Ah suklaata!

Eilen illalla olin tosi mukavassa tapahtumassa:interaktiivisella suklaaluennolla.Interaktiivisuus toimi niin,että yleisö (meitä oli ehkä 20 siellä) ei varsinaisesti osallistunut suklaakonvehtien valmistukseen,mutta jokaiseen tekovaiheeseen valittiin muutama henkilö yleisön joukosta.Näin pääsin minä täyttelemään amarettokreemitäytteisiä konvehteja ja nyt pitäisi tekniikan olla hallussa;D Tapahtuman olin bongannut Grouponista,joka on kuin Offerium tai Kimppadiili.Grouponin kautta suklaaluento oli melkein  puolet normaalihintaa halvempi. Tiedän aika paljon suklaasta,sillä olen vuosien mittaan aika paljon tutkinut asiaa,ja Venezuelassa pääsin käymään kaakaofarmilla,mutta tällaisessa tapahtumassa en ollut koskaan ollut.

Chocolatier eli suklaamestari oli Roy,joka on yksi Israelin parhaista suklaamestareista. Ja mielenkiintoista on se,että hän on puoliksi suomalainen:hänen äitinsä on Suomesta! Ja Roy  osaakin jonkun verran suomea...Luento oli Royn suklaaputiikkikahvilassa,joka muuttui hetkessä luentopaikaksi. Sympaattinen Roy kertoi erittäin asiantuntevasti suklaavalmistuksen prosesseista ja korosti sitä,että suklaamestarit eivät yleensä itse tee suklaata kaakaopavusta,vaan jatkokäsittelevät valmista suklaata.Suklaan valmistus ihan pavusta vaatii  järeät ja tilaa vievää koneet.

Roy tekikin sitten eilen aktiivisen yleisönsä avustamana kolmenlaisia suklaapraliineja.Royn nettisivulla voi nähdä millaisia taidokkaita herkkuja Royn suklaaputiikissa tehdään.

Suklaan temperointi. Eilisissä suklaakonvehdeissa käytettiin 70% Vahlrona -suklaata

Sillä välin kun Roy kertoi suklaasta ja sen valmistamisesta,saimme maistella Royn suklaapohjaisia liköörejä,sekä ensimmäisessä kuvassa näkyviä herkkuja.Maistoin vain liköörejä ja tuota täytettyä suklaakuppia,ja olen tyytyväinen,etten sortunut liikaa houkutuksiin! Kun praliinit olivat valmiita,ihmiset oikein ryntäilivät niiden luokse.Jokainen sai ottaa mukaansa 3 praliinia,ja minun täyttämäni Amarettokreemipraliinit olivat parhaita ;D

Negev-Israelin eteläosa tuli vierailulle Tel Aviviin

Kävin nyt alkuillasta Tel Avivin vanhalla juna-asemalla,jossa oli yhden iltapäivän ja illan kestävä tapahtuma,jossa näyttäytyi Negev, Israelin  eteläinen osa.

Kaikenlaisia kojuja oli laitettu pystyyn

Oliivipuusta tehtyjä esineitä

Tässä kojussa jaettiin yrttejä.Sain basilikan kotiin vietäväksi,ja se oli vielä elossa kotiin tullessa,kuumuudesta huolimatta;D Sain myös yhdestä toisesta kojusta laatikollisen erilaisia ja värisiä kirsikkatomaatteja,jotka oli viljelty hydroviljelymenetelmällä.

Yhdessä kojussa myytiin hydroviljeltyjä  luomusalaatteja.Hydroviljely on mielenkiintoista:siinä säästetään vettä ja tällaisia mahtavia salaatteja voi kasvattaa jopa erämaassa.Kasvithan eivät kasva maassa vaan sen yläpuolella. Ostin yhden salaattilaatikon,jonka sain edullisemmin suoraan viljelijältä.

Yhdessä rakennuksessa esiintyi nuori duo, mutta yleisöä ei oikein ollut

sillä kaikki olivat kuuntelemassa Dimonan kaupungissa  asuvaa Black Hebrews-ryhmää. Tuo keskellä oleva naissolisti oli mahtavaääninen! Mustista israeliiteistä on enemmän tietoa tuolla linkin takana,ja heidän tarinansa on aika mielenkiintoinen.Black Hebrews -yhteiskunta tuli tänne Chicagosta Liberian kautta,ja heillä on residentti-status täällä,mutta eivät ole kansalaisia,muutamaa poikkeusta lukuunottamatta.Suurin osa heistä on Yhdysvaltain kansalaisia.  Yhteiskunta omistaa vegaaniravintoloita,ja he ovat tunnettuja gospel-kuorostaan.

