Jakarandoja ja pelon aiheita

Jakarandat kukkivat nyt joka puolella. Muutenhan näitä puita  ei niin huomaa, mutta kun ne kukkivat niin ovat tosi upeita.

Asuinkaupungissani  Holonissa kukkivia jakarandoja näkee joka puolella,samoin kuin Tel Avivissa (ylempi kuva).Niitä on myös kodin viereisessä puistossa.

Eilen aamulla myös ihailin  ikkunani edessä olevan jakarandapuun upeaa kukintaa.  Kun katselin ulos, näytti melkein viidakolta. Ja linnut viereilivat usein puussa.

Eilen päivällä  kun tulin kotiin,  kuului sahan ääntä,  ja ihanasta jakarandapuustani oltiin sahaamassa oksia pois.  Tiesin kyllä että jsssain vaiheessa oksia piti lyhentää, mutta juuri silloin kun  kukinta parhaimmillaan... Meidän talon  WhatsApp-ryhmässä  oli keskustelua näistä puista: joidenkin mielestä   ne pilasivat näköalan,  tai niistä tuli muka hyttysiä (en ole nähnyt yhtäkään...).  Oma mielipiteeni oli että  halusin lyhentää  puun oksia maltillisesti  oli vähemmistönä.  Tiesin että ne jotka halusivat  että puu leikataan , olivat painostaneet meidän talon sitä henkilöä joka on vastuussa talon asioista.

Oli surullista nähdä kauniisti kukkivan jakarandan  oksat maassa, ja poimin kotiin muutaman oksan. Olin tosi vihainen siitä että  ne leikattiin nyt eikä silloin kun kukinta on ohi.

Itku ei ollut kaukana kun näin ikkunastani nämä oksantyngät kauniisti ja tiheästi kukkivan puun sijaan. Täällä on tapana   parturoida puita tosi  rajusti, en tajua miksi.   Näitä jakarandapuita on ikkunani edessä tämä ja sitten viereisen asunnon ikkunan edessä toinen.  Tiedän että kestää kuukausia ennenkuin näissä näkee mitään kasvua, ja  muutama vuosi ennenkuin  ne taas näyttävät kauniilta.

Sitten klo 21 illalla hätkähdin  kun ilmahälytyssireenit soivat  muutaman vuoden tauon jälkeen.Äkkiä rappukäytävään, ja rappusille,  sillä siellä on turvallinen paikka. On meillä pommisuoja, mutta se ei ole kivassa kunnossa.  Eikä sinne kai edes ehdi mennä.  Kuulin että täällä Holonissa oli ohjus osunut bussiin, ja oli loukkaantuneita.  Kun näin tämän kuvan, tunnistin paikan heti, Holonin keskustan alueella. Bussi oli ihan tuusannuuskana. 

Joskus klo 10 aikaan ilmahälytyssireenit  loppuivat, ja menin nukkumaan puolen yön aikaan. Klo 3 ilmahälytyssireenit soivat taas ja piti mennä unen pöpperöisenä rappuihin. Siellä oli muitakin väsyneitä. Taas kesti kokonaisen tunnin. Ja klo 4 menin taas nukkumaan,   mutta klo 5 soi taas ilmahälytyssireeni, joka taisi olla väärä sillä ei kuulunut pamauksia.   Ohjustorjuntalaite torjuu suurimman osan  ohjuksista, mutta kaikkea se ei torju, kuten bussin tapauksessa  ja muissa valitettavissa tapauksissa täällä.Ohjuksia on tullut nyt 1200

Aamulla menin katsomaan vahinkoja.   Bussiin osunut rakettiohjus oli tehnyt vahinkoa myös lähiympäristölle, ja tästä pankista   meni julkisivu hajalle.  Pankkiautomaattitilassa oli ihmisiä silloin, mutta se on niin vahvaa tekoa ettei sille huoneelle tapahtunut mitään.

Toiselle puolelle katua oli myös tullut vahinkoja. Tämä venäläinen herkkukauppa avattiin vasta 2 viikkoa sitten, ja nyt jo sinne oli tullut korjattavaa.Toivottavasti vakuutukset olivat tuolla kunnossa...

Myös viereisiin kauppoihin oli tullut vahinkoa , ja niitä oltiin juuri korjaamassa. Erään kaupan  omistaja oli liian lähellä bussia johon osui ohjus,  ja joutui sairaalaan.

Tämän tyhjän liiketilan seinälasit olivat pirstaleina.

