Näytetään tekstit, joissa on tunniste kissa. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kissa. Näytä kaikki tekstit

maanantai 28. helmikuuta 2022

Potentiaalista kauneutta

Hyvää helmikuun  viimeistä iltaa:)  Kännykkäni kuviani selaillessa huomasin että  minulla oli aika monta  huonoista rakennuksista otettua kuvaa,  joten päätin tehdä niistä postauksen. Yleensähän olen laittanut tänne kuvia   ihastuttavista vanhoista kunnostettavista  taloista,  mutta vielä löytyy kaupungin sydänalueelta monta kunnostettavaa  vanhaa taloa, joita ei saa purkaa, vaan pitää kunnostaa. Tämä ensimmäisen kuvan talo  on kulmassa , josta vasemmalla  alkaa kävelykatu,  ja oikealla puolella alkaa  torikatu.  Talo tosiaaankin kaipaisi vähän maalia pintoihin ja muutenkin kunnostusta,  etenkin kun se sijaitsee niin tärkeällä  ja keskeisellä paikalla.
Kävelykadulla, joka viimeisen vuoden aikana ollut vain osittainen kävelykatu,  on monta upeaa kunostettua taloa, mutta vielä riittää taloja joita ei ole kunnostettu, kuten tämä talo, Kadun lähes kaikki kaupat ovat kangas-tai käsityötarvikekauppoja.
Yksi kadun  taloista on kunnostusvaiheessa.

Viereisellä kävelykadulla  on tämä röttelö, josta piti tulla  putiikkihotelli, mutta  korona pilaisi suunnitelmat.  Tässä ei taida nyt olla asukkaita, mutta katutaitellijat ovat koristelleet talon seiniä.
Saman kävelykadun varrella on tämä talo,  jonka tekee mielenkiintoiseksi se että kaupunki vaati talon ulkosivun kunnostusta. Vielä ei sellaista ole aloitettu...
Tämäkin talo kaipaa kunnostusta.
Saman kadun toisessa  päässä on suuri rakennus,  josta piti tulla hieno asuintalo, lisäkerroksineen, mutta tässäkin korona pilasi suunnitelmat. Pitkässä talossa on kaksi talonumeroa, ja talon  katutasossa  on yhdessä kohtaa  jazz-klubi.
Toinen puoli taloa.
Jazz-klubin  lisäksi katutasossa on myös baari,  jonka edessä kaikenlaisia hassuja kyhäelmiä.,
Taidetta tämäkin;D   Rakennus varmaankin kunnostetaan jossain vaiheessa, ja  silloin varmaan sekä jazz-klubi sekä baari joutuvat etsimään uuden kodin .
Kissatkin viihtyvät talon edessä.
4 &5 shotin tarjouksia baarissa.
Lähellä oleva rähjäinen talo.
Talo jossa kunnostus alkanut.
Saman talon kulma.

 Tuo kulmatalokin kaipaa kunnostusta.
Tämä röttelö on ollut tässä kunnossa jo vuosia.  Viereiset talot on kunnostettu,   mutta tämä on edelleenkin kunnostamatta. Ehkä koska takana ei ole tilaa rakentaa.

Tämä viikko on ollut surullinen , sillä ystäväpariskunta tästä talosta muuttivat eilen toiseen kaupunkiin, joka ei lähellä.   Heillä  on  3 kissaa, ja eilen autoin hieman  muuttamisessa , ja veimme 2 kissaa uuteen kotiin.  Iltapäivällä  he halusivat  viedä  kolmannen kissan uuteen kotiin,  mutta pelokas kissa piileskeli jossain. Minulla on  avain vanhaan asuntoon,  ja illalla näin kissan- Aamupäivällä onnistuimme  siirtämään kissan kuljetuslaatikkoon,  mutta kissa  onnistui myöhemmin aukaista kuljetuslaatikon    oven ja piiloutui  jonnekin. Yritän myöhemmin illalla mennä asuntoon ja saada kissan kiinni, mutta kissa on muutenkin pelokas ja ihan paniikissa , joten epäilen että löydän sen.  Uusien asukkaiden pitäisi muuttaa asuntoon ylihuomenna,  joten jos kissaa ei löydy, edessä on ongelma...