Välillä kävin katsomassa flamenco-esitystä

Sen jälkeen päälavalla oli vuorossa Karolina,joka on mielestäni yksi maan mielenkiintoisimmista artisteista. 

Karolina laulaa yleensä enemmän englanniksi kuin hepreaksi,mutta laitoin tänne yhden hänen hepreaksi laulamansa laulun,jonka video on mainio. Istuin lavan sivulla olevassa kahvilassa Karolinan esityksen aikana,mutta kamera meni jotenkuten lukkoon ja sain otettua vain yhden surkean kuvan...

Ihana Tori Amos

Syyskuun 20 päivänä julkaistaan Tori Amosin ensimmäinen täysin akustinen albumi,jonka kappaleisiin hän on saanut vaikutteita klassisesta musiikista."Carry" on ensimmäinen albumista julkaistu kappale.Oi niin kaunista;ensi kuulemalla tulee Kate Bush hieman mieleen. Odottelen tätä albumia....

Vieras kylpyhuoneessa

Tällaiseen pieneen kaveriin törmäsin nyt illalla kylpyhuoneessani.Minut nähdessään se jähmettyi kylppärin katolle pitkäksi aikaa;oli varmaankin ihan kauhuissaan. Sisilisko oli ihan pikkuinen ja sievä.Kun menin uudestaan kylpyhuoneeseen oli lisko jo hävinnyt. Sunnuntaista lähtien on lämpötila samoin kuin kosteus taas noussut ja ehkä se sai liskon liikkeelle. 

Tietokone ei taaskaan toiminut aamulla,vaan siinä oli taas sininen ruutu eikä se mitenkään saanut Windowsia avattua. Jätin kuitenkin koneen päälle ja tullessani iltapäivällä kotiin toimi kone taas! Mutta tämä on nyt tällaista,päivä näin ja päivä noin,eikä koskaan tiedä romahtaako se nyt kokonaan. Konetta ei voi sulkea,sillä silloin sitä ei voi avata uudelleen.Ja kun tämä muutenkin toimii niin huonosti (muistia jouduttiin puolittamaan teknikon viime käynnillä)  niin kävin tilaamassa uuden koneen. Tämä on-off-koneeni on nyt sellaisessa kunnossa,ettei sitä edes kehtaa lahjoittaa minnekään.

Kävin tänään kahvilla suomalaisen E:n kanssa ihanassa Sugar Daddy-kahvilassa,josta kollaasin kuvat.Tauluseinällä hyllyissä paikan pikkuleipiä  ja pienen pienessä kahvilassa on monta kivaa yksityiskohtaa. Tuo lamppu,johon on ripustettu kaikenlaisia lappusia ja kuvia on mainio!

Eilen taas törmäsin nuoreen mieheen,joka syöttää kissoja. Hän tuo kissoille joka aamu ja ilta kuivaruokaa;oma annos jokaiselle kissalle.

.

Näin myös tämän pienen kissanpennun,josta kirjoitin muutama postaus sitten,ja jonka luulin jo olevan jossain perheessä, mutta samassa paikassa se oli taas tänään ja eilen ja heti tuli luokseni,kun lähestyin.Sanoin kissansyöttäjämiehelle,että olin ajatellut viedä kissan eläinsuojeluyhdistykseen.Hän sanoi että ei missään nimessä,hän hoitaa kaikki kissat ja myös tämän ja aikoo viedä sen sterilisoitavaksi,kunhan se kasvaa tarpeeksi.Kisulla on yhdessä nurkassa bussipysäkin alapuolella oma ruoka-astia ja tänään vein minäkin sille vettä. Miehen mukaan ei ole varmaa,että kisu löytäisi perheen,joka sen adoptoisi. Olen hieman miettinyt tätä lähistön kissojen elämää,ja tullut siihen tulokseen,että ei näiden välttämättä olekaan pakko olla jossain perheessä.Ne saavat säännöllisesti ruokaa ja juomaa,ja ne sterilisoidaan (kaikkia ei tietysti pysty) ,jotta tappeluita ei syntyisi ja kissakanta ei kasvaisi liian suureksi.Ne ovat vapaana luonnossa eivätkä ne näytä mitenkään siitä kärsivän ,päinvastoin. 

