keskiviikko 29. huhtikuuta 2020

Vapun alla

Pienet pomeranssivauvat
Jestas kuinka aika on mennyt nopeasti, huomenna jo vappuaatto.  Tuntuu välillä että  tämä aika on mennyt kuin unessa, ja se aika  ennen sitä oli kauan sitten.   Vappuhan täällä ei ole kuten Suomessa ja Ruotsissa:yleensä työväenliikkeet ovat jotain pientä marssia järjestäneet, mutta tänä vuonna sekin on poissa laskuista. Korona-luvut täällä ovat nyt suotuisammat,  ja niinpä huomisesta  lähtien saakin liikkua jo ilman rajoituksia, jos se liittyy urheilulliseen toimintaan.  Jee, saa kävellä nyt kauemmas:)
Tänään täällä  on vietetty 72, itsenäisyyspäivää,  joka alkoi eilen iltapäivällä ulkonaliikkumiskiellolla, tähän iltaan klo 20 saakka. Tosin tässä kodin edessä olevassa puistossa on nyt  tätä kirjoittaessa niin paljon lapsiperheitä, että ovat näköjään  jättäneet sen huomioimatta... Täällähän mennään aina surusta iloon  kun ensin on kaatuneitten päivä, ja heti sen jälkeen itsenäisyyspäivä. Kaikki oli niin erilaista  tänä vuonna:  kaatuneitten päivänä  hautausmaat suljettiin ,  ja itsenäisyyspäivän aattona -ja päivänä ulkonaliikkumiskielto. Eilen  kaupunki järjesti ilotulituksen , jonka vain kuulin ,  sillä  rakenteilla oleva  toimistotorni esti niiden näkemisen.  Iso osa kaupungin asukkaista, minäkin,  olimme sitä mieltä että nyt ei pitäisi käyttää rahaa   ilotulituksiin , vaan käyttää siihen menevä raha  niille jotka sitä nyt niin tarvitsevat,   mutta kaupunginjohtaja piti päänsä.  Illalla kaupungin katuja  kiersivät kuorma-autot, joiden lavalla esiintyivät tiskijukat ja muutakin,   mutta sekin jäi näkemättä ja kuulematta,  koska asuntoni ei ole kadulle vaan puistoon päin. 

Täällä on tapana järjestää myös ilmailuesityksiä  itsenäisyyspäivänä. Tänä vuonna lentokoneet lensivät pohjoisesta   etelään , ja tekivät kierroksia sairaaloiden yläpuolella.
Täällähän on kasvomaskipakko,  ja ihana suomalainen Viivi täällä ompeli minulle nätin kangasmaskin. Kuva on otettu ennenkuin sain Viivin tekemän maskin.
Huomasin että  puhelimella oli muutama kuva lähiseudusta , joten laitan ne tänne sillä puhelin on siinä vaiheessa että muistia pitää tyhjentää usein.  Kuvat otin Bambia ulkoiluttaessa helmikuun lopulla, kun vielä olimme tietämättömiä tulevasta. Silloin luonto oli kauneimmillaan,  ja tällä hetkellä kaikki tässä näkyvä vihreä on kuivunut pois.  Tämä on kaupungin ja teollisuusaluen rajalla oleva pieni kylämainen kaupunginosa, jonka nimeä en löydä , eikä sitä edes näy kartalla, ja  joku joskus kertoi että  alue on sellainen minne ihmiset ovat joskus asettuneet ilman virallista järjestelelyä,  ja  sen vuoksi alueella ei edes ole asvalttia eikä mitään, mutta siinä piileekin tämän alueen viehätys, aivan kuin tulisi maaseudulle. Joku päivä varmaankin tämänkin  alueen tilalle rakennetaan jotain tornitaloja...
Alue on kodin lähellä,   ja viileänä kautena se on mukava alue Bambin ulkoiluttamista varten. Alueella on pieniä taloja, ja jokaisen talon pihalla sitruspuita. Tämä talo on pitkään ollut autiona, ja katselin noita sitruunoita, joita olisin niin halunnut poimia....
Tuolloin helmikuussa  näyttikin siltä että siellä nyt asui joku, sillä pihalla on tuoleja ja pyykkiä kuivumassa.   Muutenkin näytti siltä että taloa oli vähän maalattu sitten viime kerran.

