Hyvää Joulun aikaa🎄

 

Hyvää  joulun aikaa rakkaat lukijat🎄.Ensi tiistai eli jouluaatto, on täällä tavallinen arkipäivä ,mutta seuraavana iltana täällä alkaa 8 päivää kestävä hanukkah eli valon juhla. 

Maanantaisin on vapaapäiväni, ja kävin Ikeassa, josta tietenkin löytyi jouluisia koristeita. Ostin Annan pipareita ja vähän muutakin, ja sattumalta törmäsin täällä asuvaan suomalaiseen Riittaan,  jota en ollut aikaisemmin täällä nähnyt. 

Viileämmät yöt ovat muuttaneet vihreät sitrukset oikean värisiksi, mutta muuten täällä on tähän asti ollut todella leuto talvi.  Aikaisin aamulla on ollut kylmää, mutta keskipäivällä jo 20 astetta ja enemmänkin. Ensimmäistä kertaa täällä viettämiini talviin en ole ottanut untuvapeittoani esille. Sadettakin ollut vain vähän, mutta toivottavasti enemmän jatkossa.  

Hanukkaruokiin kuuluvia munkkeja näkyy joka paikassa  

Luulin että ilmahälytykset omalla alueellani olivat jo ohi, mutta viime yönä sellainen herätti klo 2.30 yöllä ,ja pilasi yöunet. Asialla olivat Jemenin hutit, ja ohjus teki pahaa jälkeä eräässä  koulurakennuksessa; onneksi oli yö eikä kukaan koulussa .

Pitkästä aikaa näin Eliseten, täällä pitkään asuneen brasilialaisen laulajan, jota olen vuosien varrella kuvannut tänne blogiin  

Joulusuklaata. Punaiset tarrat kertovat että niissä paljon sokeria ja rasvaa.....

Ja koska olen taas viime päivinä kuvannut monta kissaa, niin laitetaan tänne vuoden viimeiset kissakuvat. Kissat on kuvattu 2 eri puistossa.

Vuoden viimeiset...en muuten lainkaan odota innostuneena tulevaa vuotta.Täällä on viimeisen vuoden aikana ruoka todella kallistunut mutta kun vuosi vaihtuu niin kallistuvat verot, V.A.T., terveysvero oikein reilusti, julkinen liikenne ja kaikki muu mahdollinen. 

Kissat🐈❤️

Puistossa, jossa käyn 3 kertaa viikossa, näen usein vanhan miehen, joka tuo kissoille ruokaa ja juotavaa.

Oikein hyvää joulua 🎄🎅

Simaa ja munkkeja

Jakarandat kukkivat ikkunan edessä💜

Täällähän ei  vietetä vappua, ja työläisten päiväkin  menee ohi aika huomaamattomana, toisin kuin ennen. Missään muualla ei taidetakaan viettää vappua kuten Suomessa.

Sain kutsun  tulla viettämään vappuaattoa Suomen suurlähettilään virka-asunnossa. Kyseessä oli vähemmän muodollinen tilaisuus kuin esim.itsenäisyyspäivän  vastaanotto samassa paikassa, mikä helpotti vaatetuksen valitsemista. Eksä oli seuralaiseni tuolla. Alussa vieraita viihdytti tämä kvartetti🎶🎵.

Ja koska oli vappuaatto, niin tietysti oli simaa🥂

Ja munkkeja. Oli myös herkullinen noutopöytä, mutta unohdin ottaa siitä kuvan. Noutopöydässä oli mm.minikokoisia ,super herkullisia karjalanpiirakoita, ja eksä oli siitä erityisen iloinen, sillä hän rakastaa karjalanpiirakoita.

Nina Nordström, Suomen nykyinen suurlähettiläs täällä Israelissa, joka aloitti täällä syksyllä, eli haastavaan aikaan. Todella mukava suurlähettiläs ja oli mukavaa jutella hänen  kanssaan.

Eilen ,aikaisin perjantai-aamuna, teimme muutaman tunnin retken Sderotin kaupunkiin. Sderot sijaitsee aivan Gazan rajan tuntumassa, ja 7.10 Hamasin terroristit hyökkäsivät myös Sderotiin, tappoivat yli 50 ihmistä  siellä, ja aiheuttivat paljon aineellista tuhoa. Sen seurauksena kaupunki  tyhjentyi  melkein kokonaan kun  kaupungin asukkaat  pakenivat turvallisemmille alueille. Nyt näyttää siltä että elämä pikkuhiljaa  palaa Sderotin kaupunkiin, ja halusimme nähdä uuden ,vappupäivänä avatun kahvilakonditorian.