Edit. Eilen klo 23 menin asuntoon, ja kissa oli tullut ulos piilopaikastaan, ja oli olohuoneessa. Puhelin sille hiljaa, ja sain otettua Jerryn syliini. Oli pakko sulkea Jerry yöksi kylpyhuoneeseen. Aamulla muistin että minulla Bambin vanha kantokassi, ja saimme laitettua väsyneen kissan siihen. Nyt kissa on matkalla uuteen kotiin🐱🙏 (entisten naapurieni uuteen kotiin, 2 muun sinne jo viedyn kissan lisäksi)

Eilen kun olin pariskunnan uudessa asunnossa, muuttomiehet toivat sinne ensimmäisen kuorman. Toinen muuttomies oli ukrainalainen ja toinen venäläinen, joka vastustaa sotaa. Ukrainalainen kertoi että hänen ex-vaimonsa muutti takaisin Ukrainaan lasten kanssa eron jälkeen, eivätkä he ole paenneet sieltä. Niin surullista mitä tapatuu näinä päivinä😢

Hyvää maaliskuuta teille:)

maanantai 21. kesäkuuta 2021

Pieni Jerusalemin reissu

Ihania laattoja tässä kaupassa

Teimme tänään eksän kanssa lyhyen reissun Jerusalemiin, jossa en ole ollut pitkään pitkään aikaan.  Eksän piti järjestää  asioita eräässä toimistossa,  mutta ehdimme kävellä  jonkun aikaa Jerusalemin keskustassa ja  hieman muualla.
Tässä olemme juuri tulleet Jerusalemiin, ja kuvassa näkyy osa  tätä siltaa, jonka suunnitteli  espanjalainen arkkitehti Santiago Calatrava.  Silta on  kevytraitiotielle,  jalankulkijoille ja pyöräilijöille, mutta ei autoille.
Tässä pysähdyimme hetken,  kun eksän piti kirjoittaa  jotain puhelimella.  Tässä vähän uudempaa arkkitehtuuria.  
Eksän aika toimistoon oli vasta  vähän myöhemmin , joten ehdimme kävellä keskustassa.  Tämä kävelykatu värikkäine varjoineen on aivan ihana;) Olen nähnyt niin monta kuvaa tästä, mutta vasta nyt näin kadun  oikeasti.
Kadun varrella ihastuttavia kauppoja, pieniä ruokapaikkoja  ym. Oli tosi kirkas aurinko,  joten oli hieman haasteellista kuvata.
Kauppa kadun varrella.

Katu jatkui vielä, mutta ilman varjoja. Tämä alue on yksi Jerusalemin vanhimpia alueita vanhankaupungin ulkopuolella,  ja rakennettiin 1860-luvulla.
Pieni kuja kävelytien varrella
Jatkoimme matkaa.
Sieltähän se kevytraitiotievaunu tulee. Myöhemmin eksää  harmitti tosi paljon  että tulimme autolla, eikä junalla Jerusalemiin,   sillä  keskustan alueella oli liikenne aika tukossa kapeilla kaduilla. Olisimme voineet käyttää tuota kevytraitiotietä tai busseja.
Pysähdyimme tuon vanhan pikku  hotellin alla olevaan kahvilaan aamiaiselle.
Jatkoimme kävelyä.
Keltaista ankkaa ei voinut olla huomaamatta.
Ankka toisesta suunnasta katsottuna.
Jerusalemilainen kissa. Oli erittäin hyvin syöneen näköinen.
Ennen paluuta kotiinpäin  kävelimme  hetken  vielä promenadilla,  josta on panoraaminen näkymä Jerusalemiin, tässä tosin vain osa siitä, ja  kuvasin kännykkäni zoomilla,  joka ei ihan paras mahdollinen, mutta suoraan eteenpäin näkyy Kalliomoskeija ja vanhan kaupungin muureja. Jerusalemissa oli tosi miellyttävää kävellä,  sillä korkeuserojen vuoksi  asteita oli vähemmän kuin Tel Avivissa,  eikä  Jerusalemissa ole kosteaa kuten Tel Avivissa kesällä.

lauantai 1. toukokuuta 2021

Toukokuun kissat

Hyvää vappupäivän iltaa ,toivottavasti vappunne  oli mukava.  Täällähän , eikä muuallakaan Suomen ja Ruotsin ulkopuolella vietetä vappua kuten  Suomessa.   

