Hevosenkarvaa sen pitää olla...

Täällä on taas ollut niin kuumaa ja kosteaa, mutta kävellä pitää aina kun voi:D   Muutama päivä sitten Eero-kissalla oli runsas aamiainen bussipysäkillä; joku laittaa sinne aika reilun määrän ruokaa. Minä jaan hieman ruokaa puistossa aikaisin aamulla : jo klo 6 aikaan aamulla kisut osaavat odotella aamupalaa.   

Eilen menin vihdoinkin ostamaan uuden lakaisuharjan.  Vanha harja  ei enään pysynyt kiinni kepissä vaikka yritin vaikka mitä (teippiä, sinitarraa...)  ja  oli vaikeaa saada kaikki lattian pölyt pois viime perjantaina.  Pölyä tulee nyt paljon sillä pidän aina  ikkunat auki,  koska en käytä ilmastointilaitetta,  ja puistoa vastapäätä on iso rakennusprojekti,  josta tulee hiekkapölyä tuulen mukana.  Vanha lakaisuharjani on  palvellut uskollisesti 5 tai 6 vuotta,  ja se on tehty hevosenkarvoista.   Synteettiset harjat eivät ole läheskään niin hyviä kuin hevosenkarvaharja, ja tiedän vain yhden kaupan, Tel Avivin eteläisessä osassa, missä sellaisia myydään.  Kauppa on niin sekava kuin vain voi olla; hieman kärttyisä omistaja ei kai ole järjestellyt kauppaansa pitkään aikaan;D

Nyt on sitten harja ostettu,  ja ostin myös hiuksilleni luonnonharjan,  jota olin jo pitkään halunnut,  ja heitin muutaman synteettisen ja liian kovan  hiusharjan roskikseen. Molemmat harjat haisivat hieman naftaliinille ,  joten niitä piti tuulettaa  kunnolla  ennen käyttöä.

Torstai-aamuna tapasin kantakahvilassani vieressä työskentelevän ystäväni, joka on lähdössä viikonlopun jälkeen vuosilomalle  Englantiin.  Hänen kahvissaan  oli niin kiva leppäkerttu että oli pakko kuvata se.  Minun kahvini oli pienempi , ja siinä oli sydän.💗

Tapasin myös toisen ystäväni, joka on pian lähdössä 3 viikoksi Intiaan miehensä kanssa. Kauhean  paljon rokotteita heidän oli pitänyt ottaa matkaa varten, sekä malariatabletteja, ja vielä erikoishyttyvoiteita.  Teimme pienen kävelyretken, etenkin kun tänään kosteus oli hieman alhaisempi, ja kävelykadulla torin vieressä tämä  talo oli juuri  kuoriutunut maalausprojektin jälkeen pressujen alta, ja  tuo sitruunankeltainen väri on kyllä pirteä.  Ennen maaulausta  talon seinät olivat kulahtaneen beigen väriset. Projekti ei vielä ollut ihan valmis, ja kauppojen kohdalla oli vielä tekemistä.

Kävellessä tulee huomattua kaikenlaista. Tuossa korkeassa tornitalossa on kalteva seinä.

Tässä vanhan  korjatun talon takana on tornitalo, ja  osassa tornitaloa hotelli.

Tämäkin talo oli juuri kuoriutunut pressujen alta, ja siinä tehtiin viimeistelytöitä.

Toinen tornitalo vanhan talon edessä.

Ystävän piti mennä kauppakeskukseen ostamaan lahja sukulaisille, ja menin mukaan. Kaupan ulkopuolella törmäsin Eliseteen, täällä pitkään asuneen  brasilialaisen laulajattaren,  jota olen aiemminkin kuvannut tänne blogiini, 2 kertaa , mutta en muista koska. Aina elegantin  Eliseten Mischka koira oli suloinen. 

Tässä yksi Eliseten lauluista (laulu alkaa kohdassa 0.39)

Kauppakeskuksen toisessa päässä oli joku tapahtuma lapsille. Putkia päällystettiin foliolla, ja lapsilla näkyi olevan tosi hauskaa . Täällähän lapsilla on vielä kesäloma, ja kouluun palataan syyskuun alussa.