keskiviikko 22. marraskuuta 2017

Talvi tuli!

Talvi tuli vihdoinkin , toissa yönä. Yöllä satoi, ja vielä aamulla, joten sade jäi aika lyhyeksi mutta sitä tuli mukavasti. Jokainen tippahan täällä on tärkeä,  mutta täksi talveksi on taas povattu vähäsateista talvea, mikä on huono juttu täällä.   Kuvassa näkyy asuinkaupunkini Holonin uudempia taloja; kuvat hieman tärähtäneitä kun kuvasin puhelimella sateenvarjoni alla;D
Lämpötilatkin laskivat, vaikka ei vielä ole erityisen kylmää, ei ainakaan täällä rannikkoseudulla. Aamulla tänään oli mukavan viileää, mutta nyt illalla kun tätä kirjoittelen on ulkona 18  astetta, eli melkein täydellistä:)   Uutta sadetta ei kuitenkaan ole näkyvissä..

maanantai 20. marraskuuta 2017

Kissoja ja munkkeja

Viime viikonlopun alussa  tapasin kolumbialaisen ystäväni  Glorian, ja  tapamme mukaan teimme taas pitkän kävelylenkin, kuten aina tavatessamme. Päätimme  kävellä kohti  Florentinin kaupunginosaa , joka sijaitsee eteläisessä Tel Avivissa.   Florentinin väestö on nuorta, ja siellä on enemmän lemmikkikauppoja kuin missään muussa osassa kaupunkia;  mistä voi päätellä että siellä on paljon koiria ja muita lemmikkieläimiä. Florentinin pääkadun eräässä eläinkaupassa näimme ikkunan kautta tämän suloisen kissan , jolla näytti olevan hyvät oltavat sisällä kaupassa.
Mitä te siellä tuijotatte , mietti kissa. Jos katsoo tarkkaan huomaa että oikean korvan nurkasta on leikattu pieni palanen:  se tarkoittaa sitä että kissa on sterilisoitu.
Myöhemmin kun kävelimme takaisin samaa reittiä,  oli kissa , samoin kun kaksi muuta kissaa, kaupan ulkopuolella, missä niillä oli reilusti sekä ruokaa että juomaa.   Ei hullummat olot näillä kissoilla.
Florentin ei ole kaukana Tel Avivin mauste&herkkutorilta, missä Gloria kävi ostamassa  suuren pussin pähkinöitä. Torin (joka on kadunpätkä ja sen sivukadut)  viereiset kadut ovat kaikki keskittyneet tiettyihin tuotteisiin:  yksi lamppuihin, toinen keittiötavaroihin, kolmas juhlakrääsään, jne. 
Yksi juhlakrääsää myyvistä kaupoista olikin keskittynyt täysin joulutuotteisiin. Ihan nättejäkin tavaroita oli tuolla vaihteeksi, eikä vain sellaista rumaa joulukrääsää mitä ennen on ollut.
Mitä maali tekeekään vanhalle talolle...Mutta harmi että edessä ovat nuo sähköpylväät rumentamassa talon edustaa. 
Tänään pääsin vihdoinkin  fysioterapiaan.  Kun kaaduin rappusissa huhti-toukokuun vaihteessa, olisin tarvinnut sitä silloin, mutta tilasin ajan vasta heinäkuun lopussa.  Ja tänään vasta pääsin , eli odottelin melkein puoli vuotta! Kun kysyin miksi, niin sain kuulla että syy on siinä että halusin, kuten moni muukin, keskustassa olevalle klinikalle , jossa olen tottunut käymään. En olisi oikeastaan enään tarvinnut fysioterapiaa,  sillä kivut ovat lähes hävinneet,  mutta sain uuden ajan ensi viikolle , sillä fysioterapeutti haluaa näyttää minulle minkälaisia liikkeitä minun kannattaa tehdä:)
Munkkeja näkee nyt joka puolella : ne kuuluvat hanukkaan, eli valon juhlaan  jota vietetään tällä kertaa joulukuun puolivälissä (viime vuonna se osui samaan aikaan joulun kanssa).
Hienoimmat munkit on aina Roladinilla: osa niistä on kuin taideteoksia, ja Roladinissa luodaan joka vuosi uusi munkkikokoelma valon juhlaa varten.