Tämä postaus on täysin pyhitetty kissoille,  joita näen lähes päivittäin. Ensimmäisen kuvan kissa asuu bussipysäkkini  takana olevalla pienellä puutarhapläntillä,  ja on jo aika iäkäs kissa,  sillä kissa on ollut siellä koko sen ajan kun olen täällä asunut.  Tuon sille kerran päivässä hieman ruokaa, mutta onneksi pari muutakin ihmistä huolehtii tämän kissan  viimeisistä vuosista.

Tämä  on Kitty,  ja kuva on aika epätarkka sillä Kitty on säikky,  ja otin kuvan kauempaa.  Kuten kuvasta näkyy,  Kitty on joko kokonaan tai suurimmaksi osaksi venäjänsininen rotukissa, mutta kasvanut kadulla,  eikä tule liian lähelle ihmisiä.   Kitty ehti tehdä pari poikuetta,   ja oli aika laihassa kunnossa, kunnes  viime vuonna onnistuin saamaan tänne erään järjestön kissanpyydystäjän,  ja Kitty vihdoinkin  sterilisoitiin.  Olen aika varma että kaksi jo nuorena  edesmennyttä kaunista harmaasävyistä kissaa olivat Kittyn synnyttämiä.  Nyt kun Kitty on tajunnut että ruoka tulee minulta,  on kissa tullut hieman rohkeammaksi.
Tässä talossa asuvalla ystäväpariskunnallani,   jotka asuvat 2 kerrosta ylempänä, on 3 kissaa. Kuvan Juli on heistä nuorin,  ja joku oli jättänyt sen toissa vuonna pihalle,  josta pariskunta sen pelasti.  Julilla on tosi upea kuvio selässään.
Pariskunnan ystävällisin kissa on tämä Lara, josta en onnistunut ottamaan hyvää kuvaa. Kolmas kissa, Jerry , on kaunis valkoinen mutta pelokas kissa,  ja Jerry ja Lara tulevat hyvin toimeen keskenään, mutta kumpikaan ei pidä  Julista,  joten hakusessa olisi uusi koti Julilla, jos sellainen mahdollisesti löytyy.
Juli on oikea kaunotar. Viime kuussa seinänaapurini, nelihenkinen perhe,  muutti uuteen asuntoon, mutta laittoivat entisen asuntonsa vuokralle.  Sinne muutti mukava nuori pariskunta, joilla myös 3 kissaa. Kävin katsomassa kissoja, joista yksi on komea siamilainen,  mutta unohdin ottaa heistä kuvia.  Myös saman kadun naapurillani Evelynillä on kissoja peräti 4 kappaletta,  joista vanhin,  Grey, on minun hänelle tuomani, kun Grey oli pikku rääpäle. Greystä on kasvanut upea kissa, mutta sähisee kun näkee minut....3 nuorempaa taas ovat niin säikkyjä, että pakenevat heti kun joku vieras tulee asuntoon. Oma Otto-kissani oli niin  ihmisrakas, että melkein outoa että sisäkissat ovat noin säikkyjä.
Vielä yksi kuva Julista.

