Näytetään tekstit, joissa on tunniste Jerusalem. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Jerusalem. Näytä kaikki tekstit

maanantai 6. kesäkuuta 2022

Iltapäivä Jerusalemin vanhassa kaupungissa

Jerusalemin bagelien myyjä vanhan kaupungin Jaffan portin kohdalla.

Vietin eilen tosi mielenkiintoisen  iltapäivän Jerusalemin  vanhassa kaupungissa. Ihana  Johanna  Suomesta  on täällä  Israelissa  lyhyellä lomalla,   ja ajattelimme eksän kanssa että hän  ilahtuisi  pienestä  Jerusalemin  reissusta.  Eilen iltapäivällä matkasimme sinne eksän kyydissa.   Otin paljon kuvia,  joten toivottavasti pysytte tässä mukana  vaikka kuvia on suuri määrä.
Jätimme auton Mamilla-kauppakeskuksen parkkihalliin, joka on ihan vanhan kaupungin  vieressä, ja kävelimme Jaffan portille. Eilen oli sekä  juutalaisten shavuot-juhla kuin  kristittyjen helluntai,    ja siellä täällä näkyi uskovaisia pyhäasuissaan. Pyhänä Mamillan kaikki kaupat olivat kiinni.
Jaffan portin  edessä olevalla , katetulla aukiolla oli kojuja, joissa jaettiin ilmaiseksi  vesipulloja ja mehujäitä.  Pyhän kunniaksi joku oli kustantanut tämän yleisölle.  Tuossa kulmassa näkyy  sininen laatikko, jossa oli lisää vesipulloja,  ja  vesi niissä oli jääkylmää, kun taas kotoa tuomani pikku vesipullo oli jo lämmennyt liikaa.  Vesipullon otin mennessä ja tullessa, olipa mukava juttu:) Tässä näkyy hasidi-juutalaisia pyhäasuissaan. Tuo karvahattu on  nimeltään shtreimel, ja on tehty  soopelin, ketun tai kivinäädän  hännän kärjistä. Jos  hattu on tehty oikeista karvoista , se on todella hintava.  Mutta kuulemma täällä monilla on  tekoturkiksesta tehty hattu.  Pyhänä piti kuvata heitä salaa,  mutta muina päivinä ei näekään heitä noissa pyhäasuissaan.
Oli tosi mukavaa nähdä elonmerkkejä ja ihmisiä  vanhan kaupungin basaarikujilla, jotka olivat täysin tyhjiä, samoin kuin kaupat kiinni korona-rajoitusten aikaan.
Minusta tämä on aina ollut niin kiehtova paikka. 
Tännekin oli laitettu värikkäitä sateenvarjoja katonrajaan.
Välillä näkyi turisteja ja kuuli eri kieliä,  ja näin myös suuren ryhmän Brasiliasta. Mutta ei kuitenkaan ollut erityisen täyttä. Suomalaisia lauseitakin tuli myyjiltä välillä kun kuulivat Johannan ja minun puhuvan suomea...
Kaikkea löytyy täältä.
Pysähdyimme yhteen kauppaan  jossa oli niin värikkään näköistä keramiikkaa.  Nämä ovatkin  Uzbekistanista,  enkä ole ennen tuolla törmännyt tällaisiin. Sen sijaan minulla on muutama  armenialaisesata korttelista ostettuja sinivalkoista tarjoiluvatia.
Tosi kauniit mukit, mutta emme ostaneet mitään,.
Mauste&suitsukekauppa
Kahvikauppa
Kävelimme kohti  kristittyä korttelia  ja  Pyhän haudan kirkkoa.  Kävelimme ensin väärään suuntaan, mutta lopulta tulimme oikeaan paikkaan.
Pyhän haudan kirkon  edusta. Tämä kirkko on jaettu 6 kristillisen suuntauksen kesken, ja kirkon avaimet ovat olleet 2 muslimiperheen  hallussa jo vuosisatoja. Otin kirkosta monta kuvaa. Helluntaipäivänä kirkossa oli paljon ihmisiä eri puolilta maailmaa.
Heti kirkkoon tullessa  näkyy tämä koroke, jonka uskotaan olevan se paikka missä on sijainnut sekä Golgata että Jeesuksen hauta. Kun tulimme tuonne, korokkeen ympärille oli polvistunut useita ihmisiä, joten otin kuvan vasta ylhäällä, kun  tuo alue oli tyhjempi.
Valtava kirkko on todella vaikuttava, ja siinä on monta osaa , jokaiselle tuon kirkon kristilliselle suuntaukselle oma. Kaikista upeinta on kun kohottaa katseensä ylös.
Kiersimme kirkon pohjakerroksen ensin.


Yksi saleista.