Tilanne täällä on eskaloitunut pahasti, ja  se pelottaa.  Luulen että edessä on toinen uneton yö.  Tämä on tilanne  jota olisi voinut välttää , ja ketkä siitä lopuksi kärsivät, tavalliset kansalaiset. Edit: Klo 7 oli ilmahälytyssireeni, mutta lyhyt tällä kertaa.  

Selvästi kesä

Lämmöstä väsähtänyt koira.... Bambi tykkää olla tuossa kohtaa sohvalla, minkä takia tuo kohta onkin painunut alas.  Ja ei ihme että Bambi väsähti:  täällä on ollut viimeiset päivät todella kuumaa,   ja laitoin jo pois  ohuen peittoni,  eli lakana nyt peittona kun yölläkin on jo lämmintä.   Oli ihan pakko katsella postauksia taaksepäin,  ja menin vuoteen   2011,  jolloin kirjoitin vasta  toukokuun lopussa  siitä että oli kuumia päiviä. Selvää ilmaston kuumenemista siis.

Viime viikolla kävimme iltapäivällä lyhyellä retkellä Shohamin kaupungin vieressä olevassa metsäpuistossa. Puistossa on  Bysantin aikakaudelta olevia mosaiikkeja , mutta ihmettelin miksi niiden ympärillä ei ollut aitoja tai esteitä. Ylimmässä kuvassa näkyy  pintareliefi,  joka esittää  Tykheä, joka on Kreikan mytologiassa   onnen ja sattuman jumalatar.  Kohokuva eli reliefi  on vuodelta  582 tai 583,  ja oli hyvin säilynyt kun kaivauksia tehtiin tällä alueella.  Tuo puistossa oleva Tykhe on tarkka kopio tuossa paikassa löydetystä  kohokuvasta,  joka on Jerusalemin Israel-museossa. Arkeologisten  kaivausten jälkeen alueesta tehtiin puisto, ja  tuolla oli  paljon vanhempia puita , ja suuri määrä aivan nuoria , istutettuja puita.  

Puiston korkeimmalta paikalta näkyy Shohamin nuorta kaupunkia (perustettu 90-luvulla).   Metsäpuiston luonto on kuulemma todella upeaa talvella ja alkukeväällä, mutta nyt kaikki oli jo kuivunut pois.

Metsäpuistossa oli myös Johanneksen leipäpuita eli carob-puita. Carob-palot olivat vielä aivan vihreitä, poimimisvalmiita ne ovat joskus kesän lopussa ja syksyn alkupuolella.

Maanantaina vietimme vappua Kirjakaktuksessa, eli suomalaisessa kirjastossa täällä.   Oli munkkeja, simaa, korvapuusteja ja muita herkkuja.  Kirjastohan ei voinut toimia rajoitusten aikana,  ja  viimeksi olin tuolla ennen koronaa. 

Kirjasto on seuraavan kerran vasta syksyllä,  sillä kirjastohoitajamme Anu (kuvassa miehensä kanssa) lentää pian Suomeen  moneksi kuukaudeksi.  Kirjastohan on nykyään heidän kodissaan,  ja vietimme myös kirjaston 4-vuotispäivää tässä osoitteessa.

Tällä viikolla istuin bussissa ensimmäistä kertaa sitten yli vuoteen   kuljettajan takana olevalla penkillä , mistä on hyvät näkymät.  Rajoitusten aikanahan ei noissa  penkeissä saanut istua,  ja myös nyt se riippuu kuljettajasta. Vaikka rajoitukset  poistettiin,  luvut ovat laskeneet koko ajan , ja nyt on päivittäin reilusti alle sata tartuntaa koko maassa.  Koko maa on vihreä,  lukuunottamatta   Pardes Hannan pikkukaupunkia, missä suuri määrä  alternatiivistä elämäntyyliä harjoittavia ihmisiä,  jotka ikävä kyllä ovat rokotevastaisia.

Tässä bussi on saapunut asuinkaupunkini Holonin  keskustan alueelle.

Viimeisen kuvan  bussin ikkunan kautta otin aika lähellä kotia, kun näin nämä kukkivat  jakarandapuut. 

Kaunista keskiviikkoiltaa teille:)

Toukokuun kissat

Hyvää vappupäivän iltaa ,toivottavasti vappunne  oli mukava.  Täällähän , eikä muuallakaan Suomen ja Ruotsin ulkopuolella vietetä vappua kuten  Suomessa.   

Tämä postaus on täysin pyhitetty kissoille,  joita näen lähes päivittäin. Ensimmäisen kuvan kissa asuu bussipysäkkini  takana olevalla pienellä puutarhapläntillä,  ja on jo aika iäkäs kissa,  sillä kissa on ollut siellä koko sen ajan kun olen täällä asunut.  Tuon sille kerran päivässä hieman ruokaa, mutta onneksi pari muutakin ihmistä huolehtii tämän kissan  viimeisistä vuosista.

