maanantai 28. helmikuuta 2022

Potentiaalista kauneutta

Hyvää helmikuun  viimeistä iltaa:)  Kännykkäni kuviani selaillessa huomasin että  minulla oli aika monta  huonoista rakennuksista otettua kuvaa,  joten päätin tehdä niistä postauksen. Yleensähän olen laittanut tänne kuvia   ihastuttavista vanhoista kunnostettavista  taloista,  mutta vielä löytyy kaupungin sydänalueelta monta kunnostettavaa  vanhaa taloa, joita ei saa purkaa, vaan pitää kunnostaa. Tämä ensimmäisen kuvan talo  on kulmassa , josta vasemmalla  alkaa kävelykatu,  ja oikealla puolella alkaa  torikatu.  Talo tosiaaankin kaipaisi vähän maalia pintoihin ja muutenkin kunnostusta,  etenkin kun se sijaitsee niin tärkeällä  ja keskeisellä paikalla.
Kävelykadulla, joka viimeisen vuoden aikana ollut vain osittainen kävelykatu,  on monta upeaa kunostettua taloa, mutta vielä riittää taloja joita ei ole kunnostettu, kuten tämä talo, Kadun lähes kaikki kaupat ovat kangas-tai käsityötarvikekauppoja.
Yksi kadun  taloista on kunnostusvaiheessa.

Viereisellä kävelykadulla  on tämä röttelö, josta piti tulla  putiikkihotelli, mutta  korona pilaisi suunnitelmat.  Tässä ei taida nyt olla asukkaita, mutta katutaitellijat ovat koristelleet talon seiniä.
Saman kävelykadun varrella on tämä talo,  jonka tekee mielenkiintoiseksi se että kaupunki vaati talon ulkosivun kunnostusta. Vielä ei sellaista ole aloitettu...
Tämäkin talo kaipaa kunnostusta.
Saman kadun toisessa  päässä on suuri rakennus,  josta piti tulla hieno asuintalo, lisäkerroksineen, mutta tässäkin korona pilasi suunnitelmat. Pitkässä talossa on kaksi talonumeroa, ja talon  katutasossa  on yhdessä kohtaa  jazz-klubi.
Toinen puoli taloa.
Jazz-klubin  lisäksi katutasossa on myös baari,  jonka edessä kaikenlaisia hassuja kyhäelmiä.,
Taidetta tämäkin;D   Rakennus varmaankin kunnostetaan jossain vaiheessa, ja  silloin varmaan sekä jazz-klubi sekä baari joutuvat etsimään uuden kodin .
Kissatkin viihtyvät talon edessä.
4 &5 shotin tarjouksia baarissa.
Lähellä oleva rähjäinen talo.
Talo jossa kunnostus alkanut.
Saman talon kulma.

 Tuo kulmatalokin kaipaa kunnostusta.
Tämä röttelö on ollut tässä kunnossa jo vuosia.  Viereiset talot on kunnostettu,   mutta tämä on edelleenkin kunnostamatta. Ehkä koska takana ei ole tilaa rakentaa.

Tämä viikko on ollut surullinen , sillä ystäväpariskunta tästä talosta muuttivat eilen toiseen kaupunkiin, joka ei lähellä.   Heillä  on  3 kissaa, ja eilen autoin hieman  muuttamisessa , ja veimme 2 kissaa uuteen kotiin.  Iltapäivällä  he halusivat  viedä  kolmannen kissan uuteen kotiin,  mutta pelokas kissa piileskeli jossain. Minulla on  avain vanhaan asuntoon,  ja illalla näin kissan- Aamupäivällä onnistuimme  siirtämään kissan kuljetuslaatikkoon,  mutta kissa  onnistui myöhemmin aukaista kuljetuslaatikon    oven ja piiloutui  jonnekin. Yritän myöhemmin illalla mennä asuntoon ja saada kissan kiinni, mutta kissa on muutenkin pelokas ja ihan paniikissa , joten epäilen että löydän sen.  Uusien asukkaiden pitäisi muuttaa asuntoon ylihuomenna,  joten jos kissaa ei löydy, edessä on ongelma...

Edit. Eilen klo 23 menin asuntoon, ja kissa oli tullut ulos piilopaikastaan, ja oli olohuoneessa. Puhelin sille hiljaa, ja sain otettua Jerryn syliini. Oli pakko sulkea Jerry yöksi kylpyhuoneeseen. Aamulla muistin että minulla Bambin vanha kantokassi, ja saimme laitettua väsyneen kissan siihen. Nyt kissa on matkalla uuteen kotiin🐱🙏 (entisten naapurieni uuteen kotiin, 2 muun sinne jo viedyn kissan lisäksi)

Eilen kun olin pariskunnan uudessa asunnossa, muuttomiehet toivat sinne ensimmäisen kuorman. Toinen muuttomies oli ukrainalainen ja toinen venäläinen, joka vastustaa sotaa. Ukrainalainen kertoi että hänen ex-vaimonsa muutti takaisin Ukrainaan lasten kanssa eron jälkeen, eivätkä