Upeita leivoksia.🍰🧁 Kahvilan nuori omistaja, joka sai mainetta kun hän osallistui muutama vuosi sitten jälkiruokakilpailuun televisiossa,  halusi avata uuden kahvilansa lokakuussa, mutta surullisten tapahtumien vuoksi pystyi avaamaan kahvilan vasta nyt.

Pidin tosi paljon kahvilakonditorian sisustuksesta. Se on rakennettu entiseen pieneen omakotitaloon,  ja siellä oli paljon viehättäviä yksityiskohtia, sekä iso kaunis terassi ulkona. Emme syöneet siellä leivoksia,  vaan suolaiset piirakat,jotka nekin olivat tosi herkulliset.

Retkestämme Sderotiin tulikin kulinaarinen retki, sillä seuraavaksi kävelimme lähellä olevaan suureen leipomoon. 

Perjantaisin leipomot ovat täynnä challah-leipiä, joita ostetaan sapattiateriaa varten. Leipomon jälkeen oli aika palata takaisin kotiin.

Kaunista viikonloppua🌿🍃☘️💚

Sadekausi

Meidän talon näkymä ulko-ovelta

Tammikuun loppupuolella sää vihdoinkin kylmeni, ja tuli tarve talvitakille ja kaulaliinalle. Samalla alkoi lähes 2 viikkoa kestänyt jokapäiväinen sade, ja 2 viikossa sadetta tuli enemmän kuin talvella yleensä täällä.  Kumisaappaille tuli paljon käyttöä. Muutama päivä sitten runsaat sateet loppuivat, sää lämpeni ja on vain aurinkoista.

Olo alkoi jo olla parempi sen pitkäkestoisen mahabakteerin jälkeen, ja kävin kerran viikossa fysioterapiassa ja muutamia kertoja kaupungilla. Kävin myös IKEAssa, sillä teki mieli näkkileipää ja Kallen kaviaaria. Kuvassa täkäläisten Ikeoiden standardiaamiaisesta, jonka hinta euroissa suurinpiirtein 2.5 euroa. Eniten tykkään tuolla kahvista, joka  tulee tosi laadukkaista automaateista,  ja kahvia saa santsata niin paljoin kuin haluaa. Valitsen yleensä vahvan capuccinon. Koska en vieläkään ollut täysin hyväkuntoinen, en kiertänyt Ikean yläkertaa, vaan menin suoraan ostamaan näkkäriä ja Kallen kaviaaria, mitä löytyikin.Aina ei löydy.

Tulitrumpetti

Yritin kävellä mahdollisimman  paljon, mutta loppuviikkoa kohti kävely alkoi tuntua raskaalta , mitä ihmettelin. 

Viikko sitten perjantaina  olisi taas ollut kerran kuussa tapahtuva sapatti-ilta entisen hoitolapseni Liamin luona.  Jokainen tuo jotain syötävää, josta sovitaan etukäteen, ja minä lupasin tuoda kakun. Olin päivää ennen leiponut  kuvan banaanikakun.  Jossain vaiheessa aloin tuntea kauheaa väsymystä, ja soitin Liamin vanhemmille etten voikaan tulla heille. Kakku oli kakkukuvussa, ja kun yritin siirtää kakun kakkukuvusta lautaselle , (kosteahko kakku..) kakku putosi lattialle. Sinne meni kakku.

Lauantaina ja sunnuntaina väsymys jatkui, mutta maanantaina alkoi kunnon flunssa. Harmikseni oli pakko perua viikottainen fysioterapia. Olin ensimmäiset päivät tosi kipeä, mutta tänään alkoi tuntua paremmalta, joten enköhän ole ensi viikolla taas kunnossa.

Hyvää viikonloppua💐

Kipeenä

Ystävä toi C-vitamiinia omasta puutarhastaan

Hei pitkästä aikaa. Tänään vihdoinkin tuntuu että jaksan taas postata tänne. Noin 2 viikkoa sitten sain jonkun kamalan  vatsapöpön, joka alkoi vatsakivulla, jatkui 2.5 päivän jatkuvalla oksentelulla, jolloin mikään ei pysynyt sisällä,ei edes vesi, minkä jälkeen olo oli niin heikko että vain makasin voimattomana sohvallani, ja yhtenä yönä kun nousin sohvalta, tarkoituksena mennä makuuhuoneeseen ,kaaduin rähmälleni kivilattialle ,ja sain hiusmurtuman  kylkiluuhun. Ruohalu oli myös hävinnyt,ja hyvä kun sain syötyä banaanin päivässä. Pöpöjen tappamiseen tarvitsin antibiootteja,ja lääkärini lähetti reseptin sairaskassan tietokantaan.