Tämä  on Kitty,  ja kuva on aika epätarkka sillä Kitty on säikky,  ja otin kuvan kauempaa.  Kuten kuvasta näkyy,  Kitty on joko kokonaan tai suurimmaksi osaksi venäjänsininen rotukissa, mutta kasvanut kadulla,  eikä tule liian lähelle ihmisiä.   Kitty ehti tehdä pari poikuetta,   ja oli aika laihassa kunnossa, kunnes  viime vuonna onnistuin saamaan tänne erään järjestön kissanpyydystäjän,  ja Kitty vihdoinkin  sterilisoitiin.  Olen aika varma että kaksi jo nuorena  edesmennyttä kaunista harmaasävyistä kissaa olivat Kittyn synnyttämiä.  Nyt kun Kitty on tajunnut että ruoka tulee minulta,  on kissa tullut hieman rohkeammaksi.

Tässä talossa asuvalla ystäväpariskunnallani,   jotka asuvat 2 kerrosta ylempänä, on 3 kissaa. Kuvan Juli on heistä nuorin,  ja joku oli jättänyt sen toissa vuonna pihalle,  josta pariskunta sen pelasti.  Julilla on tosi upea kuvio selässään.

Pariskunnan ystävällisin kissa on tämä Lara, josta en onnistunut ottamaan hyvää kuvaa. Kolmas kissa, Jerry , on kaunis valkoinen mutta pelokas kissa,  ja Jerry ja Lara tulevat hyvin toimeen keskenään, mutta kumpikaan ei pidä  Julista,  joten hakusessa olisi uusi koti Julilla, jos sellainen mahdollisesti löytyy.

Juli on oikea kaunotar. Viime kuussa seinänaapurini, nelihenkinen perhe,  muutti uuteen asuntoon, mutta laittoivat entisen asuntonsa vuokralle.  Sinne muutti mukava nuori pariskunta, joilla myös 3 kissaa. Kävin katsomassa kissoja, joista yksi on komea siamilainen,  mutta unohdin ottaa heistä kuvia.  Myös saman kadun naapurillani Evelynillä on kissoja peräti 4 kappaletta,  joista vanhin,  Grey, on minun hänelle tuomani, kun Grey oli pikku rääpäle. Greystä on kasvanut upea kissa, mutta sähisee kun näkee minut....3 nuorempaa taas ovat niin säikkyjä, että pakenevat heti kun joku vieras tulee asuntoon. Oma Otto-kissani oli niin  ihmisrakas, että melkein outoa että sisäkissat ovat noin säikkyjä.

Vielä yksi kuva Julista.

Voisin asua vaikka täällä

Useita kertoja viikossa matkustan kotini vierestä lähtevällä bussilla  lähelle Tel Avivin  pääbussiasemaa,  josta kävelen maustetorin alueelle.  Kun on tosi viileää, kävelen sieltä torille päin,  ja kun on kuumaa , matkustan toisella bussilla eteenpäin.  Yleensä kävelen tästä   yhdelle pääkadulle,  joka on maustetorin vieressä.  Joitakin vuosia sitten,  kun  olin vapaaehtoisena pakolaisten ja vierastyöläisten lasten iltapäiväkerhossa,  matka sinne kulki tätä samaa reittiä,  mutta silloin  tässä oli jalkakäytävä ja katu autoille,  ja näytti aika rähjäiseltä. 

Koko alue oli todellakin rähjäinen, ja  osa alueesta  oli entisen  ruokahallin taka-osa.    Muutama vuosi sitten  tuolla alkoi suuri rakennusprojekti , joka valmistui  talvella.  Seurasin projektin etenemistä  monena aamuna.

Florentin Villageen nousi 3 asuintaloa,  joiden alimmassa kerroksissa on liiketilaa, mutta  mikä oli mukavaa on se että  niiden edessä oleva piha-alue  on yleistä tilaa, eikä sitä voi sulkea ulkopuolisilta.  Tuo piha-alue on tosi kiva.

Vaikka talot ovat olleet valmiita jo viime vuoden loppupuolelta saakka,  ovat liiketilat vielä tyhjiä. Tosin parissa sellaisessa remontoidaan, joten saapa nähdä mitä sinne avataan.

Tosi hyvin on ajateltu tuonne pysähtyviä: katoksen alla kivat penkit ja pöydät.

