maanantai 22. lokakuuta 2018

Messuliput arvottu💗

Yritin aiemmin tehdĂ€ postauksen  Bloggerin aplikaatiolla, mutta sepĂ€s ei onnistunutkaan. Joten uusi yritys kĂ€nnykĂ€llĂ€ ilman aplikaatiota.. Sunnuntaina kĂ€vin uudessa Kalasataman RedissĂ€, jossa kĂ€velin kokonaiset 3 tuntia. Kuva tornitalosta on otettu  kauppakeskuksen  5. kerroksen kattopuutarhassa, joka varmaankin on tosi kiva kesĂ€llĂ€. 
Messuliput on nyt arvottu,  ja ne voitti Melissa ja Mimon Mami-Arja. Mukavia messuhetkiĂ€ heille 😀

perjantai 19. lokakuuta 2018

Terveiset HelsingistÀ

Terveiset tÀÀltĂ€ HelsingistĂ€, jonne tulin eilen aikaisin aamulla, yölennon jĂ€lkeen. EnsimmĂ€inen  pĂ€ivĂ€  meni vĂ€hĂ€n sumussa kun en ollut nukkunut, mutta tĂ€nÀÀn olo oli jo parempi. TĂ€mĂ€n postauksen olen muuten tehnyt kĂ€nnykĂ€llĂ€.
Upea ruska, ehdin nĂ€hdĂ€ onneksiđŸ±đŸ
TĂ€nÀÀn olin I Love Me -messuilla, tosi mukavat messut. TĂ€mĂ€ postauksen teko puhelimella on yhtĂ€ hankalaa kuten ennenkin, joten lyhyt postaus. 

keskiviikko 17. lokakuuta 2018

Torikissa Rambo ja messulippuarvonta

TĂ€ssĂ€ on Rambo, yksi Tel Avivin Carmel-torin kissoista.   Torilla on monta kissaa,  mutta Rambo on tullut tutummaksi kuin muut kissat.  Torin kissoilla on  kissanpĂ€ivĂ€t,  sillĂ€ monet torimyyjĂ€t ovat "adoptoineet  " kissoja,  ja myös syöttĂ€vĂ€t niitĂ€.
Rambo on tullut tutuksi sillĂ€ se viettÀÀ joka aamu muutamia tunteja  torin kahvikauppa&kahvilassa.  EhkĂ€ koska Rambo on tottunut saamaan siellĂ€ maitoannoksen..
Rambo on todella ystĂ€vĂ€llinen kissa, ja pitÀÀ rapsutuksista. Oikeastaan Rambolla ei ole lupa maata jakkaralla, mutta kun siinĂ€ oli helpompi kuvata kisua.  Rambo olisi mielellÀÀn jÀÀnyt tuohon makaamaan pidemmĂ€ksi aikaa.
TÀÀllĂ€ on viime pĂ€ivinĂ€ ollut hieman pilvistĂ€ sÀÀtĂ€,  ja sadettakin on luvattu, mutta yhtĂ€kÀÀn tippaa en ole vielĂ€ nĂ€hnyt.  Mutta tĂ€nÀÀn tuntui ensimmĂ€istĂ€ kertaa hieman syksyiseltĂ€.

Asiasta toiseen,  minulla on 2 lippua  arvottavana lokakuun viimeisen viikonlopun    Viini ja Ruoka-messuille. Messulipulla pÀÀsee myös kirjamessuille.    Liput ovat sĂ€hköisessĂ€ muodossa, joten laittakaa   sĂ€hköpostinne kommenttiin ,  jos haluatte olla mukana arvonnassa.  Arvon liput ensi viikon alussa.

