lauantai 11. helmikuuta 2023

Kukkii kukkii


Nyt on taas se aika kun kruunuvuokot kukkivat eteläisessä Israelissa, ja eksä ehdotti että menemme ihailemaan upeaa kukintaa🌺
Paikka oli sama kuin viime vuonna, eli Shokedan metsäinen alue, mutta onneksi maaperä oli kuivaa, vaikka oli satanut muutama päivä sitten. Viime vuonna kävimme tuolla heti sateiden jälkeen, ja kotiin tuomisena oli kuraiset kengät.... 
Kruunuvuokot ovat kyllä upeita, mutta ovat rauhoitettuja, eikä niitä saa poimia. 
Ihmisiä piknikillä. Eilen oli kaunis aurinkoinen päivä, ja monet olivat tuoneet eväät mukaan. 
Kuten viime vuonna, aloitimme kierroksen lasillisella juuri puristettua appelsiinimehua. Olipa hyvää🍊. Viime vuonna tuolla oli paikallisten pienyritysten kojuja, ja niin oli nytkin, mutta vähemmän kuin viime vuonna. 
Teimme alueella vähän pidemmän kävelylenkin, ja matkan varrella bongasin villiintyneitä sitruspuita, joissa pieniä sitruunoita 🍋. Poimin niitä niin paljon  kuin kassiin mahtui, mutta kotiin tullessa huomasin että pikku sitruunat olivat täynnä siemeniä mutta vain vähän  mehua... 
Seuraavaksi pysähdyimme Yad Mordechain kibbutsissa, joka on tunnettu hunajatuotteistaan(ja muista tuotteista), koska luulimme että siellä on hunajaan liittyvä vierailukeskus. Ensin piti kuitenkin käydä tervehtimässä lehmiä🐮
Selvisi että vierailukeskus onkin sellainen, että sinne pitää ilmoittautua etukäteen, ja nyt se oli kiinni. Oikeastaan se on sellainen paikka missä kerrotaan hunajatuotannosta ja mehiläisistä. Siellä on myös hunajakauppa, joka oli kiinni, mutta eksä soitti kaupan ovessa olevaan numeroon, ja pian tulikin myyjä avaamaan kaupan. Keskuksen puutarhassa oli erikoisia taideteoksia, jotka oli tehty Gazasta kibbutsiin ammutuista raketeista. Tämä raketti näköjään ei ollut räjähtänyt, mutta muut teokset oli valmistettu räjähtäneistä raketeista.  Aika pahaa jälkeä tulee jos tuollainen osuu rakennukseen.. 
Pieni pommisuoja hunajatalon vieressä. Myös lähialueen kaikki bussipysäkit ovat tämän tapaisia pommisuojia. 
Hunajakaupan myyjä ehdotti että käymme katsomassa kibbutsin alueella olevan kukkulan huipulla olevaa patsasta ja muistomerkkiä. Patsas esittää Mordechai Anielewicziä, jonka mukaan kibbutsi on saanut nimensä. Anielewicz oli puolalainen vastarintaliikkeen taistelija, joka johti taistelujärjestöä Varsovan geton kansannousun aikana, ja sai siellä surmansa toukokuussa 1943.
Näkymä kukkulalta  alas kibbutsiin. 
Kibbutsin jälkeen sanoin eksälle että.meidän on pakko nähdä Pariisi..... tai melkein... Ajoimme Netivotin kaupunkiin, jossa sijaitsee Paris Center, eli Pariisista inspiraation saanut kauppakeskus. 
Luin kerran että Paris Centerin rakennutti paikallinen yrittäjä, joka halusi tuoda tuulahduksen Pariisia kaupunkiin, ja niinpä siellå on Eiffel-tornin pienempi kopio, ja kauppakeskuksessa ikäänkuin pariisilainen katu, jonka varrella, ja keskellä kauppoja, kahviloita ja ravintoloita. Paris Center oli visuaalisesti aika vau!, ja kaikesta näkyy että paikkaan on kunnolla panostettu. Olisi kiva nähdä tuo paikka illalla,, kun torni ja "katu" on valaistu. 
Hienot vaunut "Pariisissa". 
Tässä vaiheessa meillä oli kunnon nälkä, ja kävimme lounaalla juustokauppa/ravintolassa. 
Pois lähtiessä vielä nopea kuva tästä kellosta. 
Kuluneella viikolla täällä vieraili myrsky nimeltä Barbara, joka toi mukanaan hurjia tuulia, sadetta ja kylmää säätä, mutta nyt se on jo ohi. Barbara aiheutti omalla alueellani vain vähän vahinkoa, kuten tämä eukalyptuspuusta pudonnut suuri oksa, mutta muualla Barbara oli hurjempi. Samaan aikaan Turkin traagisten maanjäristysten kanssa myös täällä oli 4 maanjäristystä,(pohjoisessa Israelissa) tosin paljon lievempiä, jotka eivät aiheuttaneet tuhoja, mutta samalla muistuttivat että kunnon järistys on  myös täällä mahdollista.... 
Tulevalla viikolla hoitooni tulee, yhdeksi viikoksi, tämä TOSI SUURI koira, jonka emäntä matkustaa ulkomaille Koiran emäntä, jonka tunnen ystävän kautta, kävi luonani tänään Teredin kanssa Iso ja tosi ystävällinen koira, ja tulemme varmaan hyvin toimeen. Teredillä on hassu nimi, sillä Tered tarkoittaa pinaattia🤣💚