torstai 16. marraskuuta 2017

Joogaa taivasalla ja muutakin

Oman taloni kasvisaidassa, samoin kuin viereisten talojen kasvisaidoissa, on esimerkiksi  kiinanruusua, ja yleensä punaisena tai valkoisena, joskus harvoin keltaisena ja olen nähnyt sinisenäkin.   Aamulla bongasin myös pinkin kiinanruusun, ja kyllä se oli niin nätti että piti kuvata.
Punaisetkin ovat nättejä.
Alkuviikosta menin hoidattamaan  asioita asuinkaupunkini Holonin kaupungintalolle, mutta se ei onnistunutkaan, koska puuttui joku asiakirja. Ennen kaupungintalosta poistumista katselin aulassa olevaa taidenäyttelyä, vihreän kasvisseinän edessä .  Nämä työt oli maalannut joku joka vasta eläkkeelle mentyään oli alkanut tehdä taidetta.
Kaupungintalon jälkeen menin toiseen paikkaan hoitamaan asioita, mutta en ollut huomannut että se oli sinä päivänä kiinni.  Harmin paikka, mutta tämä opetti että pitää etukäteen katsoa onko joku virallinen toimisto auki vai ei... Otin bussin naapurikaupunkiin  Rishon LeZioniin,   ja päätin vihdoinkin mennä Decathlon-kauppaan. Decathlon on ranskalainen urheiluväline/vaatekauppaketju, jonka menestys perustuu  edullisempiin hintoihin.  Israelin ensimmäinen Decathlon avattiin elokuussa, ja siitä lähtien siellä on ollut sellainen ryntäys, että alussa kaupan piti jopa sulkea ovet pariksi päiväksi koska ihmiset ostivat kaupan tyhjäksi.  Suomessa  Decathlon lanseerasi verkkokaupan pari vuotta sitten, mutta se ei taida enään olla käytössä. Minä olen jo  pitkään halunnut ostaa sieltä  TRX-nauhat, mutta tietenkin tuote oli loppu; se on kuulemma yksi heidän suosituimmista tuotteistaan ja paljon halvempi kuin muualla.  No ehkä se löytyy seuraavalla kerralla.. Kun vielä kävin kuntosalissa ,  olin muutaman kerran TRX-treenissä , ja vaikka koko kroppa oli sen jälkeen kipeä,   olen siitä lähtien halunnut omat TRX-nauhat.
Decathlonin vieressä oli jättimarketti, ja sen edessä tämä hauska   maksikauppakärry.
Kärryn toisella puolella  oli rivi kumkvattipuita, jotka olivat täynnä jo kypsiltä näyttäviä hedelmiä. Mutta pahus, niitä ei päässyt poimimaan sillä yhdellä puolella oli kauppakärryjonot, ja toisella puolella parkkipaikat, ja autot niin puitten edessä että ei mitenkää mahtuisi tuonne noita kumkvatteja poimimaan.
Aikaisin tiistai-aamuna menin ulkojoogaan.  Kodin lähellä olevan liikekeskuksen atrium-pihalla on jo elokuusta lähtien ollut tiistai-aamuisin ilmaiset joogatunnit, mutta vasta tällä viikolla menin mukaan.  Kuntosali tarjosi joogamatot ja joogaohjaajan,  ja olipa kiva joogailla ulkosalla, vaikka  lentokoneet lensivät yläpuolella  ja välillä vieressä porattiinkin (pitivät taukoa kun pyydettiin). Tunnin jooga ulkosalla teki hyvää , ja toivottavasti tämä jatkuu talvellakin.

