Talven loppu

Hei taas🌼Tästä päivästä lähtien täällä alkoi kunnon lämpeäminen, jolloin päivälämpötilat  ylittävät 20 asteen, ja tulevalla viikolla myös helteinen lämpöaalto. Täällä oli tällä  kertaa aika huono talvi: joulu-ja tammikuu olivat lämpimiä ja hyvin vähäsateisia, mutta helmikuussa saimme lyhyen  talven ja jopa pari tosi kylmää päivää, kun Coral niminen myrsky toi myrskyn sijaan vain kylmää säätä. Eilen vielä satoi ja oli viileää, ja siinä taisikin olla talven viimeiset rippeet. Koska pidän kylmästä, en odota innolla lämpimämpää  säätä...

Luonnon kukinta ollut upeaa, etenkin unikkojen upea väri ihastuttaa, aina.

Tämän kuvan otin palelevista kissoista toisena tosi kylmänä päivänä, torin lähellä. Kylmintä oli aikaisin aamulla, vain 4 astetta. Mutta kylmyys kesti vain hetken...

Kävin pitkästä aikaa torilla ,jossa join espresson ja juttelin barista Itain kanssa  joka kertoi että kolmas kirjansa julkaistaan pian.

Torilta kävelin keskustan vanhaan kauppakeskukseen, jonka galleriassa oli uusi näyttely. Kaikki taulut oli tehty kierrätysmateriaaleista; aika hienoja.

Pian on taas Purim-juhla,  ja keskustan alueella monta naamioasuja myyvää pop up-liikettä. Nyt ei ole muutamaan vuoteen ollut asuinkaupunkini  upeaa ja värikästä purim-kulkuetta, joista otettuja kuvia olen tallentanut tänne blogiin.  Hieman alakuloisesta ilmapiiristä huolimatta purim-juhla tuo paljon iloa ,etenkin lapsille.  Täällä on iloittu palanneista panttivangeista, kauhistuttu joidenkin panttivankien äärimmäisen laihoista olemuksista ja surtu kollektiivisesti  Bibasin perheen 2 kahden punatukkaisen pikkupojan ja heidän äitinsä julmaa murhaa ja paluuta kuolleina.

Toinen pop up-kauppa.

Halpiskaupan purim-krääsätarjontaa. Nuo korit ovat siinä koska purimina on tapana antaa ruokalahjoja.

Kävin mammografiassa(kaikki ok)  ja klinikan toisella puolella näin monta kissoille pystytettyä rakennelmaa.

Tulevalla viikolla lainakoira Shadow tulee taas luokseni, lähes 3 viikoksi. Shadow asuu tuossa vasemman puolen tosi korkeassa tornitalossa(44 kerrosta..).

Oikean puolen tornitalot kuvasin bussipysäkillä, sen jälkeen kun olin käynyt vierailemassa Shadowin isäntäperheen luona.

Tornitalot ovat olleet mielessä viime aikoina....

Asun 70-luvun alussa rakennetussa talossa ,ja suurin osa kotikatuni asuintaloista on 7-kerroksisia taloja, ja monissa alkaa  olla kulumisen merkkejä, eivätkä ne kestäisi maanjäristystä. Kotikatu on pääkadun alapuolella, ja muutamien vuosien kuluttua vierestä eli kotikadun yläpuolella, pitäisi kulkea kevytraitiotie, ja joskus kaukana tulevaisuudessa myös metro (kevytraitiotien piti olla valmista jo 2027, mutta nyt valmistuminen siirtynyt muutamalla vuodella..) Aikataulujen venyminen normaalia täällä..

Kaupunki on määrännyt tietyt alueet uudistuskohteiksi ,ja niinpä meillä oli viikon alussa informaatiotilaisuus ,yhdessä viereisen talon asukkaiden kanssa; kotirakennuksen aulassa.

Suunnitelma on sellainen että jossain vaiheessa nämä 7-kerroksiset talot  hajoitetaan, ja tilalle rakennetaan korkeita tornitaloja, jopa 40-kerroksisia(toivottavasti  ei niin korkeita..). Siinä yhdistyisivät mm.viereinen talo ja asuintaloni, ja jotta se olisi rakennusfirmalle kannattavaa, niin pitää lisätä vielä monta lisäkerrosta.

Asukkaalle tämä on kuin lottovoitto, sillä asukkaat eivät joudu maksamaan penniäkään ennen muuttoa, ja rakentaja joutuu myös kustantamaan suurimman osan vuokrasta rakentamisen aikana. Miinuksena on se että kaikkeen tähän menee ainakin 10 vuotta., ja olemme.vasta ihan alussa, mutta tulee olemaan mielenkiintoista  seurata prosessin etenemistä ,sitten kun se alkaa kunnolla.