Oikein hauskaa Vappua :)

perjantai 24. huhtikuuta 2020

Kohti normaalimpaa

Bauhiniat kukkivat vielä
Kun Pesah, eli juutalainen pääsiäinen , päättyi puolitoista viikkoa sitten, päättyi myös viileämpi kausi,  minkä  jälkeen täällä on ollut hyvinkin lämmintä. ja jäin haikeana kaipaamaan sitä viileämpää kautta. Muutama päivä myöhemmin  tehtiin myös pieniä  helpotuksia lähes 1.5  kk kestäneeseen karanteeniin:   tietyt kaupat, kuten  huonekalukaupat, rakennustarvikkeita myyvät kaupat,  kodinkonekaupat,  ja keittiövälineitä, tietokoneita  ym.  kaupat saivat avata ovensa , mutta vain jos  ne sijaitsevat katujen varrella.  Kauppakeskukset ovat edelleenkin kiinni . Täällä on  aivan kamala työttömyys tällä hetkellä,   ja yksi syy helpotuksiin oli nostaa työssäkäyvien määrä  15%  30 prosenttiin. Monilla on täällä todellakin vaikeaa , eikä valtio täällä auta yhtä anteliaasti kuin jotkut muut maat. Jotkut eivät saa mitään,  kuten kenkiä maahantuova ystäväni, joka joutuu maksamaan vuokraa  toimistostaan ja varastoistaan, samalla kun  tulot ovat nolla.
Bauhinia puu, josta useimmat kukat jo pudonneet maahan
Myös 3 Israelin 6 Ikeasta avattiin muutama päivä sitten,   ja Ikeoiden  ovien edessä luikerteli todella  pitkä jono,  Sisälle päästettiin vain tietty määrä ihmisiä kerralla.  Tarvitsisin kukkaruukkuja ja multaa, ja olin ajatellut itsekin meneväni Ikeaan, mutta kun näin ne jonot uutisissa, päätin että  odotan parempia aikoja.  Ikeoiden ravintolat ja kahvilat ovat edelleen kiinni.  Täällä ihmeteltiin miksi Ikeat avattiin mutta eivät kauppakeskukset,    sillä on monta Ikean kauppoja pienempiä  kauppakeskuksia. No tänään selvisi että yksi Israelin Ikean omistajista on terveysministerin tuttu, aivan törkeää, eikä ihme että se suututti  kauppakeskusten omistajat.  
Valkoinen bauhinia
Ensi viikolla  on odottavissa uusia helpotuksia,  kun katujen varsilla sijaitsevat kaupat,( ei vaatekaupat)  saavat avata ovensa, samoin  kampaajat ja kauneushoitolat,  kunhan noudattavat terveysministeriön ohjeita (desinfioiti, silmäsuojat, kasvomaski,  käsineet). Kauppoihin pääsee vain muutama kerralla , ja asiakkailta pitäisi tarkistaa kuume,  ja samoin heidän tietonsa tulisi kirjoittaa ylös .  Ei ihan varmaa että kaikki kaupat pystyvät toteuttamaan vaadittuja säännöksiä.    Ravintolat, baarit   ja kahvilat suljettiin ensimmäisenä,   ja puolitoista kuukautta  ilman asiakkaita  on ollut todella vaikeaa, etenkin kun ei ole tullut mitään apua  valtiolta.  Edit:Just luin että monet kaupat, etenkin kauppaketjut, joilla kauppoja myös katujen varsilla,eivät avaakaan kauppojaan.

