Hyvää Pääsiäisen aikaa

Upeat villiunikot tuttavan pihalla

Mitä kuuluu? Toivottavasti kevät edennyt hyvin Suomessa. Täällä oli huono talvi, lämmin ja vähäsateinen, mutta maaliskuu

yllätti useilla sateilla ja välillä viileällä säällä.

Ihanaa kun on satanut, mutta talvikuukausina olisi voinut sataa enemmän.

Maaliskuu on ollut haasteellinen Iranin sodan vuoksi,ja asuinkaupunkini Holon yksi niistä jossa tullut eniten osumia ohjuksista. Monen monta unetonta yötä ja istumista portaikossa (seinät siellä vahvat). Meidän 7.kerroksisen rakennuksen  pommisuojassa on hometta, ja muutenkin se kaipaa korjausta, joten olen sen sijaan istunut portaikossa muutaman naapurin kanssa. Pahintä on se ettei voi oikein suunnitella mitään kun ei tiedä koska tulee seuraava hälytys Täällä keskisessä Israelissa tulee ensin varoitus lähestyvästä vaarasta, ja ennen hälytystä ehtii hyvässä tapauksessa löytää jonkun rakennuksen ym.pommisuojan/turvatilan, jos on kodin ulkopuolella.

Yhtenä päivänä olin menossa erääseen  hyvään halpahalliin naapurikaupungissa, ja olin juuri astunut bussiin, kun tuli varoitus. Lyhyen ajomatkan jälkeen alkoi hälytys ja kuljettaja tyhjensi bussin. Kaikki menimme viereisen talon pommisuojaan. Kun vaara oli jo ohi, tuli uusi hälytys, ja kesti ennenkuin bussi jatkoi matkaa.

Kun tulin perille, uusi varoitus puhelimessa ,ja kaupan ovet lukittiin. Kaikki juoksivat alas parkkihalliin. Kun vaara oli ohi, kesti ennenkuin kauppa avattiin uudestaan. Iranista tulee kiellettyjä rypälepommeja, jotka leviävät eri suuntiin, joten pitää odotella että kännykkä ilmoittaa vaaran olevan ohi.

 

Eilen illalla täällä alkoi Pesah (Passover) eli juutalainen pääsiäinen. Silloin leipomot lomailevat, ja syödään kuvan matzea, eli.happamatonta leipää.  Arvasin että Iranista tulisi pyhäaaton aikana ekstra määrä ohjuksia ja eilen niitä tulikin, samoin kuin kovia pamauksia, ahkerasti aamulla, päivällä,illalla ja kerran yölläkin. Pesah kestää viikon.

Lainakoira Shadow oli luonani melkein kuukauden, kun isäntäväki matkusti Thaimaaseen juuri ennen sodan alkua. Shadow on jo 15 vuotias ja lähes kuuro ja näkökin huono. Shadow nukkui suurimman osan ajasta ,mutta kun oli kyse ruuasta niin koiravanhuksen energiataso nousi kunnolla. Kuurous oli tällä kertaa hyvä asia, sillä hälytykset eivät Shadowia häirinneet. Koska kaikki ulkomaiset lentoyhtiöt olivat peruneet lennot tänne ja paikallisten lentoyhtiöiden lentoja peruttiin ahkerasti, pelkäsin että Shadow joutuu olemaan luonani paljon kauemmin, mutta isäntäväki pääsi takaisin paikallisen lentoyhtiön pelastuslennolla. Samoin eksäni pääsi takaisin tänne pelastuslennolla Miamista.

Yhtenä päivänä ohjuksen sirpale osui viereiselle kadulle, ja katuun tuli iso syvä reikä,mutta se korjattiin samans päivänä. Katu on pienen kaupunginosani ainoa tuloväylä esim omalle kadulleni, mikä vaikeutti monen kotimatkaa tai muualle poistumista.

Koko sodan aikana koulut ja päiväkodit olleet kiinni, ja kaipungin maatilalle.on jäänyt kaaleja, koska oppilaat eivät päässeet niitä poimimaan.(Koululaiset opiskelevat Zoomin kautta) . Kaksi kertaa viikossa menen tuosta ohi töihin mennessä, ja harmittaa että kaalit aidan takana....

Myös vehnä näytti jo valmiilta.

Aurinkoisena aamuna näin leppäkertun 🐞.