Kaunista maaliskuun jatkoa teille💐

Sadekausi

Meidän talon näkymä ulko-ovelta

Tammikuun loppupuolella sää vihdoinkin kylmeni, ja tuli tarve talvitakille ja kaulaliinalle. Samalla alkoi lähes 2 viikkoa kestänyt jokapäiväinen sade, ja 2 viikossa sadetta tuli enemmän kuin talvella yleensä täällä.  Kumisaappaille tuli paljon käyttöä. Muutama päivä sitten runsaat sateet loppuivat, sää lämpeni ja on vain aurinkoista.

Olo alkoi jo olla parempi sen pitkäkestoisen mahabakteerin jälkeen, ja kävin kerran viikossa fysioterapiassa ja muutamia kertoja kaupungilla. Kävin myös IKEAssa, sillä teki mieli näkkileipää ja Kallen kaviaaria. Kuvassa täkäläisten Ikeoiden standardiaamiaisesta, jonka hinta euroissa suurinpiirtein 2.5 euroa. Eniten tykkään tuolla kahvista, joka  tulee tosi laadukkaista automaateista,  ja kahvia saa santsata niin paljoin kuin haluaa. Valitsen yleensä vahvan capuccinon. Koska en vieläkään ollut täysin hyväkuntoinen, en kiertänyt Ikean yläkertaa, vaan menin suoraan ostamaan näkkäriä ja Kallen kaviaaria, mitä löytyikin.Aina ei löydy.

Tulitrumpetti

Yritin kävellä mahdollisimman  paljon, mutta loppuviikkoa kohti kävely alkoi tuntua raskaalta , mitä ihmettelin. 

Viikko sitten perjantaina  olisi taas ollut kerran kuussa tapahtuva sapatti-ilta entisen hoitolapseni Liamin luona.  Jokainen tuo jotain syötävää, josta sovitaan etukäteen, ja minä lupasin tuoda kakun. Olin päivää ennen leiponut  kuvan banaanikakun.  Jossain vaiheessa aloin tuntea kauheaa väsymystä, ja soitin Liamin vanhemmille etten voikaan tulla heille. Kakku oli kakkukuvussa, ja kun yritin siirtää kakun kakkukuvusta lautaselle , (kosteahko kakku..) kakku putosi lattialle. Sinne meni kakku.

Lauantaina ja sunnuntaina väsymys jatkui, mutta maanantaina alkoi kunnon flunssa. Harmikseni oli pakko perua viikottainen fysioterapia. Olin ensimmäiset päivät tosi kipeä, mutta tänään alkoi tuntua paremmalta, joten enköhän ole ensi viikolla taas kunnossa.

Hyvää viikonloppua💐

Kipeenä

Ystävä toi C-vitamiinia omasta puutarhastaan

Hei pitkästä aikaa. Tänään vihdoinkin tuntuu että jaksan taas postata tänne. Noin 2 viikkoa sitten sain jonkun kamalan  vatsapöpön, joka alkoi vatsakivulla, jatkui 2.5 päivän jatkuvalla oksentelulla, jolloin mikään ei pysynyt sisällä,ei edes vesi, minkä jälkeen olo oli niin heikko että vain makasin voimattomana sohvallani, ja yhtenä yönä kun nousin sohvalta, tarkoituksena mennä makuuhuoneeseen ,kaaduin rähmälleni kivilattialle ,ja sain hiusmurtuman  kylkiluuhun. Ruohalu oli myös hävinnyt,ja hyvä kun sain syötyä banaanin päivässä. Pöpöjen tappamiseen tarvitsin antibiootteja,ja lääkärini lähetti reseptin sairaskassan tietokantaan.

Olkapäävamman vuoksi sain apua täkäläiseltä  Kelalta, tosin sen jälkeen vasta kun olin luopunut käsivarsi- ym.tuesta, eli vähän liian myöhään, ja niinpä Natalie, joka on auttanut vanhaa naapuriani Anitaa päivisin(minä muutaman kerran iltapäivisin) ,on tullut luokseni auttamaan kaikessa mitä tarvitsen.  Olkapää voi jo paremmin. aloitin juuri ennen vatsapöpöä fysioterapiassa, kerran viikossa, ja sanoin hyvästi käsivarsituelle. Jo ensimmäinen fysioterapiasessio palautti osan olkapään  toiminnasta 😄..

