tiistai 20. kesäkuuta 2017

Vuoden valoisin viikko

Kävin tänään pikaisesti Ikeassa, ja heti alussa olevassa osastossa oli aivan mielettömän nättejä Stunsig-malliston tuotteita. Stunsig on IKEAn  erikoismallisto, jota saa vain tietyn ajan. Katselin tuotteita , ja kun myyjä sanoi  että ensi viikolla kaikki nämä tuotteet ovat loppu eikä uusia tule, niin oli lähes pakko hankkia  kangaskassi , ja samaa kuosia oleva kulho. Nyt äsken katselin Suomen Ikean Stunsig-sivua , ja vertailin hintoja:  yllättäen kangaskassi on saman hintainen kuin Suomessakin, sillä yleensä Ikean tuotteet ovat täällä kalliimpia  , mutta kulho on täällä tuplasti kalliimpi kuin Suomessa, mikä on käsittämätöntä!
Tämän puun ohitse olen usein kävellyt, mutten ole löytänyt puun nimeä,  Koko katu on täynnä näitä puita, ja siinä on erikoista se että oksat kasvavat myös puun alaosassa. Tässä nuo lehdet alhaalla ovat pian jo peittäneet koko rungon.
Tämä parveke Tel Avivin keskustassa hymyilytti: siinä lukee " Life is too short for cheap coffee" . No olen toista mieltä sillä halpakahvilaketju Cofixin kahvi on ihan hyvää:)
Nämä pikkulasten kuntolaitteet ovat niin söpöjä:)
Värikkäät kanat bongasin erään sisustusliikkeen ikkunassa.  Täällähän ei vietetä juhannusta, mutta meillä suomalaisilla täällä on lauantaina eli juhannuspäivänä juhannuspiknikki puistossa. Jerusalemissakin on joku juhannusjuttu,mutta sinne en ole menossa. 

perjantai 16. kesäkuuta 2017

Ihan pakko päästä...

Eli pakko päästä aina välillä rantatielle kävelemään.  Aamulla tein taas aika pitkän lenkin kävelemällä suurinpiirtein torin kohdalta  Tel Avivin satamaan.  Silloin kun rannan lähellä asuvani ystäväni Mary on täällä, kävelen usein hänen kanssaan juuri ennen auringonlaskua, mutta nyt kävelin aikaisin aamulla. Tel Avivin ranta-alue on sellainen  että sieltä löytää joka kerran jotain uutta.
Tel Avivissa on tämän viikon aikana ollut mereen liittyvä tapahtuma Sail TLV,   joka huipentuu huomiseen regattaan , jota harmikseni en pääse katsomaan kun ei ole julkista liikennettä tästä viereisestä kotikaupungistani.  Tuo että sapattina julkinen liikennekin pysähtyy (tosin ei ihan kaikissa paikoissa täällä) on yksi asia mikä harmittaa täällä. Sail TLV-tapahtumaan kuuluu paljon ohjelmaa, joista yksi on hiekkapatsasnäyttely,  sekä hiekkapatsaskurssi.  Tämä hiekkapoika oli hieman surullisen näköinen.
Tässä oli tekeillä hiekkabussi. 
Ja kilpikonna
Tel Avivin ranta-alueella on 16 eri rantaa, joilla jokaisella oma ilmeensä.   Kun aikoinani asuin ihan lähellä tuli rannoilla oltua paljonkin, etenkin töitten  jälkeen kun olin hakenut pojan tarhasta, ennenkuin muutimme  takaisin Suomeen.
Rantakadun uusi ilme on saatu jo lähes valmiiksi, ja pidän tästä tosi paljon, etenkin siitä että aina välillä eteen tulee tuollainen katos jonka alla on penkkejä,  Kävellessä oli hieman kuumaa, joten välillä pysähdyin katoksen alle ihmisiä katsomaan.
Aikaisin aamulla ei vielä ollut paljon ihmisiä rannoilla.
Uudet suihkutkin ovat parempia kuin entiset.
Rannalla olevien ravintoloitten päällä on puinen dekkikatos, josta näkee hyvin rannoille ,joka suuntaan. Ja puinen dekki sopii tosi hyvin aamujoogaan...
Purjehdustapahtuman johdosta oli paljon tapahtumia , tosin ei aikaisin aamulla, kuten lentopallokilpailuja ja muuta mielenkoista.
Tällä rannalla on värikkäät katokset.
 Muutama purjevenekin näkyi  vaikka regatta on vasta huomenna, lauantaina.
Koirien rannalla ,jossa koiria saa pitää vapaana, oli kiva katsella koirien riemua vedessä. Bambi ei niin pidä vedestä , enkä usko että se menisi tuonne veteen vapaaehtoisesti...