Olkapäävamman vuoksi sain apua täkäläiseltä  Kelalta, tosin sen jälkeen vasta kun olin luopunut käsivarsi- ym.tuesta, eli vähän liian myöhään, ja niinpä Natalie, joka on auttanut vanhaa naapuriani Anitaa päivisin(minä muutaman kerran iltapäivisin) ,on tullut luokseni auttamaan kaikessa mitä tarvitsen.  Olkapää voi jo paremmin. aloitin juuri ennen vatsapöpöä fysioterapiassa, kerran viikossa, ja sanoin hyvästi käsivarsituelle. Jo ensimmäinen fysioterapiasessio palautti osan olkapään  toiminnasta 😄..

En oikein tiennyt mitä tehtäviä antaa Natalielle, sillä mielestäni sain liikaa aputunteja, joita olisin tarvinnut enemmän heti kaatumisen jälkeen, mutta samana päivänä kun sain antibioottireseptin,  olin enemmän kuin iloinen siitä että hän on apunani, ja lähetin hänet sairaskassan apteekkiin hakemaan antibiootit; itse en olisi siihen pystynyt.  Nuo saamani tunnit muuten, en joudu maksamaan niistä mitään, ja pystyin myös vaihtamaan muutaman tunnin rahaan.  5 päivän vahva antibioottikuuri loppui perjantaina, mutta olo vieläkin aika hutera, mutta nyt tuntuu että voimat vähitellen palaavat, koska ruokahalu tuli takaisin. 

Ennen sairastumista ehdin käydä suosikkikauppakeskuksessani, katsomassa mitä tarjontaa oli vegaanisella ruokatorilla.

Vegaanista artesaanisuklaata.

Ennen sairastumista ehdin myös kävellä  alueilla missä en ollut aikaisemmin kävellyt. Tämä sen vuoksi että vakiobussini reitti muutettiin kaupungin keskustan alueella, jossa tehdään alustavia töitä kevytraitiotien vihreää linjaa varten.Muutos oli helpotus,  sillä kaupungin keskustan jo ei niin leveä katu oli muutettu niin että autoja ja busseja varten oli kumpaakin puolta varten vain yksi kaista, ja matka sitä kautta oli piinallisen hidasta.  Bussini siirtyi samansuuntaiselle leveälle kadulle, ja kuljin joka kerta eri katua pitkin , 2 rinnakkaisen kadun  välissä, päästäkseni keskustan kadulle,jossa nyt ei bussiliikennettä.

Tämä asuinkaupunkini ,joka kiinni Tel Avivissa,on brändätty lasten kaupungiksi, ja sen vuoksi kaupungissa lähes 60 satupuistoa, joiden hahmot paikallisista saduista. Kodin viereisessä puistossa sinisiä hahmoja, joista olen joskus kirjoittanut. Yhtenä päivänä kuljin pitkin katua, jonka varrella oli 2 satupuistikkoa. En tunne tarinaa leijonasta, mutta aika hieno leijona metalliromusta.

Satu jatkui...

Vähän ajan kuluttua näin toisen satupuiston, jonka satua en myöskään tunne.

Tämä satu kai liittyy kissaan😻.....

Muistin muuten yhtäkkiä,että tämä blogi täytti 15 vuotta. Tämä blogihan alkoi kun halusin muualle jutut jotka eivät liity ruokablogiin. 

Kaunista sunnuntaita  teille💐

Jouluisia merkkejä

Kaunista joulun aikaa🎄.En ole erityisemmin voinut etsiä täällä jouluisia juttuja ,sillä tämä käyttämäni tukijuttu on hankaloittanut eri paikoissa  kiertämistä. Keskiviikon ja torstain välisenä yönä vihdoinkin magneettikuvaus, ja viikko sen jälkeen sairaalan ortopedille aika, ja toivon saavani hyviä uutisia 

 Ensimmäisessä kuvassa asetelma, jonka kuvasin vauva Liamin kotona.

Myös tämä asetelma samasta paikasta. Pariskunnan toinen isä Massimo on syntynyt Ukrainassa, mutta kasvanut Yhdysvalloissa, ja tässä asetelmassa varmaan vaikutteita molemmista maista.

Ja tekojoulukuusi ukrainalaiseen tyyliin. Täällä jouluisia koristeita  ostavat lähinnä venäläisperäiset, Novi God -juhlaa varten. Ukrainalaisilla samantapainen juhla,mutta en muista sen nimeä. Suloisia  koristeita tässä, etenkin tuo luistin❄️⛸️

Viime viikolla tapasin pitkästä aikaa kolumbialaisen ystäväni Glorian. Kiertelimme hieman toria, ja yhdessä kojussa oli tällaisiä koristeita.

Ohitimme tämän leipomon.

