Melkein kesästä talveen

Kumkvattipuu kävelykadun varrella. 

Sää on kyllä tänä vuonna ollut aika kumma täälläpäin:  talven sijaan kesäistä säätä viikkokausia,  mutta nyt eilen saimme sitten kunnon minitalven.

Pitkään oli tällaista säätä.......

Eilen oli sitten tällaista ihan pohjoisessa.  Minä en päässyt tällaisia lumisia maisemia näkemään, mutta  ystäväni ja entinen vuokraisäntäni pohjoisessa  lähetti nämä kuvat,  jotka on otettu Beit Jannin druusikylässä. Beit Jann sijaitsee todella korkealla,  ja jos on kylmää niin sinne tulee helposti lunta, mutta tällä kertaa lunta taisi tulla vähän enemmän. Myös Jerusalemissa satoi lunta,  mutaman vuoden tauon jälkeen.

Täällä   rannikkoalueella lumen sijaan satoi kunnolla lähes koko päivän, ja välillä tuli rakeitakin. Tuuli oli niin hurja että  välillä pelkäsin että ikkunan edessä olevat jakarandapuut katkevat; ne nimittäin tosiaankin heiluivat kunnolla tuulen voimasta. Tänä aamuna oli kylmää mutta taivas kirkastui ja on aurinkoa. Päivää ennen myrskyä  kävelin  torin vieressä olevalla kävelykadulla.

Oikeastaan katu , harmikseni, ei ole enään pelkkä  kävelykatu, sillä alueen asukkaat ja kauppiaat saavat nyt ajaa siellä aamulla sekä parkkeerata autojaan.   Normaalina aikana tällä kadulla on myös käsityöläistori kaksi kertaa viikossa.

Uusi talo kävelykadun varrella.  Toisin kuin useimmat rakennukset kadulla,  tämä on täysin uusi talo eikä restauroitu vanha talo, mutta  aika hyvin tuo talo sopii tuonne.

Koronaluvut täällä ovat laskeneet sen verran että ensi viikolla avataan torit , katukaupat ja  kauppakeskukset, pitkästä pitkästä aikaa.   Tosin kauppakeskuksissa kaikki kaupat  eivät avaudu sillä  lomautetut saavat työttömyysrahaa kesään saakka, ja monella kaupalla on ollut vaikeuksia  saada työntekijöitään töihin , koska  työttömyysrahan ja palkan  ero ei ole suuren suuri. Aika absurdi tilanne.

Minusta on mahtavaa että minulle rakas Carmel -tori avautuu taas kunnolla, mutta kolmannen pitkän sulkemisen jälkeen monen monta kojua on mennyt nurin. Pitää toivoa että torit saavat nyt olla  auki kun on jo vuosi kulunut siitä kun kaikki rajoitukset alkoivat. 

Kangaskaupan ikkunasta kuvattu 

Myös pienet kulttuuritapahtumat (vuoden tauon jälkeen!!!) kuten konsertit, teatteriesitykset ym., pienimuotoisesti ja rajoituksin,  avataan yleisölle, mutta vain sellaisille jotka ovat saaneet  2 rokotetta.  Terveysministeriön sivuilta on voinut täyttää lomakkeen ja ladata itselleen ns. vihreän rokotustodistuksen,  jonka  QR-koodin avulla voi todistaa että rokotukset on saatu. Mutta   selvisi että niistä voi tehdä väärennyksiä,  ja sellaisia on sitten myyty.  Mutta on varoitettu  että jos esittelee väärennöksen ,  siitä voi saada jopa vankeutta,  joten myös tuon  minunkin saamani vihreä rokotustodistus on näköjään väliaikainen nykyisessä muodossaan.

Ravintolat,kahvilat ja baarit eivät sen sijaan vieläkään aukene,  vaan voivat myydä vain take away-annoksia.

Hyvää loppuviikkoa:

Puistokierros

Hyvää ystävänpäivää huomenna sunnuntaina. Tällainen koristelu oli pharm-kaupan edessä perjantaina. Täällä  14.2 on rakastavaisten päivä , kuten muualla maailmassa. Onkohan se muuntunut ystävänpäiväksi muualla kuin Suomessa? 