Vihreän eri sävyjä

Nyt on se aika,kun sitruunoiden hinta on ihan huipussaan.Sitruunat puissa ovat vielä vihreitä ja kaupassakin myydään vihreitä sitruunoita.Niissä on kuitenkin paljon mehua,mutta ne ovat happamempia kuin keltakuoriset sitruunat.Trooppisessa ilmastossa  sitruunoille ei kehity keltaista kuorta.Sitrushedelmät muuten eivät kypsy sen jälkeen kun ne on poimittu puusta,eli kypsymisprosessi päättyy siihen. 

Appelsiinit puussa ovat vielä kovin pieniä ja vihreitä. Sitruuna-ja appelsiinipuut ovat kotini vieressä olevan puiston toisella puolella olevien omakotitalojen pihoilla.

Puiston toisen oliivipuun yksi oksa on kallistunut maata kohti.Ei muistaakseni ollut ennen näin mutta ehkä runsaalla oliivimäärälläkin on jotain vaikutusta.Oliivit ovat kypsiä syksyllä.

Kollaasi numero 44-punainen

Viikon kollaasivärinä on punainen.On se kyllä aika herkullinen väri!

Muut punaiset kollaasit löytyvät täältä

No tauko jäikin kovin lyhyeksi...

Auringonlasku eilen Tel Avivissa

No,tauko jäikin sitten aika lyhyeksi...sunnuntaina koneeni lopahti ja tuttu tietokonemies tuli käymään (joka huhtikuussa korjasi koneen ja vaihtoi osia siinä). Hän saikin sen taas toimimaan mutta heti  hänen lähdettyään näyttöruudussa hyppeli niin,että oli melkein mahdotonta sitä käyttää. Ajattelin,että nyt meni näyttö,joka sekin on aika vanha ja seuraavana päivänä ostin uuden tarjouksesta(olin jo kauan muutenkin harkinnut uuden näytön hankintaa). Asennettuani näytön ei ruudulla näkynytkään mitään,ja tietokonemies korjasi koneen uudelleen käyttökuntoon,jonka jälkeen se toimikin yhden päivän kunnolla ja eilen aamulla oli taas ruutu sinisenä.Tänään iltapäivällä tietokonemies tuli taas,avasi koneen ,otti pois toisen muistitikuista,ja voila,kone toimi taas,mutta hitaasti ,koska jäljellä on vain puolet muistista. Mutta nyt kone ainakin toimii,toistaiseksi,ja selvää on se,että jos tämä vielä reistailee,niin ei sitä enään kannata korjata. Eivät  nämä nykyajan koneet kai kestä 4 vuotta enempää....Mutta nyt katson tarkasti,että kaikki tärkeät on todellakin ulkoisella kovalevylläni,sillä tämä voi taas simahtaa milloin tahansa. Minulla on sellainen pikkuinen 10,1 tuuman minikannettava,mutta sillä on kyllä hankala kirjoittaa ja etenkin postailla.Ihanaa nyt kun kone toimii edes jotenkuten kunnolla ja toivottavasti vielä pitkään.

Ennen tuota auringonlaskua istuin tutun kanssa kahvilla Tel Avivin satamassa. Tuolta näkyy samalla meri ja viereiselle pienlentoasemalle laskeutuvat lentokoneet lentävät niin matalalta ettei välillä meinaa saada ääntänsä kuuluviin.

Aamulla bussipysäkillä kuulin maukumista ja pieni kissanpentu istui aidalla.Se oli aivan pieni ja otin sen syliin. Joku oli pudottanut jugurttipurkin viereen ja täytin sen vedellä. Kisulla oli jano. Kun tulin iltapäivällä takaisin oli pikku kisu siellä edelleenkin,ja joku oli tuonut sille ruokaa.Toin sille paremman juomakipon kuin tuo jugurttipurkki ja se joi taas tyytyväisenä. Jos se huomenna vielä on siellä vien sen ehkä eläinsuojeluyhdistykseen,sillä tuo on sellainen,josta saisi helpolla kesytettyä kotikissan. Emoa ei näkynyt missään lähistöllä.

Pieni blogitauko

Tietokoneeni taisi romahtaa lopullisesti tällä viikolla,joten ennenkuin saan koneasiat kuntoon,joudun pitämään pienen tauon

Ja arvonnan voitti...

Viime viikollahan järjestin pienen arvonnan,jossa palkintona oli tukkakoriste/laite. 

Ja arvonnan voitti Lepis blogista Parallel Lines

Onnea Lepis.Laitappa minulle sähköpostiin osoitteesi ja kumman hiuskoristeen haluat.

