Ei tippaakaan

Jättiläisen kengät kauppakeskuksessa

Otsikko viittaa  siihen ettei meidän talon kraanoista tule tippaakaan vettä.   Kaikki alkoi aikaisin eilen aamulla,  kun  kevytraitiotietä rakentava   yritys  vahingoitti  alueen päävesiputkea.  Se vaikutti koko meidän kaupunginosan ja myös  sen ulkopuolella olevien  rakennusten vedentuloon.  Meidän talossa on vesivarasto,   ja iltapäivällä oli vielä vettä , mutta kun vesivarasto tyhjentyi, loppui veden tulo joskus klo 17 aikaan eilen .  Kaikki soittivat kaupungin palvelunumeroon  ja sieltä sanottiin että asia on hoidossa,  ja eilen klo 23 aikaan  tuli vettä taas  niin että rakennuksen vesivarasto   täyttyi,  ja aamulla vedentulo oli normaalia. Mutta kun tulin myöhemmin kotiin,  kraanoista tuli vain  muutama tippa ja nyt  taitaa olla jo 6 tunti ettei tule tippaakaan vettä koko rakennuksessa.   Nyt  illansuussa selvisi myös että talon vesipumppu, joka johtaa vettä  asuntoihin (en tarpeeksi ymmärrä näistä asioista) ei toimi, koska ei tullut vettä,  ja on siis vahingoittunut.

Eli tosi kurja tilanne,  ja  vesilaitos väittää että ongelma on korjattu, mutta kaupunginosan    WhatsApp-ryhmässä on selvinnyt että monissa taloissa vedentulo tosi niukkaa,  ja meillä siis ei tule mitään, Ja viikonloppuna tosi hankalaa saada ketään  korjaamaan sitä vesipumppua.

Onneksi seinänaapurini, jotka vasta tänään tulivat kotiin vauvan syntymän jälkeen, kertoivat että jätehuoneen  kraanasta tulee vettä,  ja naapuri oli vielä niin ystävällinen että otti ämpärini ja toi sen minulle täytettynä.  Eli jotain vettä sentään, jota pitää hakea ämpärillä.....

Edit: Tuon kirjoitin eilen, ja illalla myöhään, sen jälkeen kun joku ammattilainen oli käynyt tekemässä jotain katolla,  vettä tuli taas,  samoin aamulla, mutta sitten väheni taas.  Taas piti kutsua  joku ammattilainen  paikalle,   ja vesiallas täyttyi ja on vettä, mutta kun allas tyhjenee , ei taas ole vettä. Kaupungin  kaikille asukkaille avoimessa  Fb-ryhmässä selvisi  että   vedentulo oli ongelmallista monessa kohtaa kaupunkia, täällä lähialueella,  ja taitaa olla ryhmäkanteen paikka ....En oikein ymmärrä näistä vedentuloasioista, mutta täällä vanhoissa kerrostaloissa , kuten siinä missä asun, on katolla vesiallas, joka on vesisäiliö.  Uusissa rakennuksissa ei sellaista ole.

Samassa kauppakeskuksessa  oli näyttely nimeltä "Liisa illuusioiden maassa",  ja  siellä oli erilaisia peilejä sekä muuta hauskaa. Tässä peilissä näkyvät vain vaatteitteni värit.

Ja sitten oli taikapeili joka loihti minusta tosi pitkän ja hoikan;D

Edelllisellä kerralla kun kävin tuolla  paikassa oli kahvila, mutta nyt kahvila oli poissa ja tilalla nämä peilit ja muut  jutut. Kahvila oli ollut tuolla tosi pitkään,   ja yllätyin kun sitä ei enää ollutkaan tuolla.