 

Hyvää Pääsiäistä 💚💛🐣 ja kevättä

P.S.Yle Areenassa nyt pääasiassa Israelissa kuvattu 3-osainen suomalainen  dokumenttisarja Jeesuksen ajasta ja hänen elämästään 

Todella mielenkiintoinen dokumenttisarja.

Hyvää.Juhannusta

 

Hei pitkästä aikaa ja hyvää juhannuksen aikaa teille☀️Näin pitkää taukoa ei kai ennen ollut täällä blogissa.

Aamulla aikaisin kävin syöttämässä puiston kissoja. Usein arkisin klo 6 aikaan puistossa voimistelee nainen, joka voimistelun jälkeen syöttää kissat, mutta tänä aamuna kissat olivat nälkäisiä. 

Viimeiset 8 päivää ovat olleet aika kamalia, sillä Iranin islamisteilta sataa ohjuksia päivittäin ja öisin, ja on tullut vietettyä paljon aikaa talomme pommisuojassa, joka ei mitenkään miellyttävä. Siellä on myös ollut aika täyttä koska viereisen  talon asukkaita tulee myös meidän pommisuojaan  koska heidän talossaan uudistusprojekti, joka ei näy loppuvan koskaan,  ja asuntoihin rakennetut turvahuoneet eivät vielä käyttövalmiita. 8 päivän aikana ollut ainoastaan yksi yö ilman hetätyksiä ,joten univajetta on kertynyt.

Ensimmäisenä yönä osui naapurikaupungin taloihin ja kuvan taloon(kuva nettilehdestä) erittäin pahasti: aiheuttaen ihmisuhreja ja paljon aineellista tuhoa. Yksi surullisimmista tapauksista tapahtui kun ohjus iski tähän taloon: se tappoi Nastyan perheen. 7-vuotias Nastya ,jolla leukemia, oli tullut Israeliin Ukrainasta 2 vuotta sitten, äitinsä ,2 veljensä sekä isoäidin kanssa, ja kaikki saivat surmansa. Isä oli sotimassa venäläisiä vastaan,joten hän ei saanut lähteä Ukrainasta. Tämä on pahin sota jossa olen ollut täällä, sillä ohjukset, niiden painovoima sekä sirpaleet ovat aiheuttaneet järkyttävän paljon aineellista tuhoa rakennuksiin, kuolleita sekä haavoittuneita. 

Näiden 8 päivän aikana mikään muukaan ei ole normaalia: vain ihmisille tärkeät kaupat , kuten ruokakaupat, apteekit ja jotkut muut toimivat, julkinen liikenne toimii vain osittain ja päiväkodit sekä koulut kiinni.(kesäloma  täällä alkaa kesäkuun lopulla).Minulle on ollut haastavaa mennä  töihin minimaalisesti toimivan julkisen liikenteen vuoksi,mutta jotenkuten olen päässyt perille. Toivottavasti  tämä sota loppuu pian🙏,ja toivottavasti  Iranin  kansa  pääsee eroon hirmuhallituksestaan.

Toukokuun vaihteessa lainakoira Shadow oli taas luonani, 11 päivän ajan,ja sinä aikana Shadow pissi 3 kertaa sohvallani. Olin onneksi laittanut muovia sohvan istuttavaan osaan,mutta sen päälle laittamani  kankaat ja tyynyt piti kaikki pestä. En ole varma otanko Shadowin enää luokseni.

Toukokuun alussa puistossa (ikkunani alla) vietettiin myös erään pojan syntymäpäiviä. Sinne oli tuotu kaikenlaista,ja pojan vanhemmat kutsuivat koko pienen kaupunginosamme asukkaat syntymäpäiville.Menin vain pikaisesti  katsomaan mitä siellä oli, ja juttelin pojan isän kanssa ,joka kertoi että poika saa valita lahjoistaan 5 lahjaa, ja loput lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen. Aivan mahtava opetus lapselle❤️, ja myöhemmin huomasin että pojan vanhemmat ovat sarjahyväntekijöitä❤️

Toukokuussa kävin muutaman kerran Tel Avivissa. Tässä kauniisti restauroitu talo.

Torin viereisen pääkadun varrella pahasti myöhässä olevat pikaratikkatyöt ovat karkoittaneet monet kaupat kadun varrelta kun tuolla nyt ei auto-ja bussiliikennettä. Jäin kaipaamaan muutamia tuttuja kauppoja,jotka hävisivät tuolta.

Toukokuussa matkustin myös pikaratikalla ,pitkästä aikaa . Tel Avivin alueella pikaratikka kulkee maan alla, kuin metro. Tällä hetkellä pikaratikka ei kulje, ja maanalaiset asemat toimivat pommisuojana.