perjantai 3. heinäkuuta 2020

Heinäkuun alkua

Heinäkuu tuli ,  ja samalla kosteusprosentit sekä asteet nousivat. Olen jo parin viikon aikana nukkunut  niin että tornituuletin on päällä koko yön. Kun alkaa olla liian kuumaa, ulkona on vähemmän kiva olla,  eikä Bambikaan jaksa viettää paljon aikaa ulkona kun on kuuma.  Kuvassa upea liekkipuu, joiden paras kukinta-aika täällä  on kesäkuussa, mutta  vielä on kukkia jäljellä joissain puissa. Liekkipuita saisi  olla mahdollisimman paljon, sillä niiden tarjoama varjo on puiden parasta antia.
Aikaisin aamulla on vielä miellyttävää, ja eräänä aikaisena aamuna tällä viikolla kävimme ystävän kanssa tarkistamassa uuden pienen kahvilan.  Kun niin monta paikkaa on joutunut koronan vuoksi sulkemaan ovensa, on mukavaa että joku uskaltaa avata uuden paikan.
Istuimme tuolla ulkoterassilla, mutta pikku kahvilan sisäpuolikin oli kivasti sisustettu. 
Kahvin jälkeen kävelimme puistossa,  jossa oli tämä tuttipuu, eli puu johon oli ripustettu kymmeniä erivärisiä tutteja.  Mietin että onkohan tämä se paikka johon ripustetaan tutti kun siitä luovutaan. Muistan kun poikani oli pieni ,  ja oli korkea aika luopua rakkaasta tutista.  Heitimme tutin yhdessä parvekkeelta ja kerroin jonkun hölynpölytarinan,  jotta poika raaskisi luopua tutistaan, Tällaisen puu olisi silloin ollut kätevä:)
Puiston jälkeen olin menossa torille, ja bussipysäkiltä näin miten poliisi oli juuri kirjoittamassa sakkolappua naiselle,   joka oli ulkona  ilman maskia.  Täällä ovat oireettomien tartunnat lisääntyneet roimasti viime päivinä,  ja  nyt saa jo kunnon sakot jos jää kiinni ilman kasvomaskia. Kuumalla on vähemmän kiva pitää maskia päällä, mutta minulla on se kyllä aina päällä ulkona.  Surettaa että täällä on näköjään alkanut toinen aalto, ja kevään rajoituksista otettiin osa takaisin.  Nyt pitää toivoa että  tilanne ei mene taas pahemmaksi.  Niin sääli kun ajattelee että kesäkuun alussa  näytti siltä että korona on melkein voitettu täällä, mutta täällä se edelleenkin on.
Torin lähellä on tämä aika huonossa kunnossa oleva vanha talo, joka piti kunnostaa putiikkihotelliksi. Korona taisi jäädyttää suunnitelmat,  mutta sillä välin taloa voi maalailla vähän värikkäämmäksi...
Talosta hieman eteenpäin näin tämän kissan ,  joka lepäsi  baarin ulkotilan pöydällä.-  Laukussa oli muutama kissojen makupala, ja tämäkin sai muutaman.
Alkuviikosta huomasin  että kotitalon edessä olevasta puusta oli pudonnut lähes puolet. Kun menin lähelle, luulin ensin että joku oli tahallisesti puolittanut puun, mutta ylemäpänä oli mädäntyneen näköinen kohta ,  ja näköjään jokin oli syönyt puuta sisältäpäin.  Kaatunut osa on vieläkin maassa, ja tuo puu joudutaan kai kaatamaan,  ja toivottavasti viereiset puut ovat terveitä, ettei nille tapahdu näin.  Onneksi tuolla pläntillä  ei ole yleensä ihmisiä,  sillä joku olisi voinut loukkaantua jos iso osa puuta putoaa päälle.