Kauppakeskuksen  galleriassa  huomasin tosi mielenkiintoisen näytttelyn,  jonka  tarkoitus oli huomioida pois heittämämme   roskien määrä ja mitä niille tapahtuu.. Kaikissa kuvissa  olevat  vaatteet näyttivät kaukaa  hyvän näköisiltä vaatteilta,  kuten tämä, joka on tehty pullonkorkeista,  mutta läheltä huomasi että ne on tehty jätemateriaaleista.  Kun  laitoin muutaman kuvan  näyttelystä  Instagramiin,   valokuvaaja kirjoitti minulle että oli joitakin vuosia sitten viettänyt  muutamia  kuukausia  Lapissa, mm. Kilpisjärvellä, ja kuvannut siellä  revontulia.   Selvisi että valokuvaaja  on yhden ihmisen mediatoimisto, joka  erilaisilla tempauksilla ja  videoilla  yrittää saada ihmiset vähentämään esim. muovin sekä halpamuodin  käyttöä. Kaikki kuvien mallit ja  asujen suunnittelijat toimivat vapaaehtoisesti tässä projektissa.

Morsiamen asu tehty poisheitetystä muovista.

Tässä asussa  käytetty pullonkorkkeja ja muovia.

Hänen  jakkunsa  on tehty kertakäyttökasseista.

Tällä viikolla oli suuri  harmistuksen paikka kun huomasin että joku oli lähes kokonaan tuhonnut "perunamaani",  Muutamia kuukausia sitten huomasin unohtaneeni käyttää perunan, johon oli kasvanut ituja.  Laitoin perunan takapihalla olevaan suureen ruukkuun, josta poistin  siellä kasvaneet   rikkaruohot, ja hoidin "palstaani" viemällä sinne säännöllisesti vettä  ja lisäämällä multaa.  Perunan varret olivat kasvaneet tosi hyvin,  ja laskin että ennen juhannusta minulla on muutamia uusia perunoita, mutta  viikon alussa joku oli työntänyt  ruukkuun  jonkun kuivanhtaneen pensaan,  ja tuhonnut perunani!  Pikkuruisia pottuja oli 4 joista yksi vihreä, joten jätin sen ruukkuun, ja tuhoutuneissa juurissa oli pikkuruisia  mukuloita joista olisi vielä tullut pottuja.  Keitin pikkuruiset potut,  päälle voita ja tilliä, ja hyviä olivat, mutta kun  ne olivat minimaalisen kokoisia niin eihän tuossa mitään syötävää ollut.

Eilen perjantaina kävin taas  samassa vanhassa kauppakeskuksessa,  jossa torstaisin ja perjantaisin ruokatori, josta voi ostaa valmista , eri etnisten keittiöiden ruokaa kotiin, tai syödä paikan päällä., Tämä koju on suurin , Samaan aikaan kauppakeskuskessa oli myös  second hand-tapahtuma,  ja  monta vaatekojua,. Kauppakeskuksen katolla oli  vaatteiden vaihtotapahtuma, mutta en mennyt sinne , sillä tarkoitus oli mennä toiseen tapahtumaan.

Olin matkalla  Houses  from Within-tapahtumaan.  Vihdoin täällä tuntuu että  on palattu normaaliin: PCR-testit tänne tullessa peruttiin kaikilta,  viime viikolla oli suuri katuruokafestivaali  pitkän tauon jälkeen,  kesäkuun alkupuolella suuri vegaaniruokafestivaali  myös pitkän tauon jälkeen , Pride-tapahtumat ja kulkueet ,  ja nyt tämä Houses from Within-tapahtuma, jossa pääsee tutustumaan lähes 200 paikkaan, minne ei muuten pääsisi.  Osaan pitää rekisteröityä  , osaan ei , ja osa on eri aiheisia kierroksia, jotka liittyvät arkkitehtuuriin.  En ollut ensin  ajatellut mennä mhinkään,  mutta keskustan alueella oli japandi-tyyliin kunnostettu piha-asunto, jonka halusin nähdä. Tämä oli pimeän ja huonokuntoisen asunnon kunnostaneen arkkitehdin, joka myös sisustussuunnittelija,  asunto.  Kun tulin paikalle , oli pitkä jono,  ja  sisään pääsi kerrallaan  vain muutama henkilö. Kengät piti myös ottaa pois ennenkuin astui sisälle. Täällähän ei melkein kukaan ota kenkiä pois sisään tullessa, mutta tähän asuntoon tullessa pitää ottaa kengät pois.  Asunto on talon takana ,  paljon alempana, ja siihen kuuluu oma piha. 