Tähän asti jotkut paikat ovat saaneet tehdä ruokalähetyksiä,  mutta ensi viikosta lähtien  ravintolat ja kahvilat saavat myös myydä take away-annoksia, mikä toivottavasti hieman auttaa pitämään paikat pystyssä.  Myös kasvomaskipakkoa kiristettiin,  ja  sakkoa (yli 50 Eur)  tulee jos ei ole sellainen päällä , ja tulee poliisi  tai kaupungin tarkastaja vastaan. Odotan niin että tuo kasvomaskipakko päättyy!!! Ensi viikolla täällä vietetään myös  kaatuneitten muistopäivää, ja heti sen jälkeen   itsenäisyyspäivää,   ja kaatuneitten muistopäivänä hautausmaat ovat kiinni, ja  itsenäisyyspäivänä taas täysi ulkonaliikkumiskielto, ja kaikki  tilaisuudet tietysti peruttu.  
Muutama päivä sitten matkustin bussilla kaupungin keskustaan.  Olen jäänyt bussista pois  muutamia pysäkkejä myöhemmin,  jotta saisin käveltyä enemmän.  Halusin myös mennä pieneen puistikkoon, jossa kasvaa sitruspuita.  Näitä sitruspuita kutsutaan  kiinalaisiksi tai japanilaisiksi  pomeransseiksi, ja hedelmien mehu on  todella kirpeää, mutta hyvä pohja sitrushilloille. Myös kuorta voi kuivata mausteeksi pomeranssin tavoin.  Talvella iso osa hedelmistä on piilossa  puiden lehtien sisällä,  ja  puissa on isot piikit, mikä vaikeuttaa  niiden poimimista.  Kypsät hedelmät olivat pudonneet maahan , ja puussa vielä olevat  hedelmät olivat nin ylhäällä etten ylettynyt niihin.  Harmi, sillä olisin tehnyt niistä hilloa.
Sitten huomasinkin jotain niin kaunista puiston reunalla:  upea keltainen  bougainvillea-puu.
Sen vieressä oli aniliininpunainen bougainvillea-puu. Ihanaa väri-iloittelua!
Ajoin keskustan alueelle  koska halusin mennä kauppaan mistä ostan juustoa. Matkalla sinne  ohitin tämän puistikon. Ihmisiä on selvästi näkynyt viime päivinä enemmän katukuvassa,  ja täytyy sanoa että hieman kaipaan sitä kun matkustin bussin ainoana matkustajana  supermarkettiin, sillä tällä viikolla busseissa oli jo enemmän matkustajia. Mutta kaikilla kasvomaskit päällä, ja yritetään pitää etäisyyttä. Bussit kulkevat harvakseen,  lopettavat aikaisin illalla,  ja kulkevat nyt vain 5 päivänä viikossa.
Puistikko on sen ympärillä olevien talojen sisäpiha,  ja edessä olevan talon  alapuolella on talon joka puolella kauppoja.
Keskellä puistikkoa on tämä avainteos, joka varmasti symbolisoi jotain, mutta en tiedä mitä. Talot tuossa ovat  samaa 70-luvun rumaa rakennustyyliä, johon kuuluu myös oma asuintaloni.  Postauksen  bauhiniat kuvasin myös  tällä alueella.  Tämä asuinkaupunkini, joka on kiinni Tel Avivissa ,täyttää tänä vuonna  80 vuotta, mutta kiitos koronan myös kaikki syntymäpäivätilaisuudet peruttiin.

torstai 16. huhtikuuta 2020

Kuntoilua ja kaktuksiakin rajoitusten aikaan.

 Kun on tottunut tekemään joka päivä  pitkiä kävelyitä ,   niin 100 metrin rajoitusten aikaan  kuntoilu on aika haasteellista.    Kodin edessä oleva puisto onneksi  täyttää nuo   rajoituksen ehdot,  ja muistin yhtenä päivänä että siellähän on monessa kohtaa portaat:)  Huomatkaa että portaiden reunoilla on onneksi myös liukuesteet.   Tämän kuvan otin toissa viikolla kun saimme vähän yli päivän kestävän takatalven. Nyt on helteistä päiväsaikaan eikä sadetta ennen loppuvuotta.  Mutta siis nuo portaat: ne sopivat kivasti kuntoiluun :)
Kun tuli  100 metrin rajoitus , ajattelin että voin käyttää puiston reunalla olevan ulkokuntosalin laitteita. Mutta kaikkiin ulkokuntosaleihin on nyt pääsy kielletty:(
Yritän kävellä  puiston halki ja ympäri, mutta  välillä se kyllä tuntuu tylsältä kun matkan varrella ei ole mitään erityisen mielenkiintoista, ja  muutaman kierroksen jälkeen alkaa hieman kyllästyttää.    Puisto on 4 kadun varrella,  ja mielenkiintoisin näkymä on tämä   rakenteilla oleva toimistotalo. En kyllä saa koskaan näistä kierroksista  tarpeeksi askeleita, kuten olen saanut pitkistä kävelyistä.
Kotona minulla on  tuo jumppa&joogamatto sekä kuvan jumppapallo. Näiden lisäksi minulla on jumppanauha ja 3  kilon käsipainot.  Myös  TRX-nauhat löytyvät kodista mutta kiinnityspaikka niille on vähän liian matalalla.  Käytän myös ulos mennessäni   ja kotiin tullessa  portaita enkä hissiä, mutta  voi olla että viime aikoina oirehtinut polveni johtuu liiallisesta rappusissa ravaamisesta.
Muutama päivä sitten ,  Bambia ulkoiluttaessa,  huomasin että  kodin viereisen  kaktuspuiston portti oli auki.  Hieman ihmettelin , sillä kaikki tällaiset puistot ovat nyt kiinni, mutta ehkä siellä oltiin  hoitamassa kasveja ja puiston lintutarhaa.   Koska portti oli auki, enkä nähnyt ketään , pujahdin sisälle Bambin kanssa.
Viimeisestä käynnistä puistossa on jo aikaa,  ja joka kerta siellä on jotain uutta nähtävää.
Kaktukset  ovat kyllä veikeitä kasveja.
Pienet aloet kukkivat.  
Joku aloe tämäkin.
Piikkikruunu kukkii.
Tähän kaktukseen ei kannata koskea...