sunnuntai 12. marraskuuta 2017

Marraskuu on taas lämmin

Puiston taatelipuu
Marraskuu on ollut aika lämmin , ja jo ajattelin että onpa epätavallisen lämmintä,  mutta sitten katsoin viime vuoden marraskuun postauksia,  ja silloinkin oli marraskuussa kuivaa ja lämmintä, ja kuun loppupuolella olivat ne kamalat metsäpalot,  jolloin piti pyytää apua muiltakin mailta. Nyt pitää toivoa ettei tässä marraskuussa tapahdu samaa,  sillä  sadetta ei ole näkyvissä, maa on kuivaa ja on aika lämmintä.  Tällä viikolla vielä epätavallisen lämmintä, ja päivälämpötila kiipesi tänään yli hellerajan. Viime vuonna sateet tulivat vasta joulukuussa.
Viime perjantaina poikkesin luomumarkettiin, ja ostin pienen määrän lakua.  En ole varma onko tämä irtolaku suomalaista, mutta ihan hyvää se on.  Minusta on huvittavaa että sitä pidetään täällä terveystuotteena;D  Ostan lakua aika harvoin, sillä se on kai ainoa makeinen mihin minulle tulee himo  kun sitä on kotona, eli en voi lopettaa ennenkuin se on kokonaan syöty....
Meilläpäin alkoi mansikka-aika, sillä perjantaina näin ensimmäiset mansikat kodin lähellä olevassa vihanneskaupassa.  Näin kauden alussa ne ovat vielä kalliita, joten odottelen kunnes niitä saa toreilta kiloittain.
Viikon loppupuolella törmäsin torin lähellä taas Eliseteen,  täällä jo pitkään asuneeseen brasilialaiseen  laulajattareen,  josta olen aiemminkin kertonut täällä blogissa. Eliseten suloinen koira, Mishka, joka on puoliksi maltankoira ja puoliksi pomeranian,  (erittäin onnistunut sekoitus)  oli kassissa, eikä se tainnut lainkaan häiritä Mishkaa.  Elisete on aina tyylikäs, niin tälläkin kertaa.
Tämä kuva ei ole minun ottamani, vaan lainasin sen täältä. Kuvassa näkyy tsekkiläisen arkkitehdin Martin Rajnisin puinen näköalatorni.  Torni on pystytetty Jerusalemiin, ja Rajnis , joka rakastui Jerusalemiin, päätti lahjoittaa tornin kaupungille  Torni  on pystytetty Hansen  Housen  tiloihin, ja  on kai tuolla paikalla seuraavat puoli vuotta. Kiva olisi nähdä näkymät tuolta ylhäältä.

tiistai 7. marraskuuta 2017

MakroTex :Ympyrä

MakroTexin aiheena on tällä kertaa ympyrä, ja minähän pidän ympyröistä.  Valitsin ympyräkuvaani tämän tarjoilulautaseni, josta pidän paljonkin, mutta harmittelen että vasemman puolen reunassa on rikkoutumia.  Lautanen ei edes ole vanha, mutta se on kaapissa ollut muiden lautasten alla (tilanpuute...)  ja olen kai liian kovakouraisesti lisännyt muita tavaroita tämän päälle.  Oikealla oleva valoisa kohta tulee lampun valosta, kun nyt illalla kuvasin lautasen lampun alla.

Muut MakroTex-ympyrät löytyvät täältä.


sunnuntai 5. marraskuuta 2017

Avokaadopuu

Jokunen päivä sitten huomasin että kotikatuni loppupäässä on avokaadopuu, joka on täynnä avokaadoja. Miten tämä on jäänyt minulta huomaamatta, en tiedä, mutta kesällä siinä oli pieniä hedelmiä ja mietin että mikäköhän puu tässä oikein on. Nyt sitten selvisi.  Kotikatuni loppupuoli on umpikuja, ja tämä avokaadopuu on erään omakotitalon pihalla.  Lähellä pihaa jossa kasvaa kyttäämäni pomeranssipuu,  jonka hedelmät eivät vielä ole kypsiä.
Avokaadopuu on aivan omakotitalon pihan laidalla, ja  iso osa puusta on jalkakäytävän  yläpuolella , ja osa ihan viistoaa jalkakäytävää.  Periaatteessa kadun puolella olevia  hedelmiä voi poimia, mutta ovatko nämä avokaadot jo kypsiä?  Kosketellessa tuntuivat kivikovilta, vaikka näyttävätkin valmiilta.
Avokaadot kerätään kypsinä, mutta ei valmiina syötäväksi.  Avokaadot pehmenevät vasta kun ne on irroitettu puusta. Mietin voisinko ehkä poimia yhden ja kokeilla miten kauan menee ennenkuin kivikova avokaado kypsyy, mutta en kuitenkaan poiminut.
Puun avokaadot ovat pyöreitä,  ja todennäköisesti Reed -lajikettaTäällä Israelissa Reed -lajikkeen avokaadot ovat valmiina poimittavaksi vasta keväällä,  joten jos olisin nyt poiminut avokaadon tuosta puusta,  se ei todennäköisesti olisi pehmentynyt... Täytyy toivoa ettei kukaan mene tyhmyyksissään poimimaan puusta  vielä kypsymättömiä avokaadoja.  Avokaadon eri lajikkeilla on jokaisella oma kyspymisaikansa , ja tällä hetkellä kaupoista ja toreilta löytyy 4 eri avokaadolajiketta.  Tuo pyöreä Reed on itse asiassa yksi suosikeistani, koska hedelmälihan saa niin helposti irrotettua kuoresta.