sunnuntai 14. lokakuuta 2018

Flunssainen viikko

Kaunis kiinanruusu kodin lÀhellÀ olevassa pensaassa
Viime sunnuntain ja  maanantain vĂ€lisenĂ€ yönĂ€ herĂ€sin siihen ettĂ€ kurkkua sĂ€rki ja oli vaikeaa niellĂ€. Seuraavana aamuna oli jo kuumeinen olo,  ja pari seuraavaa pĂ€ivÀÀ olivat tosi kamalia: kuumetta ja lihassĂ€rkyĂ€ joka paikassa.   Nyt kun on kulunut viikko olo on parempi mutta rĂ€kÀÀ on vielĂ€ sekĂ€ keuhkoissa ettĂ€ nenĂ€onteloissa, mutta muuten olo ok.
Torstaina tuntui jo paremmalta , ja tapasin kolumbialaisen ystĂ€vĂ€ttereni.  KĂ€velimme Tel Avivin sydĂ€messĂ€ ja ihailimme taas vanhoja rakennuksia.  TĂ€hĂ€n taloon olen aina halunnut tutustua, ja kun ovikin oli  raollaan pÀÀtimme katsoa mitĂ€ sisĂ€ltĂ€ löytyy.
Rakennus on varmaan restauroitu joitakin vuosia sitten, ja siellÀ oli kauniita, erilaisia lattiatiilejÀ.
Rakennuksen terassialue toisessa kerroksessa.  Emme kuitenkaan olleet toivottuja  vieraita,    sillĂ€ erĂ€s nainen tuli hieman nĂ€rkĂ€styneenĂ€ sanomaan ettĂ€ rakennuksessa opiskellaan,  ja me hieman hĂ€iritsemme... Rakennus on  Alman,  heprean kielen kulttuurikeskuksen kĂ€ytössĂ€.   Poistuimme kiltisti, mutta ainakin vihdoin nĂ€imme ja opimme mitĂ€ siellĂ€ sisĂ€llĂ€ tapahtuu..
Aina yhtÀ komeat nÀkymÀt suurlÀhetystöstÀ, ja VÀlimerikin nÀkyy sieltÀ
Perjantai-aamuna suomalaisen kirjaston vĂ€ki oli kutsuttu  Suomen suurlĂ€hetystöön, tutustumaan uusiin toimitiloihin. MinĂ€hĂ€n kĂ€vin tutustumassa tuolla jo kesĂ€kuussa,  ja kerroin siitĂ€ tÀÀllĂ€.  
Meille nĂ€ytettiin kuva kuvalta miten suurlĂ€hetystön uudet tilat syntyivĂ€t.  Alussa tilat olivat tĂ€ysin alastomat,  oli vain seinĂ€t. Kuvassa Suomen suurlĂ€hettilĂ€s  Israelissa Anu Saarela, joka palaa Suomeen uuteen tehtĂ€vÀÀnsĂ€ tulevan vuoden alussa.
TĂ€ssĂ€ suurlĂ€hettilĂ€s Saarela yhdessĂ€ kirjastohoitaja Anun kanssa (Juudean Jupinoita -blogista) Olipa mukava tapahtuma:)

