinä kirjakaupassa ja päätimme tavata uudestaan,kun tulen kesällä Suomeen. Omenamintulla oli kyllä ilmiömäinen tunnistamiskyky,sillä olisinkohan minä noin hyvin tunnistanut jonkun kuvan perusteella,etenkin ,jos tapaa jonkun ihan sattumalta;D

Ajoimme ensin Majvikin biodynaamiselle luomutilalle.Tilalla on luomutuotteita myyvä ihana kauppa.

Kaupassa  ei ollut myyjää,vaan tuotteet otettiin itse,kirjattiin vihkoon ja rahat laitettiin laatikkoon.Vihanneksia varten oli kunnon vanhan ajan vaaka! Kaikki vihannekset ovat tilalla kasvatettuja ja luomua.Oli aika erikoista tuollainen itsepalvelu!

Valkoisissa pusseissa on tilan omia jauhoja,luomua tietenkin.Harmi,että ne painavat sen verran,etten voinut mukaani viedä...muutenkin oli melkein ylipainoa tänne palatessani.Kaupassa myydään omien tuotteiden lisäksi myös muita luomutuotteita.

Koko tilan alue oli muutenkin erittäin kaunis.Pihalla tepasteli muutama onnellinen kana,mutta niiden munia ei ainakaan käyntimme aikana ollut kaupassa.

Majvikista ajoimme lähistöllä olevaan Keidas Cafeeseen.Kahvilassa myydään oman leipomon tuotteita.

Keitaan alue on ihastuttava ja täynnä kauniita yksityiskohtia.Kuvassa paikan savusauna,jonka voi vuokrata.

Keitaassa on aiemmin käynyt myös Unelma,joka on siitä kirjoittanut täällä

.

Torikuvia

Helsingissä ollessani otin torikuvia molemmista suurista toreista;Kauppatorista ja Hakaniemen torista,ja niiden yhteydessä olevista ruokahalleista. Tarkoitus oli ottaa näitä kuvia blogiystäväni Sarahin luomalle uudelle sivustolle,jonne kerätään kuvia ja tekstiä kaiken maailman toreista. Tuolla sivustolla onkin jo kuvia vaikka minkä maan toreista,mutta Suomen torit eivät siellä vielä  ole,ja niinpä otin sillä tarkoituksella torikuvia. Sarahista olen kertonut enemmän täällä,kun olimme hänen luonaan keräämässä villikasveja.

Kuinkas sattuikaan että molempina kuvauskertoina oli pilvinen ja harmaa sää.Lopulta kuvia oli niin paljon,että piti valita,joten lähetin Sarahille vain Kauppatorilta kuvaamani kuvat,ja Hakaniemen torin kuvista laitoin tänne kollaasit. Kuvat lähetin Sarahille suoraan,koska en laita niistä juttua (englanniksi) blogiini,ja saapa nähdä,mitkä niistä tulevat tuonne torisivustolle.

takaisin kotona

Viime yönä palasin tänne kotiin,ja inhoamani kostea lämpö tuntui heti ulos tullessa.Ei täällä paljon Suomea lämpimämpää ollut,mutta se kosteus.....Puoli neljän aikaan aamulla olin kotona ja väsymys tuntui.Kuukauden poissaolon jälkeen tuntui alussa hieman oudolta olla takaisin täällä.

Eilen hyvästelin Oton

Ja Niilon

Ja  aamulla hain Bambin koirapensionaatista ja voi sitä iloa,kun se näki minut.Kotimatka väsytti Bambiakin kunnolla

Lentoni Suomesta (Hollannin kautta) oli vasta iltapäivällä,ja aamulla ehdin vihdoinkin Harakan Taivaaseen,josta ostin SusuPetalin tekemän rannekorun.Yritin helmikuun lumisessa säässa etsiä tuon kaupan mutten silloin löytänyt;nyt katsoin kunnolla kartasta ja helpostihan se löytyi. SusuPetalin rannekorut ovat kauniita ja tämä musta-valko-harmaa rannekoru sopi juuri minulle.

Vähän siellä sun täällä

Lomani Suomessa alkaa lähennellä loppuaan.....Alkuviikosta vietin muutaman päivän serkkuni mökillä Porvoon  lähistöllä;sateen jälkeen järvi oli tyyni kuin peili ja vastapäinen saari heijastui siihen kauniisti.