keskiviikko 14. kesäkuuta 2017

Pikku retki Ashdodin rantakaupunkiin

Kävin pikavierailulla Israelin 6. suurimmassa kaupungissa, Ashdodin merenrantakaupungissa. Olen kai viimeksi käynyt tässä kaupungissa ikuisuus sitten kun asuin täällä ensimmäistä kertaa, ja kaupunki on sen jälkeen kasvanut reilusti,  joten riitti ihmettelemistä.  Retkelle minut vei eksäni, joka on ehtinyt viedä minut jo muutamalla lyhyelle päiväretkelle muualle Israeliin.  Ne jotka ovat lukeneet blogiani kauemmin ehkä muistavat että olen joskus maininnut täällä eksäni, jonka kanssa asuimme sekä eteläisessä-että pohjoisessa Amerikassa, ja joka särki sydämeni  New Yorkissa 9 vuotta sitten, vaikka olimme vielä sen jälkeen jotenkuten yhdessä  ja kävimme vielä kiertämässä Espanjan pohjoista rannikkoakin sen jälkeen.  Sen jälkeen emme tavanneetkaan , ennenkuin eksäni palasi tänne Israeliin tammikuussa, asuttuaan nämä 9 vuotta viime tapaamisemme jälkeen sekä Venezuelassa että Yhdysvalloissa.  Takaisinpaluuta ei ole , eli olemme nyt ystäviä. Mutta hyvä sekin, eli sydän parantunut;D  Tai ainakin suurimmaksi osaksi.... 
En ottanut montaa kuvaa, sillä kiertelimme autolla Ashdodin rannan läheistä osaa,  joka on tosi upean näköistä.  Suurimman osan kuvista otin auton ikkunan kautta,  mutta tämän olen ottanut eräältä mäennyppylältä,  
Ashdod on satamakaupunki, ja Välimerellä näkeekin Ashdodin kohdalla useita   rahtilaivoja. Ashdodin kautta tulee suurin osa tavaroista tännepäin.
Kun käännyin samalla mäennäppylällä,  huomasin tämän isohkon omakotitalon parvekkeen.
Kuva lainattu täältä
Rannan lähellä olevalla kadulla ohitimme tämän rakennuksen  , joka näytti siltä kuin se olisi hypännyt tuonne jostain 1001 yön tarinasta.  Minua harmitti kun eksä ei halunnut pysähtyä niin että olisin voinut ottaa tästä rakennuksesta kuvia, joten jouduin etsimään kuvan netistä. Rakennus on juhlatila, ja sisältäkin aika mahtava , paikan nettisivujen kuvista päätellen .
Auton ikkunasta otin myös kuvan Ashdodin esittävän taiteen keskuksesta,  joka on ihan valaan muotoinen. En tosin ehtinyt saada koko rakennusta kuvaan kun ajoimme sen ohitse. Postauksen ensimmäisen kuvan purjeet ovat tästä alaspäin,  ja ne sekä tämä keskus ovat modernin Ashdodin uusia maamerkkejä. Valaan muotoisessa keskuksessa on joka vuosi tähän aikaan yksi parhaista (omasta mielestäni) musiikkifestivaaleista; Mediterranee Festival.  Tosi hyvää ohjelmaa tänäkin vuonna: Montoyan flamencoveljekset Espanjasta , Natalie Wamba Berry, muutamia mainitakseni.
Edellisestä hieman ylöspäin  kuvasin  tämän ranskalaisen leipomokahvilan, joka ei sekään mahtunut kokonaisena kuvaan, kun auto kiiti sen ohitse...  La Choquette näytti sellaiselta jossa olisi mukava käydä kahvilla; se onkin sopivasti pääbussiasemaa vastapäätä joten ehkä teenkin niin joskus.  Sisällä kuulemma kaikki on ranskalaista: leivonnaiset, tarjoilijat, ruokalistat...
Lopuksi kävimme kahvilla rantakahvillassa . Ashdodilla on upea 8 kilometrin pituinen ranta-alue.  
Ihan mukava pieni retki, ja sai kiinnostumaan Ashdodista niin että mielelläni tekisin tuonne pidemmänkin retken.