Maanantaina  vierailin vihdoinkin  Tel Avivin keskuspuistosssa,  jossa kävin viimeksi lähes vuosi sitten. Halusin ensin mennä kierrokselle trooppiseen puutarhaan, ja muistin että se on lasten  kiipeilytelinepuiston  lähellä.

Kun tulin puiston eteen, portti olikin kiinni. Mutta infotaulussa luki että se avattaisiin puolen tunnin kuluttua.

Menin sillä välin katsomaan eläimiä  puiston toiseen pieneen eläinnurkkaukseen.  Kuvan Aksiskauriista otin kaukaa,  ja  onnistuin juuri ja juuri ottamaan kuvan, sillä  kauriiden kanssa elävä emu-lintu aina yrittää  estää kuvaamisen. Oli todella kirkas päivä,  mikä näkyy kuvista.

Toisen puolen aitauksessa oli erilaisia lintuja kuten värikkäitä kanoja,  kalkkunoita , ankkoja ja muita lintuja  ja sitten nämä kaksi, jotka tuijottivat minua uteliaina. Luulin ensin näitä nuoriksi  vuorikauriiksi, mutta näillä on erilaiset korvat.

Lähdin uudestaan kohti  trooppista puistoa, joka oli nyt auki.

Kuten viime keväänä,  olin nytkin ainoa vierailija trooppisessa puistossa,  ja ainoa mitä kuulin oli lintujen viserrys. Miten ihanan rentouttava paikka tämä onkaan kun puistossa ei ole muita.  

Trooppisessa puistossa on monta erilaista palmua.

Aivan puiston laidalla huomasin Bengalin fiikuksen , jonka ilmajuuret olivat asettautuneet leveästi. Kuulin tuolla  ääntä, joka kuulosti joko vesilinnulta,  tai sammakon kurnutukselta,  mutta ääni tulikin tämän puun latvasta,  joten joku lintu se oli.

Fiikusten ilmajuuret ovat kyllä jännän näköisiä.

Trooppisen puutarhan toinen lampi. Viime keväänä  lammen vesi taisi olla kirkkaampi..

Lopulta tulin appelsiinipuun kohdalle,  joka on jäänne appelsiinitarhasta,  joka sijaitsi  nykyisen Tel Avivin Montefiore-kaupunginosan paikalla.. Appelsiinitarhan  perusti  vuonna 1842 Jaffan rabbi Yehuda Margoza,  joka yhdessä kahden muun kanssa oli ostanut alueen ,  jonne appelsiinitarha perustettiin.  Kun appelsiinitarha lakkautettiin vuonna 1922, jäi tämä appelsiinipuu ainoana jäljelle uuteen kaupunginosaan, 1980-luvun alussa  appelsiinipuu irroitettiin varovasti   ja tuotiin nykyiselle paikalleen  trooppisen puutarhan alueelle. Tänään vanhan puun hedelmät ovat  pienehköjä,  ja huomasin muutamia vasta  maahan pudonneita hedelmiä, jotka poimin kassiini. Napsin myös yhden hedelmän puusta,,,

Trooppisen kierroksen jälkeen jatkoin matkaa, ja ohitin tämän  suuren kuumailmapallon,  joka on joutunut olemaan paikallaan koko korona-ajan.

Sitten ohitin tämän portin, mikä on ensi viikon Samsung  maratoonin reitin varrella.  Korona-vuonna ei maratooniakaan juosta kuten aikaisemmin, vaan se tapahtuu digitaalisessa muodossa,   aplikaation  kautta,  ja tuo portti taitaa olla vain symbolinen portti, sillä  mitään yhteistä juoksemista ei tällä kerralla ole.

Koronasta puheenollen,   pientä laskua on vihdoinkin alkanut näkyä tilastoissa. Se onkin kestänyt kauan, sillä  kun kestää kuukauden ennen täyttä suojaa,   niin se ei heti näy tilastoissa. Toivottavasti   tuo laskusuunta myös jatkuu, nyt kun ei enään ole liikkumisrajoitusta.

Tulin joen kohdalle.

Tuo vesi joessa oli tosi mutaisen näköistä, mutta se voi johtua siitä että osa joen hiekkaisista reunoista  on valunut jokeen sateiden aikana.