Tuli poimittua mustikoita,tosin joku oli siellä käynyt systemaattisesti niitä poimimassa marjapoimurilla,joten minulle jäivät vain jämät.Mutta ihanan makeita olivat!

 Ja ahomansikat ovat niin íhanan makuisia!

Keskiviikkona matkustin Mikkeliin,ystävän lapsuudenkotiin.Heti alussa kävimme teellä Päämajamuseon kahvilassa.Kahvilassa on aika pysähtynyt......

Mikkelissä oli viime kesän vierailusta keskusta muuttunut:siellä viime kesänä ollut monttu oli nyt valmis ja tänä viikonloppuna siellä vietetään uudistetun torin avajaisia. Mikkeli on ihastuttava kaupunki ja ensi kesänä varmaankin taas käyn siellä.

 Ehdimme käydä myös Raijan Aitassa;ihastuttavassa käsityön harrastajan aarreaitassa. Paikka on todella kaunis,ja joimme kahvit aitassa olevassa kahvilassa.Raijan Aitassa myydään kaikenlaisia pellavaisia tuotteita.

 Hupia oli myös uuden tiheän aidan kappaleiden maalaus punamultavärillä. Pari päivää ja aita oli jo melkein valmis! Tein myös ensimmäiset muurinpohjalättyni ja kokeilimme ensimäistä kertaa ystäväni uutta savustuslaatikkoa:oi miten hyvää itse savustettu kala onkaan! Tänään palasin Helsinkiin hieman kipeänä;sain vetoa avoinaisesta parvekkeen ovesta mutta eiköhän pieni lepo sitäkin hoida.Järvi-Suomen maisemia on ihana katsella linja-auton tai junan ikkunoista, mutta matkustaminen Suomessa on kamalan kallista!

VIherlandiassa ja vähän muuallakin

Tänään huomasin,että Bloggerissa oli tapahtunut taas muutos. Ihan hyvän näköistä,ja ainakaan tässä tekstinkirjoittamisessa on muuttunut ainoastaan ulkonäkö,joka nyt on kivan selkeä.Mutta tuntuu,että uudistettu bloggeri toimii hieman hitaammin,vai kuvittelenko...

Viime viikolla Leena Lumen luona ollessani menimme Viherlandiaan,Suomen suurimpaan puutarhakeskukseen.Tein kollaasin sieltä ottamistani kuvista.Minulla ei ole puutarhaa,mutta tuolla oli kuitenkin ihana käydä,ainahan sitä voi haaveilla;D

 Leenan kanssa aamulenkillä tuli Päijänne esille.Pilvisestä säästä huolimatta maiseman kauneus ihastutti.

 Eilen aamulla metrolle päin kävellessä törmäsin tähän eksyneeltä näyttäneeltä lintuun.Se käveli vähän paniikinomaisesti paikasta toiseen eikä selvästikään osannut lentää.Minulla taas oli kiire metrolle,joten en ehtinyt kunnolla kuvata lintua.Olisko tämä Kanadanhanhen poikanen?

 Eilen tapasin taas Ritan. Kokkasin taas hänen luonaan,mutta koska oli huh helle,niin ei sitä muuta jaksanut tehdä kuin salaattia ja paistaa hieman sieniä. Ja vähän muutakin.

Lähtiessäni Rita antoi puutarhassaan kasvavia raparpereita mukaan. Ja nuo ihanat kukat ovat Ritan puutarhassa,nimiä en muista,,,,,,

Unelman kanssa Vuosaaressa ja kissavahtina

Tänään tapasin Vuosaaressa  Unelman! Kun hän joku aika sitten ehdotti,että tapaisimme jossain vaiheessa vierailuni aikana,ilahduin,ja tänään sitten tapasimme vihdoinkin.Ihanan sydämellinen Unelma ja minä treffasimme Vuosaaren Columbus-kauppakeskuksessa ja sieltä kävelimme Aurinkolahtea päin.

Istahdimme lähellä Aurinkolahden rantaa ja Uutelan ulkoilualuetta olevaan kahvila Kampelaan,jossa nautimme gluteenittomat kakkupalat ja maustettua vettä.Kiitos Unelma! Aika viehättävä paikka muuten tuo kahvila,jos tuolla päin kulkee. Olen mennyt siitä ohi useita kertoja,mutta tänään oli ensimmäinen kerta,kun siellä olin.