Kollaasi nro. 43-sininen

Siitä onkin aikaa,kun viimeksi osallistuiin kollaasihaasteeseen.Nyt oli sininen väri vuorossa.Koneelta löytyi sinisenä vain joitakin astiakuvia.


Muut siniset löytyvät täältä

Ihana aamu....

Näkymä olohuoneen ikkunasta

Mitä säähän tulee siis.....Aamulla heräsin aikaisin,kuten yleensä,joskus klo 6 aikaan,ja lämpömittarissa oli vain 25 astetta,mikä on harvinaista tähän aikaan vuodesta. Kun vein Bambin ulos hieman myöhemmin,en ollut uskoa silmiäni:oli satanut! Se,että elokuussa sataa on äärimmäisen harvinaista,ja kun sateen lisäksi oli vielä hieman viileääkin ja pilvistä,tuntui se ihanalta. Vielä kello 8 aikaankin oli ihan miellyttävää kun taas normaalisti heti 7 aikaan aamulla alkaa olla jo nihkeää.Mutta tämä oli vain poikkeustapaus:vielä on edessä monen monta kuumaa ja kosteaa päivää ja yötä täällä.

Nyt on taas se aika,kun eukalyptuspuu luo kuortaan. Kuvassa näkyy puun alastomia kohtia:siinä ollutta kuorta on pudonnut maahan suurina kappaleina,joita minäkin olen kerännyt.

Aamun sateesta huolimatta on äärimmäisen kuivaa. Sadetta tuli vain vähän,eikä se oikeastaan mitenkään vaikuta janoisaan luontoon. Puiston rosmariinipuskakin on aika kuivahtaneen näköinen,mutta kyllä siinä ihan vihreitäkin oksia on tarpeeksi poimittavaksi.Telttoja on edelleenkin puistossa ja muissa paikoissa,ympäri maata.Luin,että kaupungit alkavat jo hermostua tilanteeseen,ja poistumismääräyksiä sekä sakkoja on jaettu.Saapa nähdä,miten käy.Eilen oli mielenosoituksia vaihteen vuoksi periferiassa.

Huomenna on Tu BeAv eli juutalaisen kalenterin rakkauden päivä,ja tutun kukkakaupan ikkuna oli täynnä sydämiä....

Kissoja ja melkein koirakin!

Matkalla kotiin postista törmäsin tähän kissaan,joka lepäili aidan päällä. Postin suhteen hermostuin tällä viikolla,sillä olivat lähettäneet tilaamani paketin toiseen ,kaukana olevaan postikonttoriin,joka selvisi vasta,kun olin omassa postikonttorissani turhaan odotellut puoli tuntia. Yleensä kylläkin paketit ovat tulleet hyvin, mutta nyt ovat monet lomalla,joten tämä moka voi siitäkin johtua.

Ja hieman eteenpäin käveltyäni näin tämän upean kissan.Sitä oli juuri yksi nainen syöttänyt,ja nainen kertoi,että hänellä on kotona 2 koiraa,joten hän vaan syöttää kissoja mutta ei voi sellaista ottaa kotiin.Tällä oli paksu häntä ja muutenkin oli komea kissa.

Tällainen pieni laiheliini pyrki syliini bussipysäkillä.Se oli aivan kesy ja vielä pentu.Kovin laiha se oli tosin.Nyt kesällä,kun on kuumaa,ovat monet puiston kissat selvästikin hoikempia kuin talvella,vaikka ruokaa edelleenkin tulee,2 kertaa päivässä. Pekkakin,jonka kuvia on täällä,on nyt paljon hoikemmassa kunnossa.Takaisin tullessa ei tätä kisua enään näkynyt.

Bussin ikkkunasta huomasin yhtenä päivän erään eläinkaupan ikkunan yläpuolella tällaisen koiran,joka näytti ihan aidolta!

Makea tunnustus;D

Sain tällaisen makean suloisen tunnustuksen Leenalta:)  Kuvassa on ihanan herkullinen cupcake,nami! Kiitos Leena!

Tunnustukseen kuuluu myös vastata 3 kysymykseen: lempiväri,suosikkiruoka ja minne haluaisi matkustaa juuri nyt. Onneksi ei ollut pitkä liuta kysymyksiä;D

1. Lempiväri?

Lempiväri on kyllä vaihdellut vuosien aikana,mutta olen aina pitänyt vihreästä.En tosin käyttänyt sitä pahemmin vaatteissa,ennenkuin hyvä ystävä  sitä suositteli pari vuotta sitten,ja sen jälkeen on vaatekaappiinkin tullut tätä väriä. Ja kaikista ihanin vihreä on luonnossa,kaikenlaisissa ihanissa vihreissä sävyissä:)

2.Lempiruoka?