Mansikat ovat kypsyneet,mutta vielä liian kalliita. Täällä on muuten tosi lämmin talvi. Joulu-ja tammikuu ovat täällä kylmimmät kuukaudet, mutta nyt täällä pärjäisi päiväsaikaan ihan kesävaatteillakin.Ei tee hyvää maataloudelle liian lämmin sää.

Oli joulukuun 13.  eli Lucian päivä, ja ruotsalaisen täällä perustama ruotsalainen Fika kahvilaleipomo oli avannut uuden paikan torin lähelle. Sahramipullat olivat houkuttelevan näköisiä. 

Tämä kuusi on torin lähellä olevan venäläisen kaupan ikkunassa .

Kaupan toisessa ikkunassa.

Kauppa oli vielä kiinni, ja tämä kuva ikkunan takaa .

 Viime viikolla rakettien  uhka tuli ensimmäistä kertaa tosi lähelle kotikatuani,eli kotikadulle, muutama talo eteenpäin. Ison raketin osia putosi

lähell pariin paikkaan, ja oman pikku katuni kulmassa oli muutaman auton ikkunat menneet rikki,ja katuun tullut vahinkoa.Viereisellä kadulla oli tällaista vahinkoa(ei oma kuvani) , ja erään matalemman talon asukkaat piti evakuoida muutamaksi päiväksi,koska taloon tuli vahinkoa. Juuri äsken tätä kirjoittaessa jouduin taas äkkiä juoksemaa rappukäytävään, kun tuli pitkä hälytys 

Hyvää Joulua teille rakkaat lukijat🎄🎅

 

Vuosi 5784

Meksikon pensassalvia kukkii viereisen 
toimistotalon puutarhassa.

Viikko sitten täällä vaihtui vuosi, eli juutalaisen kalenterin mukaan alkoi vuosi 5784 .Piti googlata ja katsella mikä vuosi, sillä  muuten täällä toimitaan tavallisen kalenterin mukaan, eli tätä kirjoittaessa on  syyskuun 24. päivä.

Uuden vuoden ansiosta oli pitkä viikonloppu, eli normaalin sapattipyhän lisäksi sunnuntai, joka täällä arkipäivä, olikin pyhäpäivä. Perjantai-illaksi olin kutsuttu amerikkalaisen ystäväni Nancyn luokse uuden vuoden aaton illalliselle.  Jos kuvaa katsoo tarkkaan, huomaa että siellä on FinnCrisp hapankorppuja, joita täällä sai monesta paikasta ennen, mutta ei enää, ja Nancy oli tilannut hapankorput iHerbistä. Minä toin illalliselle 2 salaattia ja omenakakun. Kuvan pienissä lautasissa on hunajaa, mihin dipataan omenapaloja. Se symbolisoi tulevaa makeaa vuotta..

Nancyn kattoterassilta näkyy hieman  BatYamin kaupungin  rantakatua ja Välimerta. Nancy asui aiemmin pienessä kaivoskaupungissa USAn Montanassa, ja hän uneksi merinäköalasta, joka hänellä nyt on.

Illallisen jälkeen istuimme terassilla,   josta teki mieli kurkistella viereisten talojen parvekkeille.Meitä oli vain 6 henkeä ja ilta jatkui seuraavan päivän puolelle  .

Seuraavana aamuna liukastuin pahasti keittiössä, ja oikean puoli polvesta alaspäin vääntyi kummalliseen asentoon, myös jalka vääntyi. Näin käy kun lattialla vesitilkka ja jaloissa feikki Croksit.....Myöhemmin kipu oli kamala; polven, säären ja jalan alue turposi,enkä voinut lainkaan  astua oikealla jalalla,  joten olin varma että siinä murtuma. Soitin sairaskassani päivystysnumeroon,ja selvisi että klinikalla ,jossa käyn ,on pyhinä traumatologi .En kuitenkaan ollut sellaisessa kunnossa että olisin voinut mennä minnekkään, ja otin vahvan särkylääkkeen, jonka avulla nukuin ilman kipua  

Seuraavana aamuna kipua oli jo vähemmän, ja pystyin astumaan jalalla, joten siinä ei ollutkaan murtumaa. Koko pyhän hoidin polvea, eli pidin välillä  korkealla,välillä jäitä jne . Maanantaina  tuntui että voin jo ihan hyvin kävellä kunnolla ja kulkea rappuset ylös ja alas. Ei ehkä ihan paras idea, sillä polvikipu tuli takaisin. Onneksi on taas viikonloppu+pyhä(Jom Kippur eli vuoden pyhin päivä) , joten voin taas lepuutella polvea ja aloittaa sen jälkeen nä pojalleni Suomessa syntyi uusi tytär, nro. 3.

Kaunista sunnuntaita💐