En oikein tiennyt mitä tehtäviä antaa Natalielle, sillä mielestäni sain liikaa aputunteja, joita olisin tarvinnut enemmän heti kaatumisen jälkeen, mutta samana päivänä kun sain antibioottireseptin,  olin enemmän kuin iloinen siitä että hän on apunani, ja lähetin hänet sairaskassan apteekkiin hakemaan antibiootit; itse en olisi siihen pystynyt.  Nuo saamani tunnit muuten, en joudu maksamaan niistä mitään, ja pystyin myös vaihtamaan muutaman tunnin rahaan.  5 päivän vahva antibioottikuuri loppui perjantaina, mutta olo vieläkin aika hutera, mutta nyt tuntuu että voimat vähitellen palaavat, koska ruokahalu tuli takaisin. 

Ennen sairastumista ehdin käydä suosikkikauppakeskuksessani, katsomassa mitä tarjontaa oli vegaanisella ruokatorilla.

Vegaanista artesaanisuklaata.

Ennen sairastumista ehdin myös kävellä  alueilla missä en ollut aikaisemmin kävellyt. Tämä sen vuoksi että vakiobussini reitti muutettiin kaupungin keskustan alueella, jossa tehdään alustavia töitä kevytraitiotien vihreää linjaa varten.Muutos oli helpotus,  sillä kaupungin keskustan jo ei niin leveä katu oli muutettu niin että autoja ja busseja varten oli kumpaakin puolta varten vain yksi kaista, ja matka sitä kautta oli piinallisen hidasta.  Bussini siirtyi samansuuntaiselle leveälle kadulle, ja kuljin joka kerta eri katua pitkin , 2 rinnakkaisen kadun  välissä, päästäkseni keskustan kadulle,jossa nyt ei bussiliikennettä.

Tämä asuinkaupunkini ,joka kiinni Tel Avivissa,on brändätty lasten kaupungiksi, ja sen vuoksi kaupungissa lähes 60 satupuistoa, joiden hahmot paikallisista saduista. Kodin viereisessä puistossa sinisiä hahmoja, joista olen joskus kirjoittanut. Yhtenä päivänä kuljin pitkin katua, jonka varrella oli 2 satupuistikkoa. En tunne tarinaa leijonasta, mutta aika hieno leijona metalliromusta.

Satu jatkui...

Vähän ajan kuluttua näin toisen satupuiston, jonka satua en myöskään tunne.

Tämä satu kai liittyy kissaan😻.....

Muistin muuten yhtäkkiä,että tämä blogi täytti 15 vuotta. Tämä blogihan alkoi kun halusin muualle jutut jotka eivät liity ruokablogiin. 

Kaunista sunnuntaita  teille💐

Muumeja ja muutakin

Tel Avivin keskustan alueella on yli 30 vuoden ajan  ollut aivan ihana lelukauppa, jonka aina välillä vaihtuvan , upeasti koristellun näyteikkunan ohi olen usein kulkenut,  ja aina pysähtynyt ihailemaan. Joten kun luin että näyteikkunan teemana oli nyt Muumit💙,  niin sitä oli pakko mennä katsomaan.

Aivan ihana Muumi-näyteikkuna,etenkin tällaiselle ulkosuomalaiselle.

Ikkunassa oli yksi suurempi muumitalo💙, ja kaupan Fb-sivuilla kysyttiin oliko se myytävänä, mutta se ei ollut vaan kuulemma siitä oli pieni koottava versio saatavana .

Kaupan sisäpuolella oli lisää muumi-tavaraa, ja myös kaikki hepreaksi käännetyt muumi-kirjat .Kaupan perusti yli 30 vuotta sitten nainen, joka halusi perustaa lelukaupan josta iloa lapsille kuin myös aikuisille, ja joka on erilainen  kuin muut lelukaupat. Naisen kuoltua kauppaa johtaa nyt hänen  poikansa. Ne näyteikkunat ovat ihan parhaita tässä kaupassa: viimeksi aiheena oli Pikku Prinssi.

Kävin lelukaupassa viime tiistaina, jolloin oli vapaapäivä, ja ennen toria poikkesin vaate/krääsätorille, joka on lelukaupan ja torin puolivälissä. Kävelin tosi paljon tuona päivänä, ja askeleita tuli yli 13 000 👟askelta. Vaatetorilla voi tehdä tosi hyviä löytöjä. Viimeksi löysin  vajaa 3 eurolla miesten valkoiset farkut, jotka lyhensin sopiviksi ja värjäsin liilan väriseksi 👖💜

Vaatetori kutistuu kun viereen  rakennetaan uutta,mutta toivottavasti suurin osa säilyy vielä pitkään..

Olisin halunnut löytää vielä toiset miesten valkoiset farkut duunattavaksi,  mutta niitä ei enää löytynyt.