lauantai 11. huhtikuuta 2020

Tuulettumassa

Melkein kuukausi siitä kun olen ollut muualla kuin lähialueella, ja  kun eksä soitti ja kysyi   haluanko nähdä merta,   olin heti valmis.  Meri, se on jotain mitä olen kaivannut....  Eksä haki autollaan kodin vierestä.   
Matkalla rannalle  näimme monta poliisiautoa, ja kaduilla ei näkynyt paljon autoja. Itse asiassa ei saisi noin vain mennä  minnekkään,  ellei ole jokin sopiva syy ,  kuten ruokaostokset tai apteekkiin meno,  ja meillä oli ostoskassit mukana.  Matkalla rannalle   näin että Jaffassa olikin paljon enemmän kauppoja auki kuin muualla, mutta en kuitenkaan viitsinyt ostaa mitään. Ei edes pelkästään munia myyvän kaupan edessä,  jossa oli jonoa. Täällä on ollut pulaa kananmunista,  mutta minulla oli niitä tarpeeksi kotona.
Tämä Jaffan ranta-alue on eteläisin kaikista Tel Aviv-Jaffan kaksoiskaupungin rannoista,  enkä ollutkaan ollut täällä ennen.   Ranta-alue on täysin erinäköinen kuin tutut Tel Avivin rannat,  ja   todella upea.
Ping pong pöydät ei nyt käytössä..
Emme siis tosiaankaan menneet rannalle vaan   parkkeerasimme auton rantakadun varrelle ja teimme pienen lenkin tyhjällä rantakadulla.   Meillä oli eilen  perjantaina,  ja tänään lauantai-aamuna pieni takatalvi, ja  kuvissa näyttääkin hieman talviselta, vaikka oli kuitenkin aika lämmintä.
Itse ranta  oli myllerrettynä,  sitä kai kunnostettiin, mutta onkohan tänä vuonna lainkaan rantakautta.....Rantakadun alemmassa tasossa on  ulkokuntosali, mutta niitäkään ei nyt saa käyttää.
Tosi surullista ajatella että   kukaan ei ehkä voikaan käydä näillä rannoilla tänä kesänä. Mutta toivotaan että  tilanne on ainakin loppukesästä sellainen että rannoilla voi käydä.  
Teimme ihan pienen, ehkä parinsadan metrin kävelyn rantakatua pitkin,  ja sen aikana  näimme hieman kauempana 3 ihmistä. 
Tuon parinsadan metrin alueella oli kaksi  ulkokuntosalia,  ja tosi hyvät laitteet oli tässä. toisin kuin meidän puiston viereisessä pikku ulkokuntosalissa, jossa vain 3 laitetta.   Koska rantakausi normaalisti on jo alkanut tähän aikaan vuodesta  , olisi tuo ranta varmaankin käyttökelpoinen, mutta nyt se oli aivan myllerretty,  ehkä tarkoituksella ettei sinne mentäisi.
Tel Avivin ranta-alueelta pääsee tänne rantatietä pitkin kävellen,   enkä tajua miksi en ole kävellyt tänne asti.  Nyt ei voi  mutta toivottavasti ensi talvena,  kesällä on liian kuumaa minulle.
Ai että   kun teki hyvää tuo raikas meri-ilma.  Täällä kun on niin tiheästi rakennettua,  eikä lähelläni ole mitään erityisen suurta puistoa,  kaipaa luontoa jossa voisi olla ihan ilman  korona-pelkoa.  Huomenna täällä tulee pakolliseksi kasvomaskin pito ulkona, tähän asti se oli vain tiukka kehotus.  