Sitten istahdin hetkeksi penkille,  ja  kaksi komistusta , ehkä pariskunta,  kahden tosi upean villakoiran kanssa,  kävelivät ohitse. Ennenkuín sain kännykän kameran esille,  he olivat jo paljon kauempana,  mutta nappasin vähän epäselvän kuvan kaukaa. Kuten kuvasta huomaa, on ollut tosi lämmintä,  ja  minulla ei ollut vettä mukana, alkoi olla jo liian lämmintä enkä  mennytkään puiston siihen kohtaan mistä yleensä poimin villiyrttejä.  Päätin kävellä  sinne missä minulla on lyhyin matka bussille.

Tulin puiston alueelle joka on lähellä  asumuksia.  Jos saisin vapaasti valita missä asua  niin tuolla, sillä tuo puisto on niin ihana ja monipuolinen.

Kahvilakioski joen rannan vieressä.  

Viimeinen paikka ennen poislähtöä oli puiston toinen eläinnurkkaus.

Suloinen vuorikauris pariskunta.

Vapaus

Eli vapaus liikkua vapaasti... Se tuntuu nyt niin erilaiselta  kun on kuukauden aikana saanut  liikkua vain rajoitetusti. Liikkumista arvostaa silloin paljon enemmän.   Maanantaina suuntasin sitten pitkän tauon jälkeen Tel Avivin keskustaan.

Matkalla torin  kahvikauppaan,  jossa saa nyt ostaa mukaansa kahvia, toisin kuin vielä viime viikolla.  Ohitin tämän talon, ja tuon kulman  , jossa oli ravintola, mutta ei näytä siltä että ravintola olisi hengissä tuolla.

Oli niin mukavaa taas jutella kahvikaupan Itain kanssa. Olin edellisenä päivänä kysynyt WhatsAppissa häneltä onko kahvikauppa tosiaankin auki.   Istua ei saa eikä tuoleja ole ulkopuolella, mutta siellä oli muutama korkea pikku pöytä,  jonka äärellä pystyi juttelemaan Itain kanssa. Ja se kahvi tuolla,  aina niin hyvää. Torit edelleen kiinni, paitsi ne joilla on fyysinen ruokakauppa siellä,  ja tyhjä tori näyttää aika surkealta.  Edelleenkin siis lockdown, mutta lievempi sellainen. Koronapäällikön mukaan  kauppojen pitäisi avautua   kuun lopussa, mutta se riippuu  sairaalassa olevien määrästä,  tartuntojen määrästä, eli suuri jos...

Kahvikaupasta lähdin eteenpäin.  Huomasin muutoksia, esim, nämä restauroidut rakennukset olivat vielä pressujen alla kun viimeksi kävelin täällä.

Koska korona-aikana ravintolat eivät ole olleet auki sitten viime kesän,    monet keittiömestarit ja muut ovat avanneet herkkukauppoja,   sillä ruokakaupat saavat olla auki. Tässä yksi niistä, ja tällä kadulla oli muutama uusi herkkukauppa.

Saavuin puistobulevardille.

Taas huomasin jotain uutta: näissä kahdessa upouudessa  talossa asuttiin jo, mutta ei silloin kun viimeksi kävelin ohi.  Niiden keskellä on  vanha talo,  jonka uusien talojen rakennuttaja joutui   restauroimaan, kuten tällasissa tapauksissa pitää tehdä.  Onkohan restauroidussa pienessä talossa asuntoja vai tuleekohan se muuhun käyttöön...