Koska ulkona  oli pitkä jono, ja aikaa kierrellä asunnossa vain lyhyen aikaa, napsin nopeasti vain muutaman kuvan. Sisään tullessa tuntui niin tutulta; minusta asunnossa näytti enemmän  skandinaaviselta kuin japanilaiselta mutta esim. vanhempien makuuhuoneessa sänkynä oli japanilainen tatamisänky.  Vaihdoin  pari sanaa  asunnon omistajan /arkkitehdin/sisustussuunnittelijan kanssa.

Pariskunnalla on kaksi pientä tytärtä,  jotka jakavat  pienen huoneen,  ja  tämä kerrossänky ihastutti. Ylempään vuoteeseen vievät  portaat, joissa on säilytystilaa,  ja kummassakin sängyssä on lamput sekä pieni hylly kirjoille.

Tällainen terassipiha  ihan kaupungin keskustassa, lähellä kaikkea ,  on kyllä mahtava juttu.

Eilen illansuussa kun  korjaaja tuli katsomaan mitä vesiongelmalle pitää tehdä,  jouduin olemaan katolla jonkun aikaa.  Tässä näkyy samarealaisten  pikkuruisen kaupunginosan taloja. Katolle ei ole kauhean helppo mennä, sillä oven tilalla on luukku,   josta pitää jotenkuten mahtua kulkemaan katolle ja sieltä pois. 6 vuotta sitten kuvasin eri suunnista näkymiä katolta, ja niistä huomaa miten paljon lähialue on sinä aikana muuttunut.

Tämän ison toimistotalon tilalla oli silloin vielä  villiintynyt alue, jossa kävin usein Bambin kanssa kävelyllä. Tällä viikolla alkoi myös lämmetä kunnolla,  ja  nyt on peittona vain lakana.

Mielenkiintoinen museokierros

Pääsiäisviikolla täällä   maan suurin pankki tarjosi ilmaisia museo ym. käyntejä eri puolilla maata. Täällä pitää edelleenkin tilata liput , myös ilmaisiin tapahtumiin , vaikka  koronaluvut ihan minimaalisia   entiseen verrattuna,   ja kaikki muut rajoitukset peruttu.  Olin liian myöhään liikkeellä,  ja kun katselin keskisen Israelin alueella olevia museoita, niin kaikki liput oli jo "myyty",   ja jäljellä oli vain  Anu Museo,   eli juutalaisen historian museo,  johon sitten menin. Olin ollut vuosia sitten tuossa museossa,  mutta parin viimeisen vuoden aikana museo uusiutui  täysin  ja sai lisää tilaa, ja myös nimi muuttui. Tuo "Anu"  , tuttu suomalainen nimi, tarkoittaa heprean kielessä "me". Anu Museo on maailman suurin  juutalainen museo, ja kattaa juutalaisen historian, kulttuurin ym.   

Museo sijaitsee Tel Avivin yliopiston kampus-alueella, ja  vastassa oli museokäynnin tarjonneen pankin (entinen työnantajani ennen Suomeen paluuta...)  maskotti.   Minulla on kodin läheltä bussi joka tulee suoraan tuonne.

Ihan ensimmäiseksi menin katsomaan näyttelyä, jossa oli 21 synagoogan  pienoismallit  eri puolilta maailmaa.   Osa näistä synagoogista on edelleenkin olemassa, ja osa hävitetty.  Ennen näyttelyhallia  näin nämä seinämaalaukset,  jotka ovat  Dura-Europoksen  (Syyriassa) kaupungissa olleen  synagoogan seinämaalauksia. Isis tuhosi tuon synagoogan  sekä muutkin kaupungin jäänteet  vuosina  2011-2014.