tiistai 7. huhtikuuta 2020

Bambi 12 vuotta!

Niin on vuosi taas kulunut ,  ja Bambi täyttää huomenna 12 vuotta!  Näinä päivinä  koiraystävä on  tosi tärkeä  sillä koira pitää viedä ulos, vaikka olisi ulkonaliikkumiskielto.... Eilen täällä kerrottiin uutisissa että näiden rajoitusten aikana on adoptoitu paljon normaalia suurempi määrä kissoja ja koiria, sillä  kun suurin osa ihmisistä kotona eivätkä töissä,  niin on aikaa tutustua uuteen lemmikkiin.  Toivottavasti lemmikit pysyvät uusissa kodeissaan myös sitten kun elämä palaa normaaliksi, eikä enään olla kotona koko ajan..
Ehkä muistatte minun kertoneen että huhtikuun 8.  ei välttämättä ole Bambin oikea syntymäpäivä, mutta kun adoptoin Bambin vuonna 2008,  minulle kerrottiin että Bambi on syntynyt  huhtikuun alussa, ja siitä lähtien on Bambin syntymäpäivää vietetty huhtikuun 8. päivänä.
Iästään huolimatta Bambi  voi hyvin,  vaikka tässä iässä väsyttää enemmän, eikä askel enään ole aina yhtä nopea kuin nuorempana. Kuonokin on harmaanvalkea.
Nyt kun on nämä rajoitukset, ei ole samalla tavalla kuvattavaaa kuin ennen.   Kaipaan Tel Avivin eläväistä keskustaa tosi paljon, mutta tällä hetkellähän se keskusta on täysin kuollut.   Onneksi on tämä puisto kodin edessä,  jossa voi ulkoilla  kun on se 100 metrin sääntö.  Valkoiset ruusut kukkivat nyt puistossa, ja ne ovat tosi kauniita.
Katkaisin yhden kukkivan oksan ja laitoin kotona maljakkoon.  Nämä eivät tuoksu millekkään mutta ovat niin nättejä:)  
Kirkkaan punaisena kukkiva korallipuu on myös niin kaunis kukkiessaan.  Täällä alkaa huomenna illalla  Pesah, eli juutalainen pääsiäinen,  joka tänä vuonna on erilainen kuin koskaan. Sitä saa viettää vain  ydinperheen kanssa, eli niiden kanssa jotka asuvat samassa asunnossa.  Koska tässä niin perhekeskeisessä ja sukurakkaassa  maassa pelättiin että ihmiset  eivät tottelisi tuota sääntöä , ja  menisivät sukulaisten tai perheenjäsenten luo viettämään pyhää,   alkaa täällä tänään totaalinen karanteeni, eli minnekkään ei voi mennä, perjantai -aamuun saakka.  Ei saa edes mennä autolla kaupungista toiseen. Tämä on  kyllä ihan järkevä päätös,  koska aika varmaa on että monen täkäläisen on todella vaikeaa  juhlia pääsiäistä vain ydinperheen kanssa.  Sen sijaan telkkarista voi seurata virtuaalista juhlintaa. 
Ja jos te rakkaat lukijat ette voi viettää tulevaa pääsiäistä rakkaittenne kanssa koronan johdosta, voitte viettää sitä heidän kanssaan virtuaalisesti, kiitos Valion.  Valion virtuaaliseen pääsiäispöytään pääsette täältä.
Kasvien lisäksi puistossa voi kuvata kissoja.
Tai räksyttäviä  Maina-lintuja.
Meidän talon ympärillä  asuva Levana, iäkäs kissaneiti, joka joka aamu odottaa että tuon hänelle aamiaista.
Oikein hyvää pääsiäisen aikaa:)