Vielä katse ylös ennen poislähtöä.
Jatkoimme kävelyä kristitystä korttelista   kohti juutalaista korttelia.
Tulimme juutalaiseen kortteliin, mutta Cardo, vanha kauppakuja, oli kiinni, ehkä pyhän vuoksi.
Hurva synagooga,  joka alunperin rakennettiin 1700-luvun alussa 1400-luvulla rakennetun synagoogan raunioiden päälle. Vuoden 1948 sodassa  synagooga tuhoutui lähes täysin, ja Jerusalemin yhdistämisen jälkeen  jäljellä olivat vain synagoogan rauniot.  Uusittu synagooga valmistui vuonna 2010. Synagoogan edessä oli iso teltta, jossa oli kahvia, virvokkeita  ,  kahvia ym. ohikulkijoille, joten pysähdyimme tuonne pitämään taukoa.
Synagoogan (ja teltan ) edessä oli tämä kultainen Menora.
Salaa kuvattu;D
Lopussa laskeuduimme alas  Itkumuurin alueelle    Kuvassa näkyy  Temppelivuoren moskeijan kultainen kupoli.  Laskeuduimme alas  ja  eksä meni hetkeksi itkumuurille, jossa oli harvinaisen vähän ihmisiä,  ja me Johannan kanssa  menimme vessaan, jotka tuolla olivat tosi hyvät ja siistit (niin tärkeään;D) Alhaalla ei saanut kuvata pyhänä; meille tultiin sanomaan siitä kun yritimme kuvata.
Kävelimme takaisin kohti Mamillan parkkihallia lähes samaa reittiä pitkin  , basaareissa,  mutta ensin ohitimme tämän Robinsonin kaaren, joka on saanut nimensä amerikkalaisen raamattutieteilijän,  Edward Robinsonin mukaan. Kaari on osa  kuningas Herodin toimeenpanemaa , toisen temppelin rakennustöitä.

maanantai 21. kesäkuuta 2021

Pieni Jerusalemin reissu

Ihania laattoja tässä kaupassa

Teimme tänään eksän kanssa lyhyen reissun Jerusalemiin, jossa en ole ollut pitkään pitkään aikaan.  Eksän piti järjestää  asioita eräässä toimistossa,  mutta ehdimme kävellä  jonkun aikaa Jerusalemin keskustassa ja  hieman muualla.
Tässä olemme juuri tulleet Jerusalemiin, ja kuvassa näkyy osa  tätä siltaa, jonka suunnitteli  espanjalainen arkkitehti Santiago Calatrava.  Silta on  kevytraitiotielle,  jalankulkijoille ja pyöräilijöille, mutta ei autoille.
Tässä pysähdyimme hetken,  kun eksän piti kirjoittaa  jotain puhelimella.  Tässä vähän uudempaa arkkitehtuuria.  
Eksän aika toimistoon oli vasta  vähän myöhemmin , joten ehdimme kävellä keskustassa.  Tämä kävelykatu värikkäine varjoineen on aivan ihana;) Olen nähnyt niin monta kuvaa tästä, mutta vasta nyt näin kadun  oikeasti.
Kadun varrella ihastuttavia kauppoja, pieniä ruokapaikkoja  ym. Oli tosi kirkas aurinko,  joten oli hieman haasteellista kuvata.
Kauppa kadun varrella.

Katu jatkui vielä, mutta ilman varjoja. Tämä alue on yksi Jerusalemin vanhimpia alueita vanhankaupungin ulkopuolella,  ja rakennettiin 1860-luvulla.
Pieni kuja kävelytien varrella
Jatkoimme matkaa.
Sieltähän se kevytraitiotievaunu tulee. Myöhemmin eksää  harmitti tosi paljon  että tulimme autolla, eikä junalla Jerusalemiin,   sillä  keskustan alueella oli liikenne aika tukossa kapeilla kaduilla. Olisimme voineet käyttää tuota kevytraitiotietä tai busseja.
Pysähdyimme tuon vanhan pikku  hotellin alla olevaan kahvilaan aamiaiselle.
Jatkoimme kävelyä.
Keltaista ankkaa ei voinut olla huomaamatta.
Ankka toisesta suunnasta katsottuna.
Jerusalemilainen kissa. Oli erittäin hyvin syöneen näköinen.
Ennen paluuta kotiinpäin  kävelimme  hetken  vielä promenadilla,  josta on panoraaminen näkymä Jerusalemiin, tässä tosin vain osa siitä, ja  kuvasin kännykkäni zoomilla,  joka ei ihan paras mahdollinen, mutta suoraan eteenpäin näkyy Kalliomoskeija ja vanhan kaupungin muureja. Jerusalemissa oli tosi miellyttävää kävellä,  sillä korkeuserojen vuoksi  asteita oli vähemmän kuin Tel Avivissa,  eikä  Jerusalemissa ole kosteaa kuten Tel Avivissa kesällä.

perjantai 4. joulukuuta 2020

Flunssa onneksi eikä koronaa

Talon edessä olevassa pikku sitruunapuussa on yksi sitruunaraakile!