Synagoogien pienoismallit  ovat tosi upeita. Tässä ehkä upein:  Firenzen suuri synagooga, Tempio Maggiore, joka valmistui vuonna 1882. Toisen maailmansodan aikana saksalaiset sotilaat käyttivät synagoogaa tallina ja varastona, ja yrittivät räjäyttää sen ennen poistumistaan, mutta onneksi vastarintajoukot estivät sen. ja myöhemmin rakennus korjattiin. Tänään synagoogassa toimii myös juutalainen museo, joka on keskittynyt Firenzen  juutalaisten historiaan sekä  sereomoniallisiin esineisiin.

Pienoismailli Aleppon suuresta synagoogasta. (Syyria)  Yksi vanhimmista synagoogista, josta ensimmäinen merkintä vuodelta 834.  Kun mongolit hyökkäsivät   Aleppoon  1200-luvulla,  osa rakennuksista tuhoutui ja synagooga muutettiin  moskeijaksi. mutta palautettiin myöhemmin taas synagoogaksi. Väkijoukko tuhosi synagoogan vuonna 1947.

Eliyahu  Hanavi -synagooga Aleksandriassa, Egyptissä. Aikaisempi versio synagoogasta rakennettiin vuonna  1354,  mutta  rakennusta pommitettiin vuonna  1798 , kun ranskalaiset hyökkäsivät  Napoleonin johdolla  Egyptiin.  Vuonna 2017 Egyptin hallitus julisti  restauroivansa  synagoogan,  ja  se avattiin uudelleen vuonna 2020,  mutta koska Egyptissä tuskin on enää juutalaisia, synagooga ei taida olla käytössä.

Paradesi synagooga, Kochin kaupungissa, Intian Keralassa. Synagooga  valmistui vuonna 1568,  ja sitä käyttivät Malabarin juutalaiset ( Intian juutalaisten vanhin ryhmä) sekä  Espanjan ja Portugalin inkvisitiota paenneet  sefardi-juulaiset. Kochissa oli ennen monta synagoogaa , mutta koska kaupungin juutalainen väestö on tänään minimaalisen pieni, vain tämä on edelleen käytössä.

Turner Temple-synagooga  Wienissä valmistui vuonna  1871.  Kuten monet muut synagoogat   Itävallassa  ja  Saksassa,  tämäkin  synagooga poltettiin maan tasalle Kristalliyönä, ja tänään synagoogan paikalla on muistomerkki.

Touro synagooga Newport,  Rhode Island, Yhdysvallat, vuodelta 1763.  Touro synagooga on Yhdysvaltojen vanhin synagooga, ja  ja uskonvapauden symboli.  Synagoogan  rakennuttivat  Curacaosta ja Surinamista saapuneet sefardi-juutalaiset. Tämän synagoogan näin ,  mutta vain ulkoapäin,  asuessani Yhdysvalloissa.

Vuonna 1790 George Washington vieraili  Newportissa,  ja lähetti  Newportin seurakunnalle kirjeen, jossa takasi uskonvapauden  Yhdysvaltojen juutalaisille ja muillekin.  Washintonin kirje luetaan ääneen kerran vuodessa  synagoogassa. Museo on  hyvin interaktiivinen, ja tässäkin näyttelyssä oli videoita ja näyttöpäätteitä mistä sai lisää tietoa.

Synagoogien jälkeen  oli vuorossa hieman huumoria,  esim.  Seinfeld-sarjan olohuoneen muodossa.  Tuolla oli myös  pienoismallit sarjan kaikista hahmoista.

Tuo seinällä oleva lause: "Lenny Bruce is not afraid" on R.E.M. -yhtyeen laulusta "End of the World as we know it"    .Lenny Bruce oli nuorena kuollut , kiistelty amerikanjuutalainen stand up-koomikko, kirjailija, yhteiskuntakriitikko ja satiirikko.