Kävelimme Aurinkolahden kanaalin varrella ja sieltä takaisin Columbukseen,jossa hyvästelimme.Meillä oli aivan ihana tapaaminen!

Tämän viikon ja osan ensi viikkoa olen kissavahtina,kun poikani ja avovaimonsa  menivät lomalle.  Niilolla on hassu tapa:aina kylpyhuoneeseen mennessä se tulee vaatimaan että kraanaa hieman avataan ja siitä se sitten juo.Nuo kuvassa näkyvät pisteet ovat vesipisaroita.

 

Vanha Otto-kissani(17v.) on alkanut hieman matkia Niiloa,ja tulee sekin yleensä kylpyhuoneeseen,jossa se alkaa litkiä lattiella olevaa vettä.Hassuja kissoja!

Lissun kanssa Kiasmassa

Tänään tapasin Lissun Titityy-blogista ja Lissu tunnustikin minut heti,koska olin lähettänyt linkin Leenan blogissa olleisiin kuviin minusta   Päätimme mennä Kiasmaan katsomaan ARS11-näyttelyä. Heti aulassa ihastutti seinällä näkyvä teos,joka on tehty pullonkorkeista ja muusta metallijätteestä,ja joka muistuttaa ghanalaisia kankaita.ARS 11 käsittelee nykytaiteessa Afrikassa ja sen ulkopuolella asuvien taiteilijoiden suhdetta Afrikkaan.

 Myös tämä teos oli tehty maitopurkkien kansista. Miten paljon aikaa tuollaisen tekemiseen onkaan mennyt.

 Etelä-afrikkalainen Mary Sibande on luonut fiktiivisen hahmon,Sophien,joka tavallaan edustaa stereotyyppistä kuvaa afrikkalaisesta mustasta naisesta,palvelijasta,mutta joka mahtavien sinisten viktoriaanisten asujensa vuoksi ei voi sellaisena toimia,ja palvelijan rooli on Sibanden hahmoissa kääntynyt päinvastaiseksi;palveltavaksi.

Näyttelyssä on paljon suurikokoisia,vaikuttavia valokuvia.Tässä yksi pysähdyttävä kuva:juhlapukuinen nuori tyttö Accran torilla Ghanassa.

Kiasman ikkunoista voi seurata uuden Musiikkitalon edustan töiden etenemistä. ARS11 on mielenkiintoinen näyttely,joka antaa ajattelemisen aihetta;suosittelen!

Lissu toi tuliaisina itse keräämiään ja kuivattamiaan suppilovahveroita ,ja koska viime viikonloppuna valmistin sellaisista muhennosta Leenan luona,tiedän tarkalleen miten käyttää Lissun antamat sienet.Kiasman jälkeen kävimme lounaalla Kampin keskuksessa .Oli oikein mukava blogitapaaminen taas:)

Vierailulla lumotussa puutarhassa

Viime lauantaina matkustin Pendolinon kyydissä Jyväskylään,vierailulle Leena Lumen luokse Säynätsaloon.Leena ja minä olemme lukeneet toistemme blogeja jo pitkään,ja nyt oli sitten tapaamisen aika.Jyväskylästä Leena ja hänen Alfauroksensa tulivat hakemaan minut kotiinsa.

Oli mahtavaa vihdoinkin tavata ihana Leena,ja en voi edes kunnolla  sanoin kuvailla,minkä ihanan vierailun hän oli minulle järjestänyt.Olemme molemmat aika puheliaita ja juttua riitti:D

Leenan kauniissa keittiössä valmistimme yhdessä oikean gourmet-aterian,ja siitä voi lukea enemmän Leenan blogissa täällä,kuvien kera.

Leenan puutarha hurmasi

Mahtavia vihreitä sävyjä!

 Kauniit keltakurjenmiekat kaikessa loistossaan Leenan puutarhassa

Seuraavana päivänä kävimme Viherlandiassa,jonka Leena onkin usein maininnut.Paikka on aivan uskomaton;jokaisen puutarhafanin unelmapaikka!

Kävimme myös katsastamassa Alvar Aallon suunnitteleman Säynätsalon kunnantalon.Ulkoseinillä on uskomattomat villiviinit. Helsinkiin  palasin mukavien ja mieleenpainuvien muistojen kanssa;kiitos sinulle Leena:)