Saavuin kadun loppupäähän ja sen edessä olevalle kansallisteatterin ja konserttitalon aukiolle, jonka luulin olevan eristetty , mutta ei se ollutkaan.  Koko alue nimittäin suljettiin eilen , koska siellä kuvattiin Netflixin tulevaa sarjaa nimeltä   Hit&Run  . Iso osa sarjasta kuvattiin jo toissa vuonna New Yorkissa, ja  osa täällä viime vuoden alussa, torin lähellä,  kunnes tuli korona ja pysäytti kaiken. Nyt sarjaa kuvataan taas Tel Avivissa 3 eri paikassa ,  ja suuri Netflix on saanut luvan sulkea kaikki kadut kuvauspaikkojen alueella.  Näin oli siis päivää aikaisemmin. Täällä on  matkustuskielto, eli ei pääse tänne eikä pois täältä, paitsi erikoisluvalla, mutta ulkomaalaiset näyttelijät tietysti saivat erikoisluvan, ja joutuivat heti myös karanteeniin ennen kuvauksia, ja heille kuulemma tehdään koronatestit päivittäin.  Ohjaajana on  englantilainen Mike Barker,   joka  on kuvannut useita tunnettuja TV-sarjoja, kuten esim. Orjattaresi (the Handmaid's Tale) sarjaa.

Näkyyköhän tämä paikka sarjassa....

Myöhemmin , kodin lähellä, kun  matkustin bussilla supermarkettiin,   huomasin että   näitä värikkäitä patsaita oltiin siirtämässä pois. 

Bussin kuljettajan ikkunan kautta näin miten yhtä patsaata vietiin jonnekin muualle.  Patsaat poistetaan varmaan sillä alueella pitäisi alkaa  pikaraitiotien alustavat työt.  Niiden piti alkaa  jo heinäkuussa, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan..

Kevättä ilmassa

Hei taas💚Keltakukkaiset  käenkaalit kukkivat kuvassa, ja koska on ollut niin lämmintä  ja aurinkoista  , alkavat olla jo  väsähtäneitä , ainakin nämä  auringossa olevat.

Edellisessä postauksessa, viikko sitten, kirjoitin että kilometrin liikkumarajoituksen piti loppua viime perjantaina. Mutta ei se loppunutkaan silloin,  vaan liikkumarajoitusta   pitkitettiin vielä sunnuntai-aamuun, joka täällä viikon 1.  päivä.  Huomenna on tarkoitus mennä kävelemään,  kuukauden tauon jälkeen,   Tel Avivin keskustaan,  ja torin kahvikauppaan kahville,  sillä  liikkumarajoituksen peruuntumisen lisäksi  ravintoloitten ja kahviloitten sallitaan taas myydä annoksi&kahvia ym.  mukaan,  sillä kuukauden  tiukan lockdownin aikana sallittiin vaan lähettien tuomat ruokalähetykset.  

Olen ollut ihan kiltisti , eli pysytellyt  vain lähialueilla,  sillä pariinkin otteeseen oli uutisissa että poliisi on ollut yli-innokas    Tel Avivin keskustassa ja ranta-alueella,  ja ajanut sieltä pois jopa lähellä asuvia. ja antanut sakkojakin.  Tämä pitkä 3. lockdown ei ole vaikuttanut mitenkään  tartuntoihin  tai vaikeasti sairaisiin,  ja  brittimutaatio on tehnyt pahaa jälkeä. ja tekee niin edelleenkin, eli voi hyvinkin olla että   pian on edessä 4. tiukka lockdown.  Vuoden alussa kaikki  näytti paljon paremmalta.....  Täällä on nyt rokotettu hieman yli 37 % prosenttia yli 16-vuotiaista  ylöspäin,  mutta rokotuksen vaikutusta ei vieläkään näy tarpeeksi. Vieläkin suurin  osa tartunnoista  tietyn sektorin ihmisillä , ja asuinalueilla.

Perjantaina tein Bambin kanssa hieman pidemmän lenkin kodin lähellä olevalle alueelle, mikä näyttää enemmänkin maaseudulta kuin kaupunkialueelta.  Kuului kanojen kotkotusta ja kukon kiekuntaa,   ja niitähän siellä olikin. Komea kukko , ja olen joskus aikaisin aamulla kuullut kukon kiekuntaa;  se on varmasti tämä!

Hieman kanojen ja kukkojen jälkeen näkyi tällainen puulla päällystetty perävaunu. Lasisesta ovesta näkyi sisälle mutta ei siellä kukaan ollut.

Toiselta puolelta näytti tällaiselta.  Onkohan tuo perävaunu koskaan käytössä......