Laila Mourad  (1918- 1995)  oli egyptiläinen  laulaja ja näyttelijä, oman aikansa superstar sekä Egyptissä että  muissa arabimaissa. Mourad oli syntynyt Lilian Zaki Murad Mordechai  nimisenä 

juutaiseen perheeseen Kairossa,  Myös  Mouradin isä oli laulaja.

Juutalaisnaisen juhlapuku  Mashhadissa, Iranissa. Vuonna  1839,  Mashadin juutalaiset pakotettiin kääntymään islamin uskoon, Ulkoisesti he olivat muslimeja, mutta pitivät salaa yllä  juutalaisia perinteitä ja tapoja.  Tätä kesti noin 120 vuotta.  Perjantaisin  he  kävivät  moskeijassa, mutta viettivät sapattia salaa kotona.

Tämä kattoi kokonaisen seinän.

Tulin alueelle , jossa oli pitkä seinä täynnä piirrettyjä  muotokuvia eri henkilöistä ja selitykset heidän elämästään.   Tässä Benjamin Tudelalainen, joka oli 1130 syntynyt juutalainen matkailija, joka tunnetaan erityisesti hänen matkojaan kuvaavasta kirjastaan, joka on yksi keskiajan historioitsijoiden päälähteistä  ,  ja kuvaa sen ajan Välimeren alueen elämää.

Näyttöpäätteistä sai lisää tietoa ,

Valitsin seinältä Stella Haskilia esittävän piirroksen. Stella Haskil  syntyi Salonikissa vuonna 1918, ja oli rebetiko-laulaja.

Hienot lasimaalaukset, mutta en muista mistä nämä ovat alunperin.

Toora-kääröjä.  Aika hieno tuo eläinaiheinen toorakääröä suojaava kangas.

Ketubah, juutalainen avioliittosopimus.  Tämä on Calcutasta, Intiasta, ja vuodelta 1921.

Inkvisitio alkoi vuonna 1480. Sen  tarkoitus oli toimia harhaoppisuutta vastaan, eli niitä jotka eivät  noudattaneet katolista valtauskontoa.  Se kohdistui ensin  käännynnäisiin,  eli juutalaisiin jotka olivat kääntyneet katolilaisiksi. ja joita pidettiin  teeskentelijöinä, ja tuhansia  lähetettiin polttoroviolle. Yli puolet Espanjan juutalaisista oli kääntynyt  katolilaisiksi pogromien jälkeen,  jotta elämä olisi helpompaa-  Tomas de Torquemadalle, Espanjan inkvisition  suurinkvisiittorille, tämä ei riittänyt,  vaan hän vaati että kaikki juutalaiset on karkoitettava ,  koska  he toimivat huonona esimerkkinä käännynnäisille. Maaliskuussa  1492 suurin osa karkoitetuista pakeni  Portugaliin, mutta  vuonna 1497  Portugalin kuningas  Manuel päätti että  juutalaiset on karkoitettava myös Portugalista.  Julma Torquemada sai rangaistuksensa  vuonna 1498, jolloin hän kuoli kuppaan....

Iso osa pakeni Turkkiin, jossa  sulttaani  Bayezid II otti heidät avosylin vastaan.  "Espanjan kuningas Ferdinand ottaa aarteensa ja lähettää ne kaikki minulle "  sanoi Bayezid. Seuraavina vuosina monet käännynnäiset muuttivat muualle Eurooppaan (Hollanti,Englanti ym.) eteläiseen Amerikkaan,  Länsi-Intian  saaristoon, sekä New Amsterdamiin, josta myöhemmin tuli New York. Tärkeitä  juutalaisia keskuksia  Ottomaanien hallitsemilla alueilla  oli Istanbulissa, Izmirissä,  Salonikissa Kreikassa, Kairossa ja täällä Israelissa Safedin kaupungissa.