Salaatit!! En voisi elää ilman salaatteja ja saan helposti vieroitusoireita,jos en syö sellaisia muutamaan päivään.Onneksi elän maassa,missä salaattiainekset ovat runsaat ja herkulliset:)

3.Minne haluaisin matkustaa juuri nyt? 

Oi paikkoja on niin monta,mutta jos pitäisi päättää yhdestä paikasta,matkustaisin nyt uudelleen Caracasiin,Venezuelaan. Hieman ikävä jäi kaupunkia,ja olen myös saanut kutsun tulla sinne.  

Cupcake-tunnustus on kiertänyt viime aikoina niin monessa blogissa,että aika moni on sen jo saanut ja vastannut näihin samoihin kysymyksiin.Jaan sen eteenpäin nyt yhdelle blogille eli aina yhtä iloiselle Ciacylle Italiaan.

Pieni blogiarvonta

Näin bussissa yhtenä päivänä edessä istuvalla naisella ja hänen pienellä tyttärellään kauniit hiuskoristeet,joita ihailin koko matkan ajan.Päätin sitten ostaa itsellenikin sellaisen.

Samalla päätin järjestää täällä pienen blogiarvonnan,jossa palkintona on tällainen hiuskoriste/laite. Voittaja saa valita,haluaako valkoisen tai mustan koristeen.Arvonta-aikaa on viikon verran ja itse arvonta tapahtuu viikon kuluttua eli elokuun 16 päivä.

Pakkauksen mukana tulee ohjeet siitä,miten koristetta/laitetta voi käyttää.

Olisi samalla kiva kuulla kommenteissanne,jos olisi jotain erikoista,mistä haluaisitte minun kirjoittavan. Bloggerissa oli jotain häikkää tätä kirjoittaessa,sillä kuvien lataus kesti ikuisuuden,samoin muiden blogien kommentteihin vastaaminen. 

Taloja ja muutakin

Talo Tel Avivin keskustan alueella.Todella kaunis talo;luonnossa kauniimpi kuin tässä kuvassa.Sitä on restauroitu nyt aika pitkään ja se onkin viittä vaille valmis.Tuossa yhdessä kerroksessa opetettiin kuulemma ennen restaurointia joogaa.Mitäköhän sinne nyt tulee...

Lähistön katu vieläkin täynnä telttoja.Mihinköhän asti....Eilen oli jättimielenosoitus.

Habima-teatterin ja Mann-auditoriumin(konserttitalo) välisen aukion rakentaminen alkaa olla valmista. Ennen aukiolla oli parkkipaikkoja,nyt autot parkkeerataan maan alle,ja tilalle tuli vihreä puutarha,jota voi voi ihailla penkeillä istuen.

Ihastuin aukiolle tehtyyn pieneen kukkulaan,jonka keskellä oli puu ja sen alla pyöreä penkki.Tämäkin oli viittä vaille valmis.


Tänään muuten oli täällä maanjäristys.Ei suuri,ainoastaan 4,2 Richteriä,mutta seismologien mukaan huolestuttavaa,sillä sen painopiste oli alueella,missä tuollaisia järistyksiä ei yleensä ole ollut.

Oliiveja ja telttoja

Kodin viereisen puiston 2 oliivipuuta ovat täynnä hedelmää,ja oliivit ovat jo aika isokokoisia.

Oliivipuut ovat ihan puiston reunassa.

Puistossa oleva telttakylä on kasvanut.Edellisessä postauksessa kerroin,että telttoja oli 6,mutta viimeisen laskelmani mukaan niitä on jo 14.Tällaisia telttakyliä on nyt vähän joka puolella maata,ja tänään illalla on suuri mielenosoitus,samaan aikaan monessa kaupungissa.Mielenosoittajat sanovat,etteivät peräänny,ennenkuin heidän vaatimuksiinsa on suostuttu.

Puhuin erään puiston teltoissa asuvan ,pyörätuolissa olevan naisen kanssa. Hän kertoi,että hänen vuokransa pienestä asunnosta oli  noin 500 euroa,ja hän sai tukea asumiseen  140 euroa,mutta kaikkien kulujen jälkeen hän on miinuksella.Yksi puistossa oleva perhe oli kuitenkin jo saanut kaupungilta asunnon.Kunnallista asutusta ei täällä ole nimeksikään Suomeen verrattuna.