torstai 4. lokakuuta 2018

Talo kuin iglu


On mukavaa kun eksĂ€ni vie minut vĂ€lillĂ€ pienille retkille tÀÀllĂ€.  Sama eksĂ€,  jonka vuoksi oikeastaan palasin tĂ€nne Israeliin,  ja joka ei palannutkaan tĂ€nne kuten oli ollut tarkoitus ,  vaan   vasta vuoden 2017 alussa. En kuitenkaan ole katkera,  ja viime vuoden hĂ€mmentĂ€vistĂ€ tunnekuohuistakin (hĂ€nen paluunsa jĂ€lkeen)  olen pÀÀssyt eroon,  joten retket eksĂ€n kanssa ovat nyt pelkkÀÀ nautintoa. TĂ€llĂ€ kertaa ajoimme Ashkelonin kaupunkiin etelĂ€isessĂ€ Israelissa.  Minulle vierailu kaupungissa oli ensimmĂ€inen,  ja matkalla ranta-alueelle huomasin ettĂ€ siellĂ€kin on  paljon rakennettu viime vuosina.  Aamulla aikaisin oli pilvistĂ€ mutta kuumaa,  ja kĂ€velimme ylinta rantakatua pitkin.
Rantakatua on kolmessa tasossa ennen itse rantaa.
Hieman kauempaa nĂ€in siniturkoosin sohvaryhmĂ€n,  ja kaukaa katsottuna  se nĂ€ytti siltĂ€ ettĂ€ joku olisi roudannut vanhat sohvansa sinne,  mutta lĂ€hempi tarkastelu osoitti ettĂ€ nĂ€mĂ€ ovatkin pysyviĂ€ istuimia.
Hieman eteenpĂ€in kĂ€vellessĂ€ ohitimme 2 valaanpyrstön nĂ€köistĂ€ rakennelmaa, joita luulin ensin nĂ€köalatasanteiksi, mutta ne olivatkin lasten liukuratoja.  Selvisi ettĂ€ nĂ€mĂ€ olivat Aarale Ben Arieh nimisen mielenkiintoisen ympĂ€ristötaidetta tekevĂ€n taiteilijan töitĂ€.  Sivuillaan olevan listansa mukaan hĂ€n on ollut jossain projektissa mukana myös Suomessa. 
Jatkoimme matkaa ,  ja tĂ€ssĂ€ oli aiemmin ollut nĂ€köalapaikka, mutta nyt se oli suljettu mahdollisten maavyöryjen vuoksi.  Nousu-ja laskuvedet aiheuttavat korroosiota    rannan reunan jyrkille kallioille.
VĂ€hĂ€n matkan pÀÀssĂ€ nĂ€imme vanhan kivirakennuksen.  Selvisi ettĂ€ rakennuksessa on  Sheikh Awadiksi kutsutun mamelukin hauta, mutta itse Sheikh Awadista ei ole enemmĂ€n tietoa, mutta kaiketi hĂ€n oli joku tĂ€rkeĂ€ henkilö.  Mamelukit hallitsivat tÀÀllĂ€  1260-1516,  ja pystyttivĂ€t sinĂ€ aikana useita monumentteja rannikkoalueelle.  KeskellĂ€ rakennusta on valkoinen kupoli,  joka restauroitiin joitakin vuosia sitten.
Hauta, joka oli kaltereiden takana,  olisi sen sijaan voinut olla hieman siistimpi.  Ovessa oli ruosteinen lukko,  joten sitĂ€ ei varmaan oltu avattu vuosiin. Muinaisen Ashkelonin rauniot löytyvĂ€t Ashkelonin  kansallispuistosta,(arkeologien unelmapaikka)  jossa emme kĂ€yneet, mutta tĂ€llĂ€ alueella on ehkĂ€ aarteita enemmĂ€n kuin muilla alueilla tÀÀllĂ€ , ja iso osa niistĂ€ merenpinnan alapuolella.  Ashkelonin muinainen satama oli Kanaaninmaan suurin satama,  mutta sitĂ€ ei ole vielĂ€ löydetty. Jossain meren alla se kai on.
Sitten se nĂ€kyi!  Rakennus joka toi mieleen iglun; sitĂ€ oli pakko pÀÀstĂ€ nĂ€kemÀÀn,
Hieman ennen iglutaloa oli valtava keskenjÀÀnyt projekti. TÀssÀ oli tÀysin valmis runko, mutta raha oli nÀköjÀÀn loppunut kesken...
Iglurakennusta ympĂ€röivĂ€t  hieman ruosteiset aidat,  mutta rakennuksen ulkopuolella oli vihreÀÀ ,   ja siellĂ€ oli uima-allas. PÀÀttelimme ettĂ€ rakennus on hotelli.
EteenpĂ€in kĂ€vellessĂ€ selvisi ettĂ€ iglumaisia  rakennuksia oli kaksi, ja niiden vĂ€lissĂ€ yhdistĂ€vĂ€ ei pyöreĂ€ osa.
Hotellin sisÀÀntulopuoli ei ollut yhtĂ€ mielenkiintoinen kuin rannalle pĂ€in oleva osa. Selvisi ettĂ€ tĂ€mĂ€ oli entinen Holiday Inn-hotelli,  ja nykyinen Harlington -hotelli.
Hotellin sivuilta lainattu ,  ylhÀÀltĂ€ pĂ€in otettu kuva  nĂ€yttÀÀ miten mielenkiintoinen tuo rakennus on. Se oli tunnetun tĂ€kĂ€lĂ€isen arkkitehdin viimeinen työ. "Iglujen" sisĂ€puolella nĂ€kyvĂ€t kerrokset, joista jokaisesta  on nĂ€köala alas,  sillĂ€ huoneet ovat vain yhdellĂ€ sivulla.
Hotellin alakerros taisi olla samannĂ€köinen kuin silloin kun hotelli rakennettiin, ja tĂ€mĂ€n osan on tarkoitus jĂ€ljitellĂ€  kĂ€velykatua. Ikkunoista avautui kaunis puutarha-alue..  Emme kysyneet miksi hotellin rannan puoleista sivua ympĂ€röivĂ€t aidat,  eikĂ€ niistĂ€ ollut pÀÀsyĂ€  rantabulevardille, vaan vieraiden on kierrettĂ€vĂ€ hotelli toista kautta, mikĂ€ on kummallista.
KĂ€velimme takaisin  ylimpÀÀ rantakatua kohti parkkipaikkaa ,  minne olimme parkkeeranneet auton.
Ajoimme  Ashkelonin Marina-alueelle , joka on todella upea,  tĂ€ynnĂ€ kahviloita , ravintoloita  ja kauppoja.  Takana nĂ€kyvĂ€t rakennukset nĂ€yttĂ€vĂ€t siltĂ€ ettĂ€ kuuluisivat  rannan kauppakeskukseen,  mutta niiden ja Marinan vĂ€lillĂ€ on katu.
Varmaankin yksi kauniimmista Marina-alueista tÀÀllĂ€  tĂ€mĂ€ Ashkelonin Marina.
Marinan alueella on merikeskus-ja koulu,  ja siellĂ€ oli nuoria oppilaita juuri kun kĂ€velimme ohi.
KÀvimme vielÀ kahvilla Marinan alueella, minkÀ jÀlkeen oli aika palata kotiin. Olipa mielenkiintoinen retki!

maanantai 1. lokakuuta 2018

Ohoh, on jo lokakuu...