Keskiajalla oli 2 suurta juutalaista  ryhmää:  sefardi-juutalaiset   Iberian alueella  ja ashkenazi-juutalaiset  Saksassa ja Ranskassa. 

Dona Gracia Mendes Nasi oli Portugalissa syntynyt juutalainen intellektuelli ja yksi Renesanssiajan rikkaimmista juutalaisista naisista Euroopassa.  Dona Gracia (tunnettu myös  converso(käännynnäisnimellä) Beatriz de Luna,  jäi nuorena leskeksi , ja otti ohjat miehensä jättämässä  yrityksessä. Hän pelasti satoja  käännynnäisiä, jotka muuten olisivat joutuneet inkvisition uhreiksi.

Suurin osa Yhdysvaltoihin muuttaneista juutalaisista  muuttivat kaupunkeihin, ja tunnetuin niistä oli New Yorkin Lower East Side-kaupunginosa, josta tämä katukaupuskelijan kuva.   

Ultmanin perhe Connecticutissa, Yhdysvalloissa vuonna 1890. Museossa oli seinänkokoisia vanhoja valokuvia eri perheistä, eri maissa,  ja ihmettelin miten  valtavan kokoisiksi suurennetut vanhat kuvat olivat niin tarkkoja.

Emma Lazarus oli yhdysvaltalainen  runoilija,  joka muistetaan parhaiten New Yorkin Vapapaudenpatsaan pronssilevyyn kaivetusta sonetista.

Vanhoista   perhevalokuvista suurennetut seinänkokoiset  valokuvat olivat  vaikuttavia. Tässä  irakinjuutalainen  perhe Bagdadissa vuonna  1932.

Juutalaisperhe ehkä Turkista,

Ennen poislähtöä kävin katsomassa  valokuvanäyttelyä, joka kuuluu vaihtuviin näyttelyihin.  Upeat valokuvat on kuvannut valokuvaaja Dorit Lombroso,  ja näyttely kertoo  Bnei Menashe-heimosta,  Intian Mizoramin ja Manipurin osavaltioissa asuvasta ryhmästä (selitys suomeksi linkin takana)

Lombroson  valokuvat ovat mielettömän kauniita.

Katse yliopiston kampusalueelle ennen poislähtöä.

Iloja ja kipuja

Tätä  askartelukaupan  oviaukossa olevaa suurta kukkasydäntä  en voinut olla huomaamatta kun kävelin eilen aamulla  torin viereisellä kävelykadulla.  Oli aikaista , ja kauppaa oltiin vasta avaamassa.

Tiistai,  ja  käsityöläisten tori . Mutta  kojuja on niin paljon vähemmän nyt kuin mitä oli ennen koronaa.  Turisteja on vain  tipottain,  ja ennen koronaa tämä oli sellainen must-kohde turisteille.   Nythän ei ole enää mitään rajoituksia  ulkomaalaisille, mutta turismi ei ole lähtenyt käyntiin kunnolla  2 vuoden tauon jälkeen.

En tiedä miten kauppa käy tuolla  mutta jo  kojujen vähentyminen kertoo että huonommin kuin ennen. Tiistain lisäksi tämä käsityöläistori on perjantaisin.

Kojuja harvakseen.

Vili, bussipysäkin valkoinen kissa harmaalla hännällä, Luulin Viliä poikakissaksi, mutta 
se onkin nuori tyttökissa.

