Näytetään tekstit, joissa on tunniste blogimiitti. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste blogimiitti. Näytä kaikki tekstit

maanantai 1. heinäkuuta 2013

Mahtavia kohtaamisia

Perjantaina matkasin kohti Jyväskylää Leena Lumen luokse,jossa olen viettänyt pari ikimuistoista viikonloppua ennenkin.Herkuteltiin ja pidettiin hauskaa ja lauantaina tavattiin myös Päivi,jonka minä olin jo tavannut aiemmin muutama vuosi sitten mutta Leenalla tapaaminen oli ensimmäinen mutta sitä ei huomannut;D Leena onkin omassa blogissaan kertonut enemmän tapaamisistamme ja viikonlopusta täällä.
Sunnuntaina kävimme Viherlandiassa joka on kyllä paratiisi jokaisella puutarhafanille ja myös sellaisille jotka  puutarhasta haaveilevat.
Sieltä löytyy vaikka mitä
 Kaikenlaisia hedelmäpuita
Löytyy sellaisiakin puita joita olen nähnyt enemmän kotipuolella
 kuten vaikka nämä......
Kauniita astioita
Ja tämä on Leenan orava;tämän vuoden poikanen joka tulee säännöllisesti hakemaan makupaloja:) 

Olen liikkeellä vähän onnettomalla tabletilla jolla pääsen lukemaan blogeja mutten postaamaan ja kommentointikin on sillä aika hankalaa mutta nyt pääsin kunnon koneella tätä postaamaan.Kiitos Leena,oli ihana viikonloppu:)
 

lauantai 4. joulukuuta 2010

Blogimiitti italialaisessa ravintolassa

Fabiana ravintola. Kuva netistä
Viime torstaina tapasin taas tuttuja ja muutaman uudenkin bloggarituttavan italialaisessa Fabiana-ravintolassa Tel Avivissa.Meillä on ollut jo aika monta tapaamista ja näistä on näköjään muodostumassa jonkunlainen perinne,jolloin tavataan 6-8 viikon välein.Suurin osa on englanninkielisiä ruokabloggareita;minä olen ainoa muulla kielellä kirjoittava. Todellakin mukava tapahtuma,ja toivottavasti näitä tulee vielä monta lisää. Tässä kuvassa heitä näkyy 3,Avi,Kassandra ja Emily.  Avilla on ruokablogi,Kassandra on yksi englanninkielisen Taste TLV-sivuston perustajista,ja Emilyllä on terveelliseen ruokaan keskittynyt sivusto. Mukana olivat myös ennestään tutut Mimi,Liz, Ben sekä Michelle  miehineen. Kaukaa pohjoisesta oli tullut tapaamiseen myös Abbie. Sekä Abbiella että Benillä on kulinaarisiin ruokamatkoihin keskittyvä palvelu.
Ruoka tuossa paikassa oli ok,muttei sen enempää. Palvelukin oli hieman hidasta,tosin ravintola oli tupaten täynnä,mutta kuitenkin...Munakoisorullieni ja antipastisalaattini perusteella en tuohon ravintolaan menisi toista kertaa...



Tuossa ensimmäisessä kuvassa näkyvä nuorimies,Avi,oli aika uskomaton tyyppi. Diplomaatiksi opiskeleva nuorimies toimii myös kokkina,ja osaa täydellsesti 6 kieltä:englantia,ranskaa,italiaa,espanjaa,hepreaa ja arabiaa. Hänen espanjassaan on täydellinen andalucialainen aksentti!
Laitan tähän hänen tähdittämänsä englanninkielisen videon,jossa hän esittelee suuresti rakastamaani Tel Avivin Carmel-toria. Kannattaa katsella,video on hyvä!
Sammutusta palon alle joutuneessa hotellissa.Kuva netistä
Tulipalo sen sijaan riehuu edelleenkin,jo kolmatta päivää,mutta se on onneksi jo osittain taltutettu. Venäjältä apuun tullut jättisammutuslentokone on auttanut jonkun verran. Sammutuslentokone voi kerralla ottaa meresta 47 tonnia vettä sammutustöitä varten.Mutta vielä ei ole syytä olla optimistinen,tuli riehuu vielä liian monessa pisteessä.Tänään selvisi,että 16-vuotias poika,äitinsä ainoa lapsi,joka oli mennyt auttamaan palomiehiä,oli myös menehtynyt palossa.

perjantai 29. lokakuuta 2010

Kotitekoista luonnonkosmetiikkaa oppimassa

Eilen aavikkotuuli taas puhalteli lämpimiä tuuliaan ,ja oli yli 30 astetta lämpöä (mutta kuivaa).Edellisenä päivänä oli säämies sanonut,että torstain ja perjantain välisenä yönä kuuma ilma vaihtuu melkein talviseksi ja sateiseksi,ja niinpä otinkin talvipeiton (sen ohuimman untuvapeiton;paksumpi esille sitten kun on oikeasti kylmää) esille puolen vuoden tauon jälkeen. Mutta eipä tuo ilma vielä vaihtunutkaan kylmemmäksi ja sateiseksi.Tosin nyt on 28 astetta ,ja onhan se vähemmän kuin yli 30 astetta....