Välimeren alueen yleisin  villivihannes kiiltomalva viikko sitten.  Kiiltomalva kukki jo silloin, mielestäni normaalia aikaisemmin,  mutta ei  ihme sillä täällä  oli ehkä viikon kestävä talvi. Minulle talvi täällä on sellainen, jolloin päivälämpötilat alle 20 asteen, mutta ne ovat nyt koko ajan yli 20 asteen, eli keväistä on.   

Tänään piti pysytellä kotona  kun  kaasulaitokselta tuli kaasuteknikko tekemään tarkistusta,  ja aika oli keskellä päivää, parin tunnin aikavälillä.  Täällä pitää kaasuteknikon tehdä  kunnon tarkistus joka 5. vuosi ,  ja onneksi kaikki oli hyvin, eli ei tullut ylimääräisiä kuluja kuten 5 vuotta sitten kun oli edellinen tarkistus.  Kaasuteknikko laittoi uuden muoviputken,  ja sanoi että kaasun paine on just hyvä:)  Kaasu on siis keittiössä, kaasuliedellä.

Hyvää alkavaa viikkoa :)

12 vuotta ja kaktuksia

Huomasin juuri että tämä blogi täytti vuosia... 29. tammikuuta tuli 12 vuotta täyteen, joten onnea tälle blogilleni. Ruokablogi täytti  yhtä paljon vuosia muutama kuukausi aikaisemmin.  Niin se aika vierii....

Viime viikolla  menin  pitkästä aikaa kaktuspuistoon,  kun Bambia ulkoiluttaessa huomasin että portti oli auki. Olin ainoa vierailija siellä, Bambin lisäksi... 

Tuntuu että tässä kaktuspuistossa on joka kerta jotain erilaista, kun tulen sinne muutaman kuukauden välein.

Bambi etsii tuoksuja. Kävin tuolla aurinkoisena päivänä, mutta sitä ennen oli ollut sadetta , joka hävitti kaikki tuoksut.  Nyt viikonloppuna oli sadetta  ja ihanan viileää, mutta tällä viikolla taas pärjää päiväsaikaan ulkona ihan kesävaatteilla.  Nytkin illalla kun vein Bambin iltapisulle oli 20 astetta. Sellainen talvi täällä, eli ei oikein talvea.

Nämä kaktukset ovat kyllä niin upeita. Mulla ei koskaan ole ollut kotona kaktusta, mutta  täällä puistossa voi sitten ihailla niitä.  

Laitoin muutaman kaktuskuvan Instagramiin,  ja serkkuni Suomessa kirjoitti että hänen tyttärensä on hulluna kaktuksiin ja mehikasveihin,  joten seuraavana päivänä kävin kuvaamassa vähän lisää kuvia häntä varten.

Tiesin että näiden Opuntia-kaktusten hedelmiin ei pitäisi koskea paljain käsin, mutta  kun katsoin hedelmiä, niin näytti siltä ettei niissä ole piikkejä. Auts, olin väärässä!

Vaikuttavia ovat.

Bambi ei onneksi mennyt liian lähelle.  Kuten viimeksi kirjoitin , lockdownia pidennettin, mutta  kilometrin liikkumarajoituksen  pitäisi loppua tämän viikon perjantai-aamuna. Tosi ihanaa että pääsee taas kävelemään tuttuihin paikkoihin , joista olen ollut poissa lähes kuukauden, mutta toisaalta on pelko siitä  mitä tapahtuu:   tuleeko tilanteesta taas pahempi , ja joudummeko vielä 4. tiukkaan lockdowniin.. En millään enään jaksaisi sellaista. Alun rokotusinto täällä on laimentunut, ja nyt pyydetään jo kaikenikäisiä tulemaan rokotettavaksi, jotta rokotteita ei jouduttaisi heittämään pois.  Kahdella sektorilla eli ultraortodoksien ja arabiväestön joukossa on ollut paljon vähemmän rokotusintoa muutenkin.  

Näitä oranssikukkaisia tulitrumpetteja  näkee nyt monessa paikassa; ne ovat niin kauniita.

Samoin kun nämä kynttelikkö-aloet.  Näitä on myös kodin viereisessä puistossa, ja käyn hakemassa palan lehteä jos tulee haava sormeen.

Hyvää alkanutta helmikuuta: