Miniloma pohjoisessa osa 2

Miniloman toisena päivänä ajoimme aivan pohjoiseen, ja halusin nähdä Rosh Pinan kylän, jossa olin käynyt viimeksi kauan sitten. Rosh Pina on tosi viehättävä,  ja luontokin oli parhaimmillaan .

Safedin kaupungista tulleet muutamat perheet perustivat Rosh Pinan  vuonna 1878. Safed on muutaman kilometrin päässä Rosh Pinasta.

Laitan tähän muutamia sieltä ottamiani kuvia.

Lähes kaikkiin rakennuksiin Rosh Pinassa käytetty samaa materiaalia. Kylästä löytyy monta aamiaismajoitusta tarjoavaa taloa.

Osa erästä taloa.

Osa kylästä sijaitsee korkealla paikalla.

Kaunis talonumerokyltti.

Rosh Pina on täynnä viehättäviä yksityiskohtia.

Rosh Pina on suosittu vierailukohde,mutta meidän retkipäivänä oli kylmähkö ja pilvinen päivä.

Tämä taisi olla kylän vanhin talo.

Kävimme eräässä taidegalleriassa.

Sitten olikin aika jättää Rosh Pina ja jatkaa reissua pohjoisemmaksi. 

Seuraava kohde oli Ghajarin kylä,joka sijaitsee Libanonin ja Golanin kukkulan rajalla. Kylän asukkaat ovat alaviitteja.

Heti ensimmäiseksi huomasi että kylä on tosi siisti,en nähnyt kaduilla roskan roskaa. Alaviittien uskonnossa on vaikutteita mm.kristinuskosta, ja kylässä näkee paljon patsaita.

Keskustan alueella oli kaunis, hyvin hoidettu puisto ja sekin täynnä patsaita. Tuossa edessä näkyy vasemmalla juutalaisten Menora, ja oikealla miekkapatsas.

Kahden edellisen takana tämä patsas.

Puisto tuolla tosi hieno. Alaviitit pukeutuvat länsimaisesti, eikä heillä näy huntuja tai kaapuja.

Vielä yksi patsas.

Kauniin värinen talo.

Ghajarin jälkeen poikkesimme Majdal Shams druusikylän torilla. Heinäkuussa 2024 Majdal Shamsia kohtasi suuri tragedia, kun Hizbullahin lähettämä ohjus osui kylän jalkapallokentälle, surmaten 12 lasta ja haavoittaen 42 lasta.

Golanin kukkula on tulivuoriperäistä aluetta, ja sieltä löytyy basalttikiviä. Sieltä löytyy myös kuumia lähteitä, joissa vesi on hyvinkin lämmintä. Pysähdyimme erääseen sellaiseen. Vedessä (oli matalaa) istui aika monta ihmistä, ja eksäkin pulahti lämpimään veteen, mutta itse pidän enemmän kylmästä vedestä. Eksä noukki tuon basalttikiven minulle lähteen pohjasta.

Viimeinen viikko on ollut tosi haastavaa Iranista tulleiden ohjusten vuoksi. Niitä on tullut ,etenkin viikonloppuna muutaman tunnin välein,  ja hälytykset ovat myös herättäneet joka yö, myös muutaman kerran, jolloin yöunet jäävät vähiin. 

Miniloma pohjoisessa 2/26 osa 1

 

Viime viikolla vietin 2 päivän miniloman pohjoisessa., Tiberiaksessa, jossa eksällä on toinen asunto.Olin juuri suurinpiirtein toipunut pitkästä flunssasta, joten pieni loma oli tarpeen. Matkustin  Tiberiakseen 2 bussilla: ensin asuinkaupungistani viereiseen kaupunkiin Tel Aviviin, lähelle juna -asemaa,jonka läheltä menee myös busseja toisiin kaupunkeihin. Bussi Tiberiakseen menee kerran tunnissa, ja olin tosi onnekas kun jouduin odottamaan vain viitisen minuuttia bussin tuloon.

Perille tultuani lepäsin hetken, ja sen jälkeen  ajoimme Nabi Shuaybiin, joka suhteellisen lähellä Tiberiasta. 

Ensimmäisessä kuvassa näkyy Nabi Shuaybin suuri rakennus, kaukaa kuvattuna.Nebi Shuaybeon druusien pyhin paikka, jossa oletetaan sijaitsevan Jetron hauta.

Rakennus on tosi vaikuttava. Tästä noustaan seuraavalle tasolla, jossa sijaitsee alueen pyhin paikka, eli Jetron hautapaikka.

Iso terassialue,ja takana vuoret

,jotka tähän aikaan vuodesta niin vihreitä💚

.Rakennus sijaitsee 2 vuoren välissä .

Tässä osa aluetta, josta sisäänkäynti pyhimpään tilaan. Kengät piti jättää ulkopuolelle, eikä siellä saanut kuvata.

Onnistuin kuitenkin löytämään netistä kuvan jossa näkyy osa sisätilasta. 

Todella upean näköistä.

Vesipiste

Tästä näkyy osa vuorta.

Rakennusta ympäröivä alue on tosi suuri, jossa suuri määrä piknik-pöytiä sekä penkkejä, mutta eniten ihastuttivat upeat ruusupensaat, joita oli valtava määrä.

Heippa taas

Ihana sitrusten aika

Terve pitkästä aikaa.Tällä hetkellä flunssaisena kotona, mutta eilisen kuumepäivän jälkeen tuntuu jo hieman paremmalta.

Muutama viikko sitten olimme eksän kanssa retkellä lähellä Jerusalemia. Kävimme aamupalalla ihanassa kahvila-leipomo-konditoriassa, jossa olemme olleet kerran aikaisemmin.

Tuo paikka sijaitsee Kiryat Anavim-kibbutsin lähellä.Sama kibbutsi taisi aikoinaan olla suosittu myös suomalaisten vapaaehtoisten joukossa. Leivonnaiset tuolla hurjan hyviä, ja niiden valmistusta voi myös seurata ikkunan kautta. Viime kerralla jonotimme tuonne melkein puoli tuntia, ja koska tällä kertaa oli sateinen päivä eikä terassi auki, niin odotus oli lyhyempi, mutta iso paikka oli täynnä ihmisiä.

Eksällä oli hieman työasioita Jerusalemissa, mutta sen jälkeen kävimme  profeetta Samuelin muistopaikalla, jossa en ollut ennen käynyt.

Tässä selitys englanniksi.

Rakennuksen ympärillä arkeologisia kaivauksia.

Muutama kissakuva lopuksi. Kuvan Nipsu-kissa oli flunssainen, aivasteli ja lepäili lähes viikon samassa paikassa, mutta onneksi ruoka maistui. Nyt Nipsu on taas se energinen ja muita kissoja dominoiva  kissa🐱.

Yksi puiston mustista kissoista.

Simaa ja munkkeja

Jakarandat kukkivat ikkunan edessä💜

Täällähän ei  vietetä vappua, ja työläisten päiväkin  menee ohi aika huomaamattomana, toisin kuin ennen. Missään muualla ei taidetakaan viettää vappua kuten Suomessa.

Sain kutsun  tulla viettämään vappuaattoa Suomen suurlähettilään virka-asunnossa. Kyseessä oli vähemmän muodollinen tilaisuus kuin esim.itsenäisyyspäivän  vastaanotto samassa paikassa, mikä helpotti vaatetuksen valitsemista. Eksä oli seuralaiseni tuolla. Alussa vieraita viihdytti tämä kvartetti🎶🎵.

Ja koska oli vappuaatto, niin tietysti oli simaa🥂

Ja munkkeja. Oli myös herkullinen noutopöytä, mutta unohdin ottaa siitä kuvan. Noutopöydässä oli mm.minikokoisia ,super herkullisia karjalanpiirakoita, ja eksä oli siitä erityisen iloinen, sillä hän rakastaa karjalanpiirakoita.

Nina Nordström, Suomen nykyinen suurlähettiläs täällä Israelissa, joka aloitti täällä syksyllä, eli haastavaan aikaan. Todella mukava suurlähettiläs ja oli mukavaa jutella hänen  kanssaan.

Eilen ,aikaisin perjantai-aamuna, teimme muutaman tunnin retken Sderotin kaupunkiin. Sderot sijaitsee aivan Gazan rajan tuntumassa, ja 7.10 Hamasin terroristit hyökkäsivät myös Sderotiin, tappoivat yli 50 ihmistä  siellä, ja aiheuttivat paljon aineellista tuhoa. Sen seurauksena kaupunki  tyhjentyi  melkein kokonaan kun  kaupungin asukkaat  pakenivat turvallisemmille alueille. Nyt näyttää siltä että elämä pikkuhiljaa  palaa Sderotin kaupunkiin, ja halusimme nähdä uuden ,vappupäivänä avatun kahvilakonditorian.

Upeita leivoksia.🍰🧁 Kahvilan nuori omistaja, joka sai mainetta kun hän osallistui muutama vuosi sitten jälkiruokakilpailuun televisiossa,  halusi avata uuden kahvilansa lokakuussa, mutta surullisten tapahtumien vuoksi pystyi avaamaan kahvilan vasta nyt.

Pidin tosi paljon kahvilakonditorian sisustuksesta. Se on rakennettu entiseen pieneen omakotitaloon,  ja siellä oli paljon viehättäviä yksityiskohtia, sekä iso kaunis terassi ulkona. Emme syöneet siellä leivoksia,  vaan suolaiset piirakat,jotka nekin olivat tosi herkulliset.

Retkestämme Sderotiin tulikin kulinaarinen retki, sillä seuraavaksi kävelimme lähellä olevaan suureen leipomoon. 

Perjantaisin leipomot ovat täynnä challah-leipiä, joita ostetaan sapattiateriaa varten. Leipomon jälkeen oli aika palata takaisin kotiin.

Kaunista viikonloppua🌿🍃☘️💚

Irtiotto pohjoisessa

Syklaamit kukkivat keväällä

Oho,yli kuukausi viimeisestä postauksestani...Silloin olin vielä suhteellisen heikossa kunnossa, vatsataudin ja sitä seuranneen  flunssan johdosta.Nyt olen vihdoinkin ok,  ja voimat palanneet. Viimeksi helmikuun postauksessa kerroin että olo parempi,mutta kesti melkein maaliskuun  alkuun,   ennenkuin  tuntui että nyt olo normaali. (vasenta olkapäätä lukuunottamatta)

Eksä on jo pitkään pyytänyt minua vierailulle hänen vapaa-ajan asuntoonsa  Tiberaksessa.Hän viettää siellä muttaman päivän joka toinen viikko.Maaliskuun alkupuolella matkustin sitten vihdoinkin Tiberiakseen. Bussimatka kestää suurinpiirtein  2 tuntia,  ja kuukausikortillani voin matkustaa  bussilla 225 kilometrin etäisyydelle, eli lähes koko maahan paitsi Eilatin kaupunkiin . 

Eksän asuntoon kuuluu myös aidattu katto,ja sieltä näkee hyvin Genetsaretin järven sekä sen takana olevat vuoret. Lähdin kotoa aikaisin,ja saavuin myös perille aikaisin, mutta matka eksän asuntoon kesti ikuisuuden, kamalien liikenneruuhkien vuoksi. Tiberias ei ole kovin suuri kaupunki; asukkaita on normaalisti 50 000 henkeä, mutta nyt siellä on 45 000 väliaikaista, ,aivan pohjoisesta evakoitua asukasta ,Hizbullahin ohjusten vuoksi. Väliaikaiset asukkaat ovat täyttäneet kaikki Tiberiaksen hotellit. Voi vain kuvitella millaisia ruuhkia syntyy kun kaupungin väkiluku yhtäkkiä  nousee lähes kaksinkertaiseksi.Tiberias on turvallinen, joten siellä ei tarvitse pelätä ohjuksia. Hotellit joka puolella täällä täynnä kodeistaan evakuoituja ihmisiä,pohjoisesta sekä etelästä, poissa ohjusten tieltä, tai koska kodit tuhottu, kuten etelän kibbutseissa ,Gazan rajan lähellä, yhteensä  suunnilleen 200 000 henkeä 

Sisäänkäynti Rob Roy-paikkaan.

Eksä ehdotti että menemme Jordan-virran alueelle. Siellä on jonkinlainen intiaaniteemainen paikka, joka oli auki, mutta kaikki ruokapaikat ym.siellå olivat kiinni.

Aika hieno toteemipaalu.

Eikös tästä selviä että vessa on lähellä🤣

Alueella oli paljon erilaisia lintuja, joille tarjottiinn aamiainen juuri kun olimme siellä.

Kahvinkeittäjää ei näkynyt....

Kanooteillakaan ei päässyt liikkumaan. 2 kanoottia oli yhdistetty keskenään.

Tämmöinenkin löytyi tuolta.

Tuo pyöreä rakennelma on kyyhkysten koti.

Sieltä jatkoimme kävelyä Jordan-virran reunaa pitkin. Oli lämmin päivä, kevät oli selvästi alkanut, ja ihmisiä oli paljon, sillä oli kunnallisvaalit ja vapaapäivä.  Alueella kasvoi runsaasti villisinappia, jota poimin salaattia varten. Täällä omalla suunnallani en ole harmikseni.löytänyt villisinappia.

Poimin myös kamomillaa, jota kasvaa tuolla villikasvina, ja vasta myöhemmin huomasin että se onkin rauhoitettu  kasvi...

Näkyi että oli lämmintä...

Seuraavana aamuna nousimme aikaisin, ja menimme juomaan aamukahvit katolle auringonnousun aikaan. Aamulla aikaisin oli hieman kylmää, mutta päivällä lämmintä.

Ajoimme erääseen kohteeseen, joka ei ollutkaan auki, ja matkalla  näin Kvuzat Kinneret-kibbutsin kohdalla kyltin ,jossa luki että kibbutsissa maan suurin taatelikauppa. Taatelien ja taatelituotteiden lisäksi  tuolla oli vaikka mitä, ja olisin hyvin voinut viettää tuolla muutaman tunnin.

Kibbutsin alueella viljellään peräti 7 eri taatelilajiketta. Taateleita sai maistaa, ja kun kaikki eri lajikkeet oli maisteltu, eksä osti  2 rasiaa Deglet Noor-taateleita, joissa vähemmän sokeria kuin tutuissa Medjool-taateleissa, mutta ovat silti makeita. Deglet Noor-taateleita viljellään  Lähi-idässä sekä Kaliforniassa, Yhdysvalloissa.

Sain rasiallisen kotiin vietäväksi.

Ehdimme vielä pysähtyä hautausmaalle, jonne haudattu monta tunnettua ihmistä täällä. Etsimme erään runoilijan hautaa,mutta emme löytäneet sitä. Niin kaunis hautausmaa, ja mikä upea näkymä sieltä Genetsaret-järvelle. Runoilijan, jonka hautaa emme löytäneet, eräs teos on myös ilmestynyt suomeksi.

Tiberiaksen pikkuinen tori.Kunnallisvaalien vuoksi monet
kojut olivat kiinni.

Sitten olikin aika pakata reppuni, ja matkustaa bussilla takaisin kotiin(2 bussilla..).Eksä jäi Tiberiakseen vielä päiväksi.

Lyhyt irtiotto teki kyllä hyvää, kaiken sairastamisen jälkeen.😁