Vaatetorilta kävelin läheiselle artesaanitorille, joka auki tiistaisin ja perjantaisin.

Jakarandat kukkivat vielä  .Olen yli 2 viikkoa kärsinyt tosi ärtyneistä silmistä  jotka välillä kuivat ja välillä vuotavat Ostin tekokyyneltippoja, mitkä eivät auttaneet, ja kun olo kävi jo sietämättömäksi, sain onneksi pika-ajan lähellä olevalle silmälääkärille, joka ottaa vastaan myös oman sairaskassani potilaita. Selvisi että silmäni ovat allergiset, ehkä koska niin monet puut nyt kukkivat. Sain reseptit tippoihin, jotka nyt selvästi auttaneet,vaikka vielä välillä vähän niitä oireita 

Taiteilija työssään. Tämä artesaani valmistaa keramiikkaa. Takana tuohon kulmaan äskettäin avattu amerikkalainen  7-Eleven-ketjun kioski, joita on viimeaikoina avattu montakin Tel Avivin alueella.

Sara olisi halunnut myydä minulle yhden tauluistaan. Tuolla on vaikeampaa saada tuotteitaan  myydyksi,  aikaisempaan verrattuna.

Etiopilaisen naisen savityöt.

Hän tekee kaula-ja hiuskoruja .

Artesaanitorilta jatkoin vielä torille.

Mehukioski.

Huomasin uuden voileipäkojun.

Kirsikat ovat kypsyneet, mutta hinta vielä liian korkea .

Ennenkuin poistun torilta käyn vielä ostamassa muutamia yrttejä tästä.

Torin sivukadulla ostan vielä kengännauhat vanhalta  suutarilta.

Kaunista viikonloppua .Täällä on pitkä viikonloppu, 2.5 päivää , sillä shavuot-juhla on juuri ennen sapattia.  Shavuot on yksi 3 pyhiinvaellusjuhlasta, samoin kuin sadonkorjuujuhla ja kesän alkamisen juhla. Kristillinen helluntai osuu aina samoihin aikoihin shavuotin kanssa,ja helluntain alkuperä shavuotissa,mutta merkitys muuttunut myöhemmin.

Kesän loppu

Hyvää alkanutta syyskuuta🍁🍂Täällä heinäkuu oli tilastojen mukaan leudoin 8 vuoteen, ja myös elokuu oli enimmäkseen siedettävä, mutta tällä viikolla kosteusprosentit nousivat kunnolla, samoin kuin lämpöasteet, ja on ollut suorastaan hikistä. Nyt on syyskuu ja edelleenkin hikistä, mutta kuulemma ensi viikolla pitäisi olla normaalit säät, ja toivottavasti 🙏vähemmän hikistä.

Keskiviikkona iltapäivällä minulla oli silmälääkärillä vuositarkistuksen aika, ja silmiini laitettiin niitä iiriksiä suurentavia tippoja. Sen jälkeen näin kaiken vähän epäselvänä. Halusin kuitenkin mennä katsomaan kesäloman (koululaisten..) lopun tapahtumaa asuinkaupunkini Holonin pääpuiston La Park-osassa. Holon on muuten Tel Aviville kuin Vantaa ja Espoo Helsingille. Tulin paikalle klo 17 jälkeen, ja oli vielä aika tyhjää. Tämä elävä patsas oli aika hyvä 💚

Kaikenlaisia otuksia tuolla olikin. Näkökenttäni oli niin epäselvä niiden tippojen takia että tuskin näin mitä kuvasin.

Kaikenlaisten hahmojen lisäksi oli artesaanien myyntipöytiä. 

Tämä elävä patsas oli tosi hyvä! 

Elävä patsas tämäkin.

Pikku juna kiersi aluetta. 

Hieman vihaisen näköinen ankka! Itse asiassa optinen harha, sillä jos katsoo tarkemmin niin huomaa että se onkin joutsen.. 

Pupu oli suosittu🐇

Vähitellen tuli lisää ihmisiä. 

Tämä trio oli suosikkini tuolla. Kuvs vaan olisi pitänyt ottaa eri suunnasta.. 

La Parkin kanaalia ja polkuveneet. 

Pidin kanaalista enemmän ennenkuin se uusittiin, sillä silloin kanaalin keskellä oli pieni saari, jossa viihtyivät sorsat, mutta uudistuksen jälkeen tuolla ei enää ole sorsia. 

Kun on tosi kuumaa ja kosteaa, niin tällainen ohuen ohut paitapusero on mukava. Minulla on 3 samanmallista, mutta yhden olen värjännyt vihreäksi. 

Kaunista viikonloppua❤️