sunnuntai 11. kesäkuuta 2017

Muumit naapurissa

Näin "Finns in Israel"-Facebook -ryhmän sivuilla että muumit olivat tulleet asuinkaupunkiini Holoniin. Kun vielä huomasin että muumit asettautuivat  kävelymatkan päähän kodistani, kävin nyt iltapäivällä kuvaamassa niitä. 
Muumit oli juuri aseteltu paikoilleen, eikä niiden vieressä vielä ollut kylttiä jossa kerrottaisiin muumeista. Muumit ovat  pienessä kulmapuistikossa,  Holonin keskuspuiston vieressä.
Mietin että miten  muumit olivat tulleet juuri tänne Holoniin...  Selvisi että Holonin entinen pitkäaikainen varakaupunginjohtaja , oli saanut Sophia Janssonilta luvan tuoda  muumipatsaat tänne, Suomen 100. itsenäisyyspäivän kunniaksi.  Selvisi myös että samaisella entisellä varakaupunginjohtajalla on poika Suomessa, ja että entinen varakaupunginjohtaja oli viime vuonna käynyt Muumimaailmassa,  Sophia Jansson oli myös käynyt täällä Holonissa 2 vuotta sitten , ja tavannut entisen varakaupunginjohtajan,  eli näin pääsivät muumit tänne Holoniin.  Muumipatsaat jäävät tähän kuulemma 25 vuodeksi, ja tähän rakennetaan myöhemmin pieni muumitalo:)
Ei hullummat uudet naapurit , tulen varmaankin heitä tervehtimään aina silloin tällöin:)
Tervetuloa Holoniin Muumit!
Matkalla kotiin törmäsin tuttuun koiranomistajaan , jolla on mopsi. Vieressä oli tämä mies suloisen villakoiransa Bambin (sama nimi  kuin koirallani:)  kanssa.  Kerroin että olin ollut kuvaamassa muumeja. Molemmat entisestä Neuvostoliitosta alunperin kotoisin olevat miehet katselivat minua kummastuneina;  heillä ei ollut aavistustakaan mitä muumit ovat.  Näytin heille kamerastani kuvia , ja kerroin että kaikki lapset täällä ainakin tietävät ketä muumit ovat;D

perjantai 9. kesäkuuta 2017

Vuoden värikkäimpiä päiviä

Tänään  Tel Avivissa vietettiin yhtä vuoden värikkäintä tapahtumaa,  Pride-paraatia . (toinen yhtä värikäs mutta erilainen tapahtuma on Purim-paraati).  En yleensä jätä koskaan tuota tapahtumaa väliin, sillä  ilmapiiri on niin mieletön silloin.  Paraatin vuoksi muutamat pääkadut oli suljettu, ja lähdin jo aikaisin liikkeelle,  ja kävelin lähellä ranta-aluetta.
Uudistetun rantakadun ehkä paras juttu ovat nämä katokset ja penkit niiden alla: varjo on niin tärkeää täällä.
Ennen paraatia pidetään aina muutaman tunnin tapahtuma Tel Avivin keskustan Gan Meir-puistossa, jonne kaikki kerääntyvät, ja jossa on aina musiikkiesityksiä ennen itse paraatia. Koska tulin paikalle aikaisin, oli vielä tosi väljää.  Kun myöhemmin lähdin puistosta pois oli tämä sama alue niin täynnä ihmisiä  että hyvä kun onnistuin pääsemään pois.
En ottanut paljon kuvia tällä kertaa , sillä päätin keskittyä musiikin kuuntelemiseen . Ennen konserttiosuutta ehdin kuitenkin napsia muutaman kuvan.
Tuosta punapäästä en ollut ihan varma oliko drag queen vai ei....
Yksi parhaista jutuista ennen paraatia puistossa on ihmisten katselu.
Masukin maalattu,,,
Eri järjestöjen kojujen alueella oli vielä tyhjää aikaisin aamulla.
Joskus klo 10 jälkeen alkoi musiikillinen anti.  Pääesiintyjänä oli kanadalais-israelilainen Yael Deckelbaum  yhtyeineen  , jonka vuoksi kuvaaminen jäikin vähemmälle tällä kertaa. Deckelbaumilla on 14 naisesta koostuva yhtye ,Prayer of the Mothers Ensemble ,mutta  heistä oli tuolla vain osa.