lauantai 4. helmikuuta 2023

Tulihan se talvikin

Tammikuu oli täällä  kuivin ja lämpimin ikinä, ja näytti jo siltä ettei tänä vuonna tule lainkaan kylmempää säätä, tai kunnolla sadetta.
Kunnes tammikuun viimeisenä aamuna heräsin klo. 5.30 ukkosen jylinään ja sateen ropinaan. Ihanaa. 😁saimme sittenkin vähän talvea, ja tällå viikolla on tullut muutaman  kerran tarve lämpimälle takillekin. 
Ennen sateita huomasin että näiden rohtoaloeiden  lehdet olivat aivan kuivia, eikä sellaisia pulleita, kuten yleensä talvisin. Nämä tarvitsevat sateita jotta lehtiin kertyy geeliä, ja toivottavasti nyt kun on satanut, lehdet ovat täynnä geeliä. Olen käyttänyt geeliä haavojen ym. hoitoon. 
Viime viikon perjantaina olin taas menossa ystäväpariskunnan illanviettoon. Ihana ihana miespari järjestävät sellaisen kerran kuussa, ja jokainen tuo jotain syötävää, josta sovitaan etukäteen. Koska iltapäivllä ei ollut liian kuuma, päätin kävellä heidän luokseen, sellainen puolen tunnin lenkki. Asumme samassa kaupungissa, mutta eri suunnissa.
Vähän ennen klo 16 oli silloin aurinkoista ja kirkas taivas.
Ruoka oli hyvää. Minä toin  amerikkalaistyylisen makaroonilaatikon(baked ziti) joka jonkun verran lämpimästä säästä ja puolen tunnin kävelystä huolimatta tuli hyvässä kunnossa perille, koska olin ottanut sen pakastimesta tuntia aikaisemmin. 
Ihana pikku seniorikoira Shadow, melkein 13 vuotias, tulee luokseni hoitoon keväällä melkein 2 kuukaudeksi, koska pariskunta pikku tyttärineen matkustaa Yhdysvaltoihin, jossa sijaissynnyttäjä synnyttää heidän toisen lapsensa. Olen aivan innoissani siitä että Shadow tulee tänne hoitoon❤️Kun Bambi kuoli heinäkuun alussa, päätin etten ota uutta koiraa, mutta voin silloin tällöin ottaa hoitokoiran. Shadow on vanha, ja sillä selkävaivoja, minkä vuoksi pitkiä lenkkejä ei voi tehdä, mutta tämä chihuahuan ja kääpiöpinsserin sekoitus on syötävän suloinen, ja kamalan hellyydenkipeä.

Tänään Shadow tulee luokseni muutamaksi tunniksi, jotta tottuu hieman kotiini. Shadowilla on tapana tehdä pisut lattialle /matolle ym. ollessaan stressattu, joten toivottavasti sitä ei luonani tapahdu. Shadow tulee saamaan minulta paljon huomiota ja rakkautta❤️Kuun puolivälissä toisen tuttavan iso! koira tulee hoitoon, mutta vain viikoksi. 
Tässä hän nyt on❤️Shadow on täällä huomiseen iltaan saakka, haistelemassa paikkoja 