Piha-alueella on kaksi kultakalalammikkoa  ja edessä näkyy mitä on jäljellä vanhasta ruokahallista. Sinne rakennetaan  alueen urheilu/kulttuurikeskusta. Olen aika varma että talon asukkaat haluaisivat että tuo piha-alue olisi aidoitettu niin  ettei pihalle pääsisi kukaan ulkopuolinen, mutta kun siellä on liiketiloja ym.  alue on yleistä aluetta , niin  eivät voi sille mitään.

Tykkään näistä:)

Kulta- eli koikalojen lammikko. Tämä projekti on osa gentrifikaatioprosessia,  jossa alueen rähjäisten talojen  paikoille  rakennetaan kalliita asuintaloja,  jolloin   alueen hinta-taso nousee, mutta toisaalta siellä aiemmin vuokralla asuneet  eivät enää pysty siellä asumaan, hinnannousujen vuoksi. Gentrifikaatio on ihan yleinen ilmiö monessa suurkaupungissa eri puolilla maailmaa,  ja näin myös Tel Avivissa.

Lasten leikkitilat.

Tosiaankin olisi kiva asua tuolla:  rannoille   ei ole pitkä kävelymatka, maustetori on vieressä ,  samoin monet vihannes ym, kaupat,  julkista liikennettä  loistavasti lähellä,  mutta tuolla asuvilla pitää olla paksu lompakko. Satuin huomaamaan että  yhden talon ylimmän kerroksen  penthouse-asuntoa vuokrataan AirBnb;n  kautta, ja  suolaisella hinnalla.

Kun nämä  talot ja niiden edessä oleva piha-alue valmistui , huomasin että  myös muuta ympäristöä oli siivottu. Tuolla alueella oli paljon kodittomia narkkareita  ja alkoholisteja,  joiden naamat jäivät mieleen kun heitä näki niin usein. Heitä näkyi  koko rakennusprojektin ajan taloja ympäröivillä kaduilla, ja  alueella asuvia ihmisiä asia häiritsi paljonkin.   Etenkin yksi jäi mieleen: nuori transtyttö,   joka muutama vuosi sitten  vielä oli  hyvässä kunnossa  ja oli aloittanut hormonihoidot.  Vähitellen  hän alkoi käyttämään yhä enemmän huumeita, ja hormonihoidot jäivät.  T. oli vasta 20 vuotias,    äiti oli heittänyt hänet pois kodista, ja  tuttavani, brasilialainen laulaja Elisete  sekä minä halusimme auttaa nuorta ihmistä:  toimme hänelle vaatteita, ostin joskus jotain syötävää  ja kerran toin   hänelle repun minkä oli täyttänyt tarpeellisilla esineillä. Reppu "hävisi" viikon kuluttua,  mutta oli selvää että reppu oli ollut maksuvälineenä jossain muussa...  T lupasi mennä vieroitushoitoon,  mutta lupaukset olivat tyhjiä,  ja luovutimme,  sillä hän ei halunnut oikeasti luopua huumeista.

Nyt kun tämä  asuinalue on valmis,  kadulla asuvia ei enää näy.  Siivottiinkohan heidät tuolta pois jonnekin muualle.... Taitaa  olla niin. 

Kun taloista kävelee hieman eteenpäin, näkyy pesula, jossa asuu tämä kissa. Yleensä menen ohi ennenkuin pesula on auki,  ja kissa lepäilee pedilläään ikkunan takana.  Nyt pesula oli auki , ja selvisi että kissan nimi on TzuTzu. 

Kuumaa!

Kaunis ruusu:)  Ruusupuskat kukkivat nyt kodin edessä olevassa puistossa, ja suurin osa kukista

 valkoisia, mutta osassa  on enemmän vaaleanpunaista

Kuumaa tosiaankin,  tätäkin kirjoittaessa on jo ilta, ja 29 astetta. Kuumat aavikkotuulet toivat taas kunnon helteet, ja huomenna ja ylihuomenna  kaikista kuuminta.  Onneksi kuitenkin kuivaa, joten  kestän sen paremmin kuin  kesän kostean kuumuuden. Mutta lauantaina järjestin jo vaatekaappini, ja  laitoin .lämpimät vaatteet pois,  sillä niitä ei tarvita ennekuin joskus vuoden loppupuolella.