Lopuksi kuva upeasta liekkipuusta, jotka nyt kukkivat täällä.

Oikein hyvää kesää teille☘️🌿🌻🌺🌼🍓☀️

Alkaa olla jo kuuma

Nisperopuu 
erään talon pihalla 

Täällä alkaa jo olla aika lämmintä,ja yönkin lämpötilat ovat muutamana yönä olleet jo yli 20 asteen. Olen kai maininnut täällä aiemmin että yli 18 C lämpö on minulle liian lämmintä.

Mutta viime viikon alussa saimme "takatalven".  Tosi lämpimien aavikkotuulipäivien jälkeen viime viikon maanantai-iltana alkoi kunnolla ukkostaa, salamoida ja sataa. Muutama päivä senkin jälkeen tuli taivaalta tippoja, ja se oli nyt takuulla siinä, eli ei enää sateita ennen seuraavaa talvea. En muista tuollaista säätä huhtikuussa, mutta se yllätti mukavalla tavalla.

2 viikkoa sitten kävin matkamessuilla. Täällähän ei nyt ole kuin minimaalisen vähän turismia, mikä on kauhea isku tärkeälle elinkeinolle täällä. Yleensä näillä messuilla on ollut osastoja eri maista yli 40, mutta nyt vain 12, mutta järjestäjien mielestä oli kuitenkin tärkeää järjestää messut. Tässä kuvassa kalligrafiamestarit Etelä-Koreasta. Sain oman nimeni koreankielellä kirjoitettuna.

Tässä nimeni koreankielellä, mutta en ole varma onko tämä oikeinpäin.

Korean osasto oli muutenkin mukava, ja pelasin tuota kuvassa näkyvää puista flipper-peliä, ja voitin jonkun paperisen koottavan jutun,jota en osaa koota,kun ohjeet koreaksi. . En tiedä oliko messut lainkaan avoinna tällä kertaa laajalle yleisölle, mutta itse olin saanut kutsun messuille.

Azerbaidzhanin  osastolla. Myös täkäläisen matkailualan osastoja oli vähemmän kuin aikaisemmin.

Tästä olisi saanut donitsin, mutta en ole erityisesti munkkien tai donitsien ystävä.

Tserkessien edustajia on aina esiintymässä matkamessuilla.Tserkesseillä on täällä kaksi kylää,molemmat pohjoisessa Israelissa.

Kuvasin tauolla olleen soittajan,joka huomasi sen ja hymyili.

Viime viikolla vein myös lainakoirani Shadowin takaisin kotiin.

Kävin suuressa valokuvanäyttelyssä, joka on kauppakeskuksen alakerrassa sekä katolla.

Kuvia oli paljon ,mutta viime vuonna  oli paljon enemmän.

Täkäläisten kuvien pääteemoina oli tällä kertaa lokakuun tapahtumat sekä lukuisat täkäläiset avustusjärjestöt, jotka toimivat täällä sekä ulkomailla  .

Aurinko paistoi  todella kirkkaasti, ja otin vain muutaman kuvan. Tässä entisen vapaaehtoispaikkani "Save a Child's Heart" järjestön kuvia.

Ulkomaalaisten kuvaajien kohdalla pysähdyin katsomaan  kuvia Pohjois-Koreasta, sellaisia näkee harvemmin.

Lisää kuvia Pohjois-Korean ihmisistä.

Viime viikonloppuna huolenaiheena oli Iranin hyökkäys tänne; valtava hyökkäys, joka onneksi onnistuttiin torjumaan lähes kokonaan.  Luin nettilehdestä että olisi hyvä varata ruokaa,  juomaa,paristoja ym. 3 päiväksi, mikä taas sai monet ihmiset  hamstraamaan kaupoista tavaraa. Sinä yönä otin melatoniinitabletin, nukuin hyvin enkä kuullut mitään, mutta hälytykset olivatkin Jerusalemissa, pohjoisessa sekä etelässä eikä onneki omalla alueellani. Eniten pelkäsin sitä että joutuisi menemään keskellä  yötä talon pommisuojaan, sillä se on aika epäviihtyisä kuten kuvastakin näkyy.  Talomme on yli 50 vuotta vanha, eikä silloin vielä  rakennettu pakollisia turvahuoneita asuntoihin .

Lasten murkkaus pommisuojassa. Onneksi ei tullut tarvetta viettää tuolla aikaa.