Päivää aikaisemmin olin tavannut pitkästä aikaa kolombialaisen ystäväni Glorian, ja kävimme kahvilla ruotsalaisen Fika-ketjun uusimmassa pikku kahvilassa🇸🇪
Teimme tosi pitkän kävelylenkin, ja osan siitä maustetorin alueella. Minulta on muutaman kerran kysytty mitä kaipaisin täältä jos muuttaisin takaisin Suomeen. No esimerkiksi tätä maustetorin aluetta, mistä ostab lähes kaikki kuivaruokatuotteet. 
Eräänä aamuna ihan pelästyin, kun vein roskapussin  puolipimeässä talon toisella puolella olevaan roskasäilöön ja näin tämän 🐅Se näytti ihan oikealta tiikeriltä🤣
Tällä viikolla minua on surettanut se että meidän kadun yläpuolella olevan suuren kadun kohdalta in hakattu pois monta varjoa antavaa puuta,  bussipysäkin  vierestä. Kevytraitiotietyöt ovat nyt koko lähialueella laittaneet kaikki paikat sekaisin, ja esim. bussimatkat kestävät nyt kaksi kertaa kauemmin kin matkan varrella on  autokaistoja poistettu töiden alta. Kevytraitiotien vihreän linjan pitäisi mennä läheltäni vuonna 2027,mitä epäilen, koska ensimmäinen, punainen linja, ei vieläkään toiminnassa, ja linjan avaamista siirretty jo muutaman kerran. Huh! 
Eräs maustetorin kauppa
Hyvää Runebergin päivää huomenna Täällä on samanaikaisesti vuorokauden kestävä Tu'Bishvat, eli puiden uusi vuosi. Silloin on tapana syödä mm. kuivattuja hedelmiä. 
Supermarketeissa ja joka paikassa valmiita pakkauksia, joissa erilaisia kuivahedelmiä. Eksältä sain eilen yhden sellaisen. En erityisesti välitä kuivahedelmistä sellaisenaan, paitsi taateleista, joten suurin osa rasian kuivahedelmistä taitaa päätyä leivontaan. 

Kivaa viikonloppua❤️

sunnuntai 15. tammikuuta 2023

Seremonia-asuja

Asun yläosa, moderni versio
Asuinkaupungillani on useita taidegallerioita, joissa vaihtelevia näyttelyitä, ja joihin on vapaa pääsy. Nämä galleriat ovat kaupungin omistuksessa, ja eroavat tavallisista gallerioista siinä, ettei niissä ole myytäväksi tarkoitettua taidetta. 

Perjantai-aamuna kävin keskustan alueella olevassa galleriassa, jossa parhaillaan mielenkiintoinen näyttely,joka koostuu hieman ennen  häitä tapahtuvaa henna-juhlan asuista. Häiden edellä oleva henna-seremonia/juhla on yleistä useassa kulttuurissa /uskonnossa, ja esimerkiksi Intiassa sitä kutsutaan  mehndiksi. 

Hennaa on käytetty Lähi-idän alueella vuosituhansien ajan,ja on mainittu mm.Raamatussa Laulujen Laulussa 1:14
"Rakkaani on kuin hennakimppu
Ein Gedin viinitarhoista poimittu
"
Täällä Israelissa  häitä edeltävää henna-juhlaa viettävät sefardi-ja mizrahijuutalaiset, joilla juuret mm. Jemenissä, Marokossa, Etiopiassa, Libyassa, Intiassa, Syyriassa ja Irakissa. Jokaisella ryhmällä on omat asunsa ja traditionsa. 
Gallerian sisääntuloaulassa oli nämä kaksi morsiamelle ja sulhaselle tarkoitettua istuinta. Olin muuten ainoa vierailija galleriassa, joten sain rauhassa kierrellä ja katsella. 
Aulassa oli myös tällainen kauniin värikäs, some-ystävällinen 😁juttu, jossa oli aukko.naaman kohdalla. 
Nämä taisivat olla marokonjuutalaisten hennajuhlan asut. Heillä hennajuhlaa vietetään viikko ennen häitä. Marokonjuutalaisilla on paljon juhlintaa jo ennen häitä 
Seinillä oli monta valokuvaa täkäläisten henna-juhlista. Tässä marokonjuutalainen pariskunta. 
Jemenin juutalaisilla on hienot asut, etenkin morsiamen päähine ja korut. 
Jemenijuutalaisten hienot hääkorut. 
Valokuva jemenijuutalaisesta morsiamesta. 