Otsikon kipu viittaa siihen että minulla oli viime viikon loppupuolella ihan kamalan kivulias olo.  Kulmahampaasta oli aiemmin pudonnut paikka, ja siihen laitettu väliaikainen paikka  putosi sekin, ja siihen tuli tulehdus, joka ei ollut  ensin erityisen kivulias.   Ihana ruotsalainen hammaslääkärini antoi minulle  antibiootti-reseptin,  ja ajan seuraavalle viikolle, juurihoitoa varten. Suureksi surukseni hammaslääkärini ei enää tee juurihoitoja, vaan  varasi ajan toiselle hammaslääkärille, joka tulee klinikalle vain kerran viikossa.  Otin antibiootteja  3 päivän ajan ennen juurihoitoa,  mutta  juurihoidon jälkeen alkoivat sitten kunnon  kivut.  Toinen hammaslääkäri sanoi että puudutuksen jälkeen sattuu, ja kävin ostamassa särkylääkettä, mutta unohdin  pyytää  uuden antibioottireseptin,  sillä minun piti jatkaa antibioottikuuria  juurhoidon jälkeen.  Oikea puoli naamaa  turposi  illalla,  ja oli ihan kamalan kipeä,  mutta onneksi oli särkylääkkeet. Sain onneksi  uuden antibiootti-reseptin  omalääkäriltäni. Kipu ja turvotus alkoi  hävitä vasta 3 päivän jälkeen juurihoidosta, joten oli aika paha tulehtus. Tätä kirjoittaessa   kipu ja turvotus onneksi ohi, ja ensi viikolla uusi aika hammaslääkärille. En muuten ole koskaan ennen kärsinyt tuolla tavoin juurihoidon jälkeen.

Muutama päivä ennen juurihoitoa  ,ennen kamalia  kipuja,  tapasin veljeni, joka oli täällä käymässä.  Sovimme että tapaamme kauppakeskuksessa,   mutta veli oli reilusti myöhässä, mikä hieman ärsytti, koska itse tulen aina ajoissa, jopa liian aikaisin. Onneksi huomasin tuon mukavan penkin ja   automaattisesti soittavan flyygelin,  joka soitti juuri silloin  Chopinin musiikkia ,   joten tuossa oli  mukava rentoutua musiikkia kuunnellessa ja veljeä odotellessa. Tämä oli ensimmäinen kerta yli 2.5 vuoteen kun näin veljeni; viimeksi tapasimme syksyllä 2019 Helsingissä.  Veljeni asuu nykyään  Valenciassa , Espanjassa,  jossa olisi mukava käydä.  Sitä ennen hän asui vaimoineen Berliinissä,  jossa en ehtinyt harmikseni käydä, vaikka olisi ollut majapaikka veljen luona.

Teimme pitkän kävelylenkin Tel Avivin keskustan alueella, vaikka oli tosi kuuma päivä,  ja tämä kissa oli nokosilla vielä kiinni olevan ravintolan terassipöydällä. Täällä on viimeisten viikkojen aikana ollut monta kuumaa aavikkotuulipäivää,  ja tuntuu että niitä on ollut enemmän kuin ennen. Yölläkin on jo parikymmentä astetta.

Kukkataidetta tämän ravintolan ulkoseinässä.

Täällä alkoi eilen illalla  kaatuneitten päivä,  joka loppuu auringon laskiessa, ja vaihtuu itsenäisyyspäiväksi. Tämä surusta  iloon meneminen samana päivänä aina ihmetyttää, mutta elämä jatkuu.  Ennen itsenäisyyspäivää liput heiluvat pääkaduilla,  ja  monet kaupungit järjestävät  illalla ilmaisia konsertteja.  Myös oma asuinkaupunkini päälava  on kävelymatkan päässä,  jossa konsertit alkavat klo 21 illalla ja jatkuvat aamuyöhön,   mutta  olen vieläkin vähän väsähtänyt pitkän antibioottikuurin jälkeen, eikä huvita mennä  sinne väkijoukkoon.

Eksä tuli takaisin New Yorkista  10 päivän työmatkan jälkeen,  ja toi minulle Amerikan  Lidlistä   muutaman tuotteen (voiteita..)  ja viimeiset mainoslehdet, joita oli mielenkiintoista tutkia.  Tässä oli tarjouksena  ankanmunia; sellaisia ei ole koskaan tullut vastaan missään,  Amerikan Lidlissä jotkut tuotteet ovat samoja mitä Euroopan Lidleissä, mutta  monet tuotteet sikäläisiä.