perjantai 7. helmikuuta 2020

Silta

Tänä aamuna olin tosi tyytyväinen kun muutaman kirkkaan ja aurinkoisen ja lämpimänkin päivän jälkeen  satoi , ja oli hieman viileämpää. Tänne on luvattu viileämpi viikonloppu, mutta katselin pari viikkoa eteenpäin, ja  jo ensi viikon loppupuolella  asteet kipuavat yli 20 asteen , eivätkä enään mene päiväsaikaan täällä sen alle, joten lyhyen lyhyt talvi  on tosiaankin loppumaisillaan,  Olen täällä kertonut ad nauseam kuinka paljon enemmän pidän viileämmästä säästä täällä.  
Viime viikon eräänä aurinkoisena päivänä  kävimme kolumbialaisen ystäväni Glorian kanssa katsomassa uutta siltaa,  jonka kautta pääsee kaupungin itäpuolelle, jonka monikaistainen moottoritie erottaa tästä kohtaa Montefiore nimisestä kaupunginosasta. Tämän osan asukkaat ovat joutuneet kiertämään kaukaa päästäkseen toiselle puolelle tähän asti, ja vanhempi silta on autoilijoille ja jalankulkijoille. Kun siltaa rakennettiin ultrauskovaiset pitivät kamalaa meteliä,  koska siltatyöt  tehtiin  sapattipäivinä , sillä arkena vilkkaan moottoritien sulkeminen ei ollut mahdollista. Onneksi silta lopulta valmistui, ja uusi silta on upea.
Uusi silta on jalankulkijoille ja  pyöräilijöille, ja  molemmat osat oli hyvin erotettu toisistaan. Tosi kiva oli tuo puiden dekki jalankulkijoille. Tämä silta muuten helpottaa omaa matkaani kun menen esim. mammografiaan (pian taas edessä.,..) . Kivasti oli laitettu myös isoja kiviä istumista varten.
Näkymä toiselta suunnalta.
Ei hullumpi silta.
Huomasimme että silta on myös hyvä näköalapaikka:)  Suoraan edessä näkyy autoille tarkoitettu silta ja se leveä moottoritie.
Kuluneella viikolla kävin myös labrakokeissa sairaskassani klinikalla,  ja  labran alueella oli kiva nurkkaus pienille.  Viime vuonna  omalääkärini lähti pois,  enkä ole enään löytänyt  uutta yhtä ihanaa lääkäriä.  Ihana lääkärini antoi suurinpiirtein kaiken mitä pyysin, eli labrakokeet pari kertaa vuodessa. Koska olen riskiryhmässä,  olen ehkä hitusen verran luulosairas;D ja  kun kävin labrakokeissa pari kertaa vuodessa tiesin että olen ok. Uusi lääkärini ei ole erityisen ihana,  ja  ei suostu antamaan lähetettä labraan kuin kerran vuodessa...
Eräänä iltapäivänä tein Bambin kanssa hieman pidemmän lenkin, ja menin vihdoinkin katsomaan  kiipeilyseinää , joka rakennettiin viime vuonna jäähallin viereen. Kun tulin tuonne, jäähallista tuli juuri pikkupoikia jaakiekkoharjoittelun jälkeen. Kuulostaa ehkä kummalta että täälläkin jotkut pelaavat jääkiekkoa,  mutta oletan että poikien vanhemmat ovat kotoisin joko Venäjältä, USAsta, Kanadasta tai ehkä pohjoismaista....
Kiipeilyseinien lisäksi tuolla oli jonkinlainen Ninja Warrior-rata, Paikallinen versio Ninja Warrior-kilpailuohjelmasta on ylen suosittu, ja kaikki haluavat olla ninjoja....
Lopuksi vielä muutaman kissakuva. Tässä edessä näkyy Neko (kissa japaniksi) joka on syntyi kesän loppupuolella.  Takana oleva Groo syntyi sitä edellisenä  kesänä, ja molemmat ilmestyivät pieninä pentuina jostain talomme taakse. Molemmat olivat vuorollaan alussa niin arkoja että pysyivät  autojen alla piilossa lähes koko ajan, mutta vähitellen uskalsivat tulla jo esille kun toin ruokaa kissoille.  Molemmista tuli  kesympiä sterilisoinnin jälkeen.
Groo ja Neko ovat aika samannäköisiä ja välillä niitä on vaikeaa erottaa toisistaan, mutta Groon turkissa on on myös  vaaleanruskeaa sävyä kun taas Nekon turkissa on vain harmaita sävyjä. Entiset niin arat kissat  oikein pyytävät rapsutuksia tänään.