Tästä sunnuntaista lähtien ei tarvitse enää käyttää maskeja ulkona,  yli vuoden pakon jälkeen, mikä on helpotus etenkin nyt kun on kuumaa. Tänään aamupäivällä katukuvassa näkyi kuitenkin monta joilla  edelleenkin maski päällä,  sitten sellaisia joilla ei maskia ja myös sellaisia kuten minä tässä kuvassa,  eli maski leualla,  sillä  kun menen bussiin tai kauppaan,  niin maski pitää olla päällä. Saapa  nähdä jos tämä maskittomuus ulkona vaikuttaa jotenkuten  tilastoihin,  se nähdää vasta  muutaman viikon kuluttua. Kun katsoin kuvaa,  tuli mieleen että ihan pakko käydä kampaajalla. Viimeksi kävin ennen koronaa,  ja olen itse pätkinyt hiuksiani,  joissa ei nyt minkäänlaista  kunnon kampausta, joten  pitää muistaa tilata aika kampaajalleni Oferille.

Viime maanantaina oli aika hammaslääkärilleni. Olen täällä joskus maininnut että minulla on ihana ruotsalainen hammaslääkäri Mikael,  jonka vuoksi matkustan pitkän matkan toiseen kaupunkiin. Odottaessa seurasin akvaariokalojen elämää.

Viime viikolla oli vielä aikaisin aamulla ihanan viileää, ja toivottavasti niin myös  tämän hellejakson jälkeen. Tyhjässä kaupungissa on mukavaa tehdä aamulenkki.

Viime viikon keskiviikkona   täällä oli kaatuneitten päivä, jolloin sireeni aamupäivällä  pysäytti kaiken liikenteen ja ihmiset muutamaksi minuutiksi.  Illalla suru vaihtui iloksi ,  kun alkoi itsenäisyyspäivä, eli täällä mennään surusta iloon= elämä jatkuu.   Itse  itsenäisyyspäivä on kansallinen grillauspäivä,  jota edeltävät kaikenlaiset grillaukseen liittyvät tarjoukset   kaupoissa,   mutta aamupäivällä aloin tuntea grillaushajua  koko kodissa , eikä ihme,  sillä kun katselin alas ikkunasta,  siellä näkyi tämä. Suuri perhe kaikkine sukulaisineeen oli tuonut puiden alle 2 pöytää,  ja  ihan puiston laidassa,  eli melkein ikkunani edessä oli tämä ja vielä toinen grilli, jonka käryt  tuuli toi kotiin.  Kaiken lisäksi heillä oli vielä kaiuttimet mukana,  ja musiikki pauhasi kovaa  koko päivän. Soitin kaupungille,  koska tässä puistossa on grillaaminen kielletty, mutta minulle kerrottiin että itsenäisyyspäivän kunniaksi tuollaiset kiellot oli peruttu!  Arvatkaa  ärsyynnyinkö siitä....

Eilen iltapäivällä  Bambin kanssa ulkona.  Bambilla taitaa olla myös hajuaisti heikentynyt iän myötä, sillä hajuja pitää haistella paljon kauemmin kuin ennen.

Olimme lähellä  kaktuspuistoa,  joten tein siellä pienen kierroksen Bambin kanssa.  Kaktusten joukkoon laitetut kierrätysmateriaalitaideteokset ovat aika kivoja,  kuten tämä  riikinkukko.

Tämäkin on aika hyvä.

Samoin kuin strutsit:)

Hyvää alkavaa viikkoa:)

Bambi 13 vuotta

Taas on vuosi kulunut,  ja Bambi täyttää tänään  13 vuotta! (oikea päivämäärä  ei ole tiedossa ,paitsi kuukausi , ja olen asettanut huhtikuun 8.  päivän Bambin syntymäpäiväksi),

Viimeisen vuoden aikana Bambi on tosiaankin vanhentunut: kuulo heikentynyt,   askel on aika hidas, etenkin iltaisin, ja  väsyttää usein.  Mutta Bambi on kyllä myös aika vekkuli: yleensä  haluan mennä 3 kerroksen asuntooni rappusia käyttäen enkä hissiä,  ja Bambikin jaksaa nousta ne 3 kerrosta, hitaammin tosin kuin ennen,  mutta jos joku tulee samanaikaisesti pohjakerrokseen,  Bambi ei suostu  tulemaan rappusiin,  vaan  haluaa mennä ylös hissillä  jonkun muun kanssa. Niinpä yleensä pyydän niitä henkilöitä  päästämään  Bambin ulos 3. kerroksessa, ja olen aina ennen hissiä jo odottamassa 3. kerroksessa.

Toivottavasti Bambi kuitenkin saa vielä elää muutaman terveen vuoden.

Olet kyllä rakas, vaikka tänään murisitkin pienelle pennulle.     Bambin rakko myös toimii huonommin kuin ennen, sillä välillä  ulkoiluhetkiä pitää olla 3 sijaan 4.    Paljon onnea  Bambi💓