Myös Etiopian juutalaisilla on oma hennajuhla ennen häitä.Jos morsian oli kotoisin eri kylästä kuin sulhanen, morsian saapui sulhasen kylään päivä ennen häitä. Morsiamen kasvot oli peitetty, ja hennaa laitettu vain sormenpäihin. 
Jonkun ryhmän hennatilaisuus, en ole varma minkä ryhmän.
Tässä taisi olla libyanjuutalaisen pariskunnan asut, koska luin että morsiamen kasvot on ensin peitetty punaisella silkkiliinalla. Sulhanen ei saa nähdä morsianta 3 päivää ennen häitä,
Lähes sadan vuoden takainen kuva morsiamesta perinteisessä asussa. Tästäkään en osaa sanoa mihin ryhmään hän kuuluu. 
Lisää häitä edeltävien juhlien asuja. 
Ja vielä lisää. 
Gallerian toisessa kerroksessa oli täkäläisten vaatesuunnittelijoiden näkemys hennajuhlan asuista. Kuvan asu on täällä tunnetun hääpukusuunnittelijan, Dror Kontenton, näkemys sellaisesta asusta. 
Hmmm, kangas ihan nätti, mutta kelpaiskohan tuollainen kenellekään hennajuhliin.... 
Vaatesuunnittelijan luomia hennajuhla-asuja, jotka suunniteltiin täkäläisille julkkiksille. 
Nättejä, mutta ne perinteiset ovat hienommat. 

perjantai 6. tammikuuta 2023

Leuto talvi

Teki mieli poimia tästä
muutama kumkvatti, mutten kehdannut... 

Hyvää tamnikuun alkua💚Edellisessä postauksessa kirjoitin että räkätauti on jo lähes ohi, ja kylkiluuvamma hieman vähemmän kivulias, mutta heti vuoden alussa räkätauti tulikin takaisin. Kävin röngten-kuvauksessa, mutta kylkiluista ei löytynytkään mitään vammaa, vaan kyse onkin jostain tulehduksesta kylkiluiden välissä. Sekin kipu ja turvotus on onneksi jo vähemmän häiritsevä, ja pitää vaan olla varovainen ja kärsivällinen, sillä parantuminen kestää jonkun aikaa. 
Lauantaina, vuoden viimeisenä päivänä, olin patikointiretkellä  ystävien kanssa. Meitä oli 6 henkilöä 2 autolla, mutta vain 3 meistä lähti patikoimaan. Pariskunnan pieni Ann tytär ei voinut hyvin, joten he jäivät odottamaan meitä. 
Patikointimatkamme ei ollut erityisen pitkä, noin 8 km, ja käsitti Tel Azekah-kukkulaa ympäröivän luonnonkauniin reitin. 
Lopuksi nousimme ylös kukkulalle, jonka korkeus on 372 metriä. 
Kukkulalta oli tosi upeat näkymät laaksoon. 
Massimo ja pikku Ann❤️
Kukkulalta kävelimme alas piknik-pöytien alueelle, jossa nautimme eväät. Sää oli täydellinen: ei liian kuuma eikä liian kylmä, vaan just sopiva.  Piknik-alueen vieressä kasvoi nuorta nokkosta , jota poimin ison pussillisen, vaikka käsiä poltti kun ei ollut käsineitä mukana. Täällä on tosi leuto ja vähäsateinen talvi, mikä ei niin hyvä asia. 
Tiistaina tapasin Annelin ja hänen täällä vierailleen poikansa, joka ehti jo palata Suomeen. Koska minulla vain nuhaa ja limaa keuhkoissa, ajattelin että voin kävellä pitkän reitin. Tapasimme lähellä ihastuttavaa ravintolaa, jossa myös pieni herkkukauppa, ja tähän olisi voinut tulla täyttämään oman pullonsa oliiviöljyllä. 
Pysähdyimme jäätelöpaikkaan, missä Annelin poika osti jäätelöannoksen. 
Jäätelöpaikassa oli jäätelöllä täytettyjä  ja suklaalla päällystettyjä jäätelöleivoksia pitkä rivi, ihan kamalan houkuttelevia.. 
Jäätelöpaikasta kävelimme pikku torialueelle, mikä ennen oli täynnä vaatteiden ym. jäännöserien myyntipöytiä. Nyt siellä on niitä paljon vähemmän, mutta pysähdyimme pitkäksi aikaa tähän, missä myytiin laukkuja jotka maksoivat alle 3 euroa. 
Pitkän (todella pitkän...) penkomisen jälkeen Anneli löysi 3 kivaa laukkua, ja minä tämän tosi värikkään laukun. Aika hyvä löytö💟
Laukkuostosten jälkeen kävelimme läheiselle kävelykadulle, jossa  tiistaisin ja perjantaisin artesaanimarkkinat. Samalla kadulla ensimmäisen kuvan kumkvattipuut, joista en kehdannut poimia kun lähellä oli paljon väkeä. 

Kahvila kävelykadulla. 
Kävelykadun sivukadulla oleva vanha rakennus, josta piti tulla putiikkihotelli, kunnes korona pilasi suunnitelmat. Nyt siihen ilmestyy lisää katutaidetta koko ajan