Deckelbaum esitti pari nopeatempoista ,  rokkaavaa ja mahtavaa kappaletta, mutta lopuksi hän ja yhtyeensä esittivät tämän saman kappaleen mikä näkyy  tässä videolla. Deckelbaumin Prayers of the Mothers -Ensemblessä on mukana muslimeita, kristittyjä ja juutalaisia, ja videolla , näkyy Äitien Marssi,  joka tapahtui viime vuoden lokakuussa.  Marssi oli Women Wage Peace-järjestön alkuunpanema  , ja siihen osallistui tuhansia naisia, sekä juutalaisia että arabeja , jotka haluavat rauhaa tälle alueelle.  Katsokaa tämä video: siinä lauletaan  sekä hepreaksi että arabiaksi, ja siinä on niin paljon toivoa mukana. 💓 Videolla puhuu myös Leymah Gbowee, libearialainen rauhanaktivisti, joka sai vuonna 2011 Nobelin rauhanpalkinnon, ja joka myös osallistui naisten marssiin.
Ihan alussa, ennen varsinaista musiikkiosuutta, mukana olleet artistit  tarkistivat soundeja. Kuvassa näkyvästä Kamilasta en ollut koskaan kuullut aikaisemmin, mutta hän päästi pari sellaista ääntä joka olisi voinut rikkoa  lasin....
Kun Kamila sitten tuli lavalle, oli asu vaihtunut turbaaniin , ja tähän kullanväriseen ja mustaan asuun.. Ja vau mikä esitys: lavalla oli sähköä!  Miten en ollut koskaan kuullut tästä artistista....Kama Kamila on syntynyt  Azerbaidzanissa, ja on juutalaisen äidin ja muslimi-isän tytär, jonka äidinpuoleisessa perheessä on ollut paljon muusikoita. Kamila  matkusti vuonna 2012 Bakuun, 23 vuoden poissaolon jälkeen, jonka aikana hän ei ollut tavannut isäänsä. Vierailu synnyinmaassa synnytti albumin, jossa Kamilaa säestävät sekä israelilaiset että azerbaidzanilaiset muusikot. Ne pari Kamilan esittämää kappaletta, ja koko hänen esiintymisensä,  oli niin vaikuttavaa että hänen konserttiinsa on pakko joskus päästä. Huomatkaa muuten että Kamilalla on käytössä kaksi,ei yksi, mikrofoni;D  En löytänyt yhtäkään Kamilan videota jossa hän olisi laulanut samoja, azerbadzanilaista musiikkia ja  teknobiittiä yhdistävää kappaletta.

Mutta löytyi tämä Kamilan aika huikea esitys.
Kun esitykset loppuivat oli Pride kulkueen vuoro, joka aina lähtee liikkeelle puiston vierestä, Kaikkialla oli hurjan paljon ihmisiä, ja oli kuuma päivä! , niin että puiston ihmispaljouden keskeltä oli huh vaikeaa päästä pois. Paraatin lähellä olevat kadut oli suljettu liikenteeltä mikä on tosi mukavaa  , mutta se muutti myös bussireittejäni. 
Tässä näkyy Bugrashov-katua, jota pitkin Pride kulkue ensin menee,
Kuva otettu ennen kulkueen alkamista
Kävelin eteenpäin kohti Dizengoff Mall-kauppakeskusta,  jonka vierestä piti lähteä bussi, Bussiani ei kuulunut , enkä jaksanut odotella , joten nousin toiseen bussiin, enkä edes tiennyt tarkalleen mikä sen reitti on tänään kun kadut on suljettu. 
Bussi seisoi hurjan kauan  liikennevaloissa,  sillä osa katua oli suljettu. Menin  pyytämään kuljettajalta että hän päästäisi minut bussista pois (ei päästänyt ennen seuraavaa pysäkkiä) , ja yhtäkkiä näin  Suomi-lippujen heiluvan.
Näin bussin ikkunasta että siinä olivat Suomen suurlähettiläs Anu Saarela, sekä lähetystössä harjoitteleva ihastuttava Maria. 
Menin hieman juttelemaan suurlähettilään ja Marian kanssa ,jotka odottelivat jotain kollegaa. 
Kävellessäni kohti katua, jossa liikenne oli normaalia, ja josta bussi kotiin, ohitin taas tämän upean liekkipuun, jota kuvasin jo aikaisemmin tänne. Nyt se oli täydessä kukassa, ja lehtiä oli vain vähän, kun taas takana olevassa liekkipuussa oli vain vähän kukkia ja paljon lehtiä.