Eilen blogiystäväni Mimi järjesti muutamille tutuille englanninkieliselle (ja yhdelle suomenkieliselle) bloggarille mukavan illan,jossa hän opetti meitä valmistamaan salvoja ja voiteita.Mimi on jo 30 vuotta käyttänyt ainoastaan itse tekemiään voiteita.Matkustin Mimin luokse bussilla Lizin seurassa,ja Mimin luona odottivat jo SarahIrene sekä pari muuta bloggaajaa.
Valmistimme ensin salvan.Salvahan on öljypohjainen vedetön ja hoitava voide. Mimi oli ennen tuloamme lämmittänytl lasipurkillisen oliiviöljyä (erittäin hyvälaatuista)sekä siihen upotettuja yrttejä vesihauteessa 3 tuntia.Kaikista paras tällaisesta yrttiöljystä kuulemma tulee,kun se ensin lämmitetään muutama tunti vesihauteessa ja annetaan sen jälkeen seistä auringossa 3 viikkoa. Siivilöimme yrtit pois öljystä ja laitoimme kulhon, jossa siivilöity yrttiöljy,uudestaan vesihauteeseen.Leikkasimme joukkoon mehiläisvahakynttilöitä,ja odotimme,että ne sulavat. Lopuksi,kun seos oli hieman jäähtynyt,lisäsimme seokseen myös eteerisiä öljyjä.Tähän salvaan tuli rosmariinia,salviaa,oreganoa,laventelia ja kamomillaa. Saimme jokainen mukaamme tuollaisen pienen astian tätä salvaa,mikä jähmettyi lisää jääkaapissa,Tällainen salva on ihana huulirasvana tai kuivien kohtien voiteluun(kuten kyynärpäät) ja mitä enemmän tuota mehiläisvahaa seokseen lisää,sitä jämäkämpää siitä tulee.Enpä taida enään ostaa valmiita huulirasvoja....
Tämän jälkeen valmistimme kosteusvoidetta.Tässä käytettiin täyttöaineena synteettistä mehiläisvahaa,mikä on mehiläisvahan ja paraffiinin sekoitus.Pelkkä mehiläisvaha olisi myös käynyt tähän. Kosteusvoide sisältää toisin kuin salva vettä,ja tekotapa on erilainen,,ja koska tässä on sekä öljyä että vettä,siihen tarvitaan emulgointiainetta,joka tässä oli booraksi.Booraksi on myrkkyä suurissa määrissä käytettynä,mutta tähän tuli minimaalisen pieni määrä sitä.Se estää bakteerien syntyä ja näin myös toimii paitsi emulgointiaineena myös säilöntäaineena,mutta luonnollisena sellaisena.Kosmetiikassa alle 5% määrää ei pidetä haitallisena.Tätä voidetta varten valmistettiin ensin vahva yrttiuute,joka lisättiin mehiläisvaha-öljysekoitukseen (tähän tuli kylmäpuristettua manteli-ja avokaadoöljyä). Sekoitusta vatkattiin sauvasekoittimella,ja lopussa siihen lisättiin eteerisiä öljyjä;tähän tuli geraniumia ja ylang-ylangia. Tuo loppuvaihe muistutti ihan majoneesin valmistusta! Koska tässä voiteessa ei ole varsinaista säilöntäainetta,se tulee säilyttää jääkaapissa,ja sitä tulee ottaa purkista puhtaalla lusikalla,eikä sormin,jottei se pilaannu.


Saimme mukaamme paitsi molempia voiteita,myös hyvät printatut ohjeet miten valmistaa näitä voiteita.Lopuksi Mimi antoi meille myös itse valmistamansa saippuat,joka näkyy ylhäällä ensimmäisessä kuvassa.Mimillä oli ennen pieni yritys,jossa hän valmisti luomusaippuiota,mutta tänään hän tekee näitä vain perheelleen ja muutamille vanhoille asiakkailleen.