Tuntuu ettĂ€  syyskuu hujahti niin Ă€kkiĂ€ ohi ettĂ€ lokakuu alkoi melkein yllĂ€tyksenĂ€.  Tuo syyskuun nopea hujahtaminen johtuu siitĂ€ ettĂ€ tÀÀllĂ€ oli ne kaikki perĂ€kkĂ€iset pyhĂ€t suurimman osan syyskuuta: se alkoi uudella vuodella , joka oli myös syntymĂ€pĂ€ivĂ€ni,    jatkui  sovituspĂ€ivĂ€llĂ€ , sitten tuli lehtimajajuhla,  ja nĂ€in viimeisenĂ€  tĂ€mĂ€ Shemini Atzeret , jota vietetÀÀn tĂ€nÀÀn.  Koska suurin osa pyhistĂ€ oli vielĂ€ heti viikonlopun jĂ€lkeen , olivat viikot normaalia lyhyemmĂ€t,  joten ne myös menivĂ€t nopeammin ohitse.  Huomenna sitten palataan normaaliin pĂ€ivĂ€jĂ€rjestykseen, eikĂ€ uusia juhlia ole pariin kuukauteen:)
Kun viime postauksessa ehdin jo iloita hieman viilenneistĂ€ sĂ€istĂ€, niin viime pĂ€ivĂ€t ovatkin olleet tosi lĂ€mpimiĂ€; mutta miellyttĂ€vempiĂ€ kuin kesĂ€llĂ€.  Lokakuun ensimmĂ€inen alkoi harmaalla ja helteisellĂ€ sÀÀllĂ€,  ja  vaikka oli pyhĂ€pĂ€ivĂ€,   herĂ€sin todella aikaisin. Bambin kanssa lĂ€hdimme aamukĂ€velylle kodin lĂ€helle.   Puistokadun puut ovat jo  ehtineet kasvaa  siitĂ€ kun ensimmĂ€isen kerran remontoidusta kadusta kirjoitin,   ja jotkut niistĂ€ antavat jo kivasti varjoakin.  KĂ€velykadun reunalla on jakarandoja,  samoin pyörĂ€ilytien reunalla,  ja keskellĂ€ on  hitaammin kasvavia puita joita en tunnista.   Vasemmalla puolella nĂ€kyy aita jonka takana suuri rakennusprojekti.  Sen etenemistĂ€ on mielenkiintoista seurata ,   ja kĂ€yn aina parin viikon vĂ€lein katsomassa miten se edistyy.  TĂ€stĂ€ vĂ€hĂ€n eteenpĂ€in kun kĂ€velee  niin rakennustyömaa nĂ€kyykin jo hyvin.
Valtavaa monttua kaivettiin yli vuoden verran,  ja maanalaisia  parkkikerroksia on rakennettu jo aika pitkÀÀn.  Katselin tĂ€nÀÀn ettĂ€  tuossa vasemmalla nousee jo 5.  maanalainen kerros, ja vielĂ€ on paljon matkaa  maan tasolle, eli aika paljon tulee tuonne noita maanalaisia kerroksia.
Kuva tÀÀltÀ
Valmiina alueen pitÀisi nÀyttÀÀ tÀltÀ. Taitaa kyllÀ kestÀÀ kauan ennenkuin pÀÀsen tuonne kadun toiselle puolelle kahville... (oletan ettÀ tuohon matalaan osaan ehkÀ tulee kahvila...)
Takaisin tullessa osa "kissoistani" tuli vastaan, ja saivat aamiaista.
2 kesĂ€llĂ€ ilmestynyttĂ€  poikasta (eri pentueesta) ovat kasvaneet.  Ne alkavat olla pian siinĂ€ iĂ€ssĂ€ ettĂ€ sterilisaatio tulee tarpeen, ettei synny lisÀÀ poikasia.  Alussa molemmat olivat niin pelokkaita etteivĂ€t tulleet lĂ€helle, mutta tĂ€nÀÀn Nipsu,  kolmivĂ€rinen tyttökissa,   on jo niin kesy ettĂ€  voin ottaa sen syliin. Harmaa poikapentu sen  sijaan on edelleenkin pelokas, mutta vĂ€hemmĂ€n kuin ennen.

Mukavaa alkanutta lokakuuta!