perjantai 3. marraskuuta 2017

Marraskuun alkua

Lokakuun loppupuolella , taisi olla sunnuntaina, heräsin siihen että vesipisaroita tuli naamalleni. Ikkuna on sänkyni yläpuolella, ja kaihtimet olivat auki, ja satoi viistoon.  Sadetta tuli voimalla  mutta vain muutaman minuutin ajan; mutta kuitenkin niin että tuli lätäköitä, Sen jälkeen ei sadetta ole näkynyt vaikka sitä välillä taas luvattiinkin.
Päiväsaikaan on vielä lämmintä:  hieman hellerajan tuntumassa  mutta ei kuitenkaan enään paljon sen yli.  Keskellä viikkoa otin vihdoinkin ohuen välipeittoni esille,  mutta   vielä on  hieman lämmintä sitä varten öisin.
Mary ja Bambi keväällä Tel Avivissa
Muutama päivä sitten sain meiliä rakkaalta ystävältäni Maryltä, jonka tapasin joskus 7 vuotta sitten mammografiaklinikalla, ja meistä tuli hyviä ystäviä suuresta ikäerosta huolimatta.  Mary on aina tullut tänne marraskuun aikoihin, ja lähtenyt takaisin Yhdysvaltoihin kesän alussa. Mary on ollut minulle paitsi ystävä myös hieman "äiti" täällä.  Mary kirjoitti että  hän ei enään pääse tulemaan tänne terveydentilansa vuoksi,  ja että hänen torin lähellä oleva asuntonsa on myynnissä.  Tulin tästä todella surulliseksi,  sillä tämä tarkoittaa ettemme kai enään  näe toisiamme. 
Tällä viikolla huomasin että kumkvatit alkavat olla kypsiä. Tämä puu on torin viereisen kävelykadun erään talon edustalla.
Eilen alkoi taas viikonlopun kestävä kansainvälinen ruokatori Tel Avivin entisen vanhan pääbussiaseman uudistetulla aukiolla. Tässä katu sen edessä , ja katukin uudistettiin täysin.  Tällä kertaa ruokatori keskittyy aasialaiseen ruokaan, ja tapahtuman piti alkaa klo 17. No ketään ei päästetty sisälle kuin vasta 17.20 , ja siinä välissä oli tullut jo pimeää  mikä harmitti.
Hierontakin kuului ruokatorin ohjelmistoon, mutta tässä taisi olla kyse aasialaisesta hieronnasta .
En tiedä mitä kaktukset tekivät ruokatorilla.
Pitkän odotuksen jälkeen oli jo vähän liian pimeää kuvaamiselle, ja ihmisiä ryntäsi ruokakojujen eteen niin että sain  otettua vain muutaman kuvan. Elävää musiikkiakin olisi tuolla ollut mutta en jäänyt sitä odottelemaan. 
Aukion viereisen kadun päässä on matala rakennus, joka oli kauan sitten bussiterminaali, ja nyt poliisiasema. Tämän kadun varrella on ollut ikävä kävellä iltaisin siellä olleiden laittomien bordellien ja lukuisten narkomaanien ja muiden laitapuolen kulkijoiden vuoksi. Uudistettu katu sekä poliisiaseman tulo tuonne on tainnut karkoittaa bordellit kauemmaksi...  Tälle alueelle on hyväksytty uusi rakennussuunnitelma, ja kaava siitä oli näkyvissä ruokatoriaukiolla.  Tornitaloja ja muuta,  eli alueen muutos täysin erilaiseksi mitä en välttämättä pidä täysin hyvänä asiana.  
Kauppoja kadun toisella puolella. Iso osa alueen asukkaista on köyhiä, ja  koostuu paikallisten lisäksi  Eritrean ja Sudanin pakolaisista , filippiiniläisistä  ja muista maista tulleista. Pidän alueesta koska se on ikäänkuin matka jonnekin muualle, joten toivon että rakennussuunnitelmien täytäntöönpano kestää vielä monta vuotta.
Katse bussipysäkiltä.