keskiviikko 7. kesäkuuta 2017

Värikäs viikko

Tällä viikolla on ollut tosi lämmintä, ja kosteusprosenttikin on noussut, mikä tekee lämpimästä vieläkin lämpimämmän, Tiistaina tosin oli todella miellyttävä , hieman tuulinen sää, mutta keskiviikkona tuntui taas liian lämpimältä.  Niin ajatteli Kai mopsikin, joka jämähti tähän ruohikkoon  eikä millään halunnut mennä tästä pois.  Kai on saman kadun naapurin Evelynin koira , ja olen välillä vienyt Kaita ulos koska Evelyn oli pahassa leikkauksessa , eikä itse pääse vielä viemään Kaita ulos; tytärkin on pitkät päivät töissä jne.  Aika hassun näköinen Kai tässä kuvassa ;D  
Muutama viikko sitten huomasin että kotikadun loppupäässä olevan L-muotoisen talon pihan jakarandat oli kunnolla leikelty ,  ja kaikki pensaat poistettu.  Kun ihmettelin moista operaatiota niin selvisi että tässä talossa alkaa parin kuukauden kuluttua suuri remontti, jossa 4 kerroksiseen hissittömään rumaan taloon lisätään pari kerrosta, hissit, asuntoihin parvekkeet ja turvahuoneet , ja rakennus tietysti saa uuden hienon ilmeen. Takana on samanlainen rakennus,  mutta asukkaat siellä eivät päässeet yhteisymmärrykseen,  joten sinne ei tällaista vielä tehdä. Tämän talon asukkaillehan ei uudistus maksa mitään,  paitsi että asumiskustannukset nousevat sitten kun talo on valmis.  Minä asun 7-kerroksisessa  hissitalossa,  joten siihen ei  ,harmi, tehdä mitään tällaista.
Tällä viikolla jouduin myös menemään asioimaan kaupungintaloon, sillä kauhistuksekseni huomasin että kaupunkiverolaskussani oli oman nimeni kohdalla jonkun pariskunnan nimi,  vaikka asunnon numero oli oikein ja sotutunnukseni siitä oli oikein. Hieman tuli paniikki , sillä miten ihmeessä asuntoni laskussa voi olla muiden ihmisten nimi ... No kaupungilla, pitkän odotuksen jälkeen ,  selvisi että se oli heidän virheensä...Onneksi huomasin. Kaupungintalon aulassa on upea vihreä  kasviseinä,  joka ei kyllä lainkaan pääse oikeuksiinsä tässä puhelinkuvassa. 
Värikäs -sana tuolla otsikossani viittaa tämän viikon Pride-viikkoon, joka kulminoituu perjantaina suureen ja värikkääseen paraatiin , sekä juhlimiseen. Kaupunki on koristeltu sateenkaarilipuilla ,  ja Cucu-hotelli  on  koristellut hotellin etusivun oikein kunnolla. Muuten ,huomaatteko nuo ilmapallot kuvassa? Ne on tehty keramiikasta,  ja kuuluvat tämän värikkään hotellin vakiovarustukseen.
Sateenkaariliput liehuvat kaupungin pääkaduilla.  
America-ravintolassa sen sijaan oli tällainen lippu. Istutuslaatikoissa on mansikoita, ja aina kuten menen ohitse tekee mieli mennä napsimaan tuosta muutama....
Lopuksi värikäs kuva  Punaisenmerestä   , jossa eksä kävi napsimassa kuvan sukeltaessaan siellä pari viikkoa sitten,  Ihan mielettömän upean näköistä.