Ilta oli tosi mielenkiintoinen ja mukava.Tuli nähtyä,miten yksinkertaista oikeastaan on voiteiden valmistus.Kaupallisissa voiteissa aktiivisten ainesten määrä on yleensä 1 % kun taas  näissä kotitekoisissa voiteissa voi olla yli 5 % aktiivisia aineksia. Ja kun näitä tekee itse, tietää tarkalleen,mitä niihin tulee. P.S. Olen nyt käyttänyt tuota salvaa vasempaan kuivuneeseen kyynärpäähäni puolitoista päivää.Jostain syystä vain vasen kyynärpää hilseili ja oli kuiva,eivätkä mitkään käsi-tai vartalovoiteet siihen auttaneet.Puolitoista päivää tätä salvaa ja kaikki hilseily on poissa!

tiistai 27. heinäkuuta 2010

Tapaaminen tutun bloggariystävän kanssa

Tänään tapasin taas tutun täkäläisen englanninkielisen bloggariystäväni, Mimin. Mimi oli joku aika sitten tullut takaisin Yhdysvalloista ja minä taas Suomesta. Aloitimme torilla,jossa etenkin suuret nektariinit näyttivät houkuttelevilta. Olin unohtanut ladata kameran,joten kuvia ei tullut oikein siellä otettua.
Jatkoimme Nahum Gutmanin museoon. Gutman oli täkäläinen taiteilija,jonka aktiiviset taiteilijavuodet olivat viime vuosisadan alkupuolella.Hän oli  kuvataiteilija ja kuvanveistäjä, ja sekä kirjoitti että kuvitti lastenkirjoja. Pidän paljon Gutmanin värimaailmasta;tosin museossa oli enemmän hieman tummempia öljyvärimaalauksia kuin akvarelleja,jossa värit ovat mielestäni ihanat. Kollaasin vasemmassa alanurkassa näkyy taiteilija itse vaimonsa Doran kanssa.
Esimerkiksi tässä työssä värit ovat mielestäni upeat.  28.7 edit.Tajusin vasta nyt,että olin erehtynyt ylläolevan kuvan suhteen.Se olikin toisen täkäläisen,saman ajanjakson taitelijan,Reuven Rubinin,taulu.

Oli taas mukava tavata Mimiä .Mimi ja 2 muuta minulle tuttua täkäläistä, ,englanniksi kirjoittavaa ruokabloggaria,ovat avanneet uuden englanninkielisen sivuston,jossa juttuja ruuasta, täkäläisestä ruokakulttuurista ja siihen liittyvistä asioista.Tosi hyvän näköinen sivusto...

Nettiyhteyteni on pahasti oikutellut viime päivien aikana.Modeemi alkaa ehkä osoittaa väsymisen merkkejä.Kuvien lataaminen kesti hurjan kauan,mutta huomenna aikaisin aamulla on pelastus,eli teknikko tulossa katsomaan missä vika.Toivottavasti saa nettiyhteyteni taas toimimaan kunnolla....

perjantai 21. toukokuuta 2010

Kaupunkikierroksella blogiystävän kanssa

Tapasin tänään jälleen blogiystäväni Mimin,jonka kanssa olimme sopineet tapaamisesta jo ennen ruokabloggarien tapaamista hänen kodissaan.Tapasimme aukiolla ,josta alkavat sekä Carmel-tori että käsityöläistori. Mimi halusi löytää käsityötorilta tuliaisia tulevaa ulkomaanmatkaansa varten.Yksi vaihtoehto oli ylläolevassa kollaasissa näkyvät granaattiomenan muotoiset esineet. Voitteko kuvitella,että kaikki nämä esineet on tehty erilaisista kurpitsoista! Aivan uskomattoman upeita...
Etiopialainen nainen möi tekemiään saviesineitä.Etiopialaiset työt ovat yksinkertaisia ,mutta kauniita.Niissä ei ole mitään maalattuja kuvioita tai kiiltävää pintaa.Mimi,joka myös on asunut Brasiliassa,kertoi,että siellä rannikon pikkukylissä tehdään samantapaisia esineitä.
Käsityöläistorilta pois tullessamme ostin uudet kengännauhat iloiselta suutarilta. Mietin aina miten kauan tällaisia vanhan ajan suutareita täällä vielä näkee....
Suutarin vastapäätä on marokkolainen ravintola;värikkään näköistä.
Neve Zedeqin kaupunginosaan tultuamme menimme marokkolaiseen sisustuskauppaan.Kauniita värejä ja esineitä;monet pitävät näistä esineistä ja tästä tyylistä;Marokosta alunperin tulleitä ihmisiä täällä on paljonkin.
Kaupassa oli marokkolainen nurkkaus.Pidän noista peileistä.
Kaupassa oli niin paljon nähtävää,että viivyimme siellä pitkäänkin.Mitään ei tosin tullut ostettua.
Vähän matkan päässä oli sisustuskauppa,joka sijaitsee vanhassa kauniissa asunnossa.Niin kaunista että pystyi vaan ihmettelemään,ja kallista.....
Tämä ovi miellytti...
Vanhan juna-aseman maatilatorilla ystävällinen kauppias möi luomumaissia ja muutakin
Maatilatorilla myytiin sokeriruokomehua.Tuossa vasemmalla näkyy korissa pelottava machete-veitsi sokeriruokojen parissa,ja oikealla on laite,jolla sitä mehua puristetaan. Venezuelassa  näitä näki useassa paikassa,ja kun ensimmäisen kerran sitä maistoin,oli se myös viimeinen kerta.Liian makeaa.Venezuelassa syntynyt Mimi oli samaa mieltä..