Viime perjantaina heräsin siihen että  sekä nenästä ja  keukoista alkoi tulla räkää ja limaa. Ensin  pelästyin ,  ja mielessä  oli tietysti korona, mutta minulla ei ollut kuumetta, ei lihaskipuja, ei maku/hajuaistin häviämistä,  vaan vain nuhaa ja limaa irrottavaa yskää, mikä helpotus.  Lievän laatuinen flunssa siis.  Mistäköhän senkin olen saanut : ainoat paikat missä olen voinut saada tartunnan ovat  supermarketti ja bussit. Ehkä busseissa , jotka joskus ovat olleet aika täynnä,  vaikka itselläni ja kaikilla on maskit päällä, ja busseissa pitää olla ikkunat auki nyt kun on korona.  Olen voinut välillä ihan hyvin ja välillä on olo ollut tosi räkäinen,  mutta nyt tuntuu että  alkaa olla parempi olo, mutta olen ollut jonkin verran liikkeellä, koska piti käydä ruokakaupassa.   Bussissa oli kyllä tosi vaikeaa olla maskin kanssa matkalla supermarkettiin ,   kun sieraimet ovat tukossa,   ja sain ihan kamalan yskänkohtauksen bussissa, niin että  oli melkein vaikeaa hengittää.  Jouduin poistumaan sen takia bussista paljon aikaisemmin, ja voin kuvitella mitä liikkui kanssamatkustajien mielessä....
Maanantaina meidän talossa ja koko kotikadun taloissa  oli 9-tuntinen sähkökatko: aamusta klo 17.30 saakka. Tämä oli jo kolmas kerta tänä vuonna kun sähkölaitos katkaisi sähköt näin moneksi tunniksi,  korjausten vuoksi kuulemma.  Viesti sähkökatkosta tuli 3 viikkoa aikaisemmin, mutta kyllä taas ärsytti ja kiroilin sähkölaitosta.  Edellisenä päivänä täytin monta vesipulloa,  sillä  meidän talon vesipumppu käy sähköllä, ja ilman sähköä  vettä ei tule kunnolla.  Onneksi on kaasuhella,  joten pystyi tekemään ruokaa/ kuumaa juotavaa sähkökatkosta huolimatta.  Noin tunnin jouduimme olla pilkkopimeässä,  ja olin varautunut kynttilöin. Toivottavasti saivat kaikki korjattua, sillä suutun jos  sähkölaitos tekee näin vielä neljännen kerran.
Ennen nuhaflunssan puhkeamista ehdin käydä saman kadun naapurini Evelynin luona  katsomassa kissoja. Siellähän on tämä iso kissa  Grey, jonka toin   viime vuonna pienenpienenä rääpäleenä heille, ja  nyt siellä on 3 pentua,  joista 2 on kuvassa. Alussa Grey oli todella  mustasukkainen, mutta nyt ollaan jo niin kavereita:)
Eilen kävimme pikaisesti eksän kanssa Jerusalemissa,  ja sen  jälkeen  eräässä pienessä artisaanisiideripaikasas  Jerusalemin lähellä.   Eksän piti järjestää joku juttu Jerusalemissa , ja sanoin jo matkalla ettei siellä voi varmaankaan järjestää mitään ellei ole sopinut vuoronumerosta netissä,  mutta eihän hän uskonut ennenkuin olimme paikalla, ihan turhaan.  Tämä kuva on otettu paluumatkalla , kun ajoimme kapeaa tietä pitkin , osan  siitä metsän keskelle  rakennetun tien kautta. Ennen tätä kohtaa , joka on korkealla vuoristossa, näin yhtäkkiä alhaalla,  oikealla puolellani,  upeat kullatut kupolit.  Auto ajoi niin nopeasti että ehdin nähdä  venäläisortodoksisen  Gorny-luostarin kupolit vain hetken. Olen aiemmin nähnyt luostarirakennuksen alhaalla, mutta ylhäältä katsottuna ne kullatut kupolit olivat todella vau!
Siideripanimo oli tosi ihana,  ja parasta siinä oli se että  siiderit, sekä omena-että päärynäsiiderit, tehdään hedelmistä jotka eivät kelpaa kauppoihin tai toreille, ja jotka muuten joutuisivat roskiin.  Myös jäljelle jäävä omenamassa  käytetään hyödyksi kompostoimalla se.  Panimon nuori omistaja kertoi miten oli päätynyt siiderin tekijäksi: hän oli ollut töissä läheisessä kibutsissa  , ja näki miten maahan pudonneet ja ei-täydelliset hedelmät hävitettiin.  Joten hän päätti  tehdä niistä siideriä. 
Saimme maistella siidereitä, jotka olivat tosi hyviä,  ja pidin eniten kuivasta omenasiideristä, jota ostin kotiin 2 pulloa. Näissä oli aika korkea alkoholiprosentti, eli 7%. ja se alkoi hieman tuntua siidereitä maistellessa;D Kysyin miten eri omenalajikkeet vaikuttavat makuun.  Tomer, paikan omistaja sanoi että ero on hyvin pieni  valmiissa siiderissä,  eikä kuluttuja sitä helposti tunnista, mutta hän on oppinut tunnistamaan makuerot.

Oikein hyvää viikonloppua, toista Adventtia ja Itsenäisyyspäivää. Tänä vuonna meidän suomalaisten kesken täällä ei ole mitään Itsenäisyyspäivän juhlintaa, sillä koronan vuoksi  suurlähettilään itsenäisyyspäivätilaisuus on tietysti peruttu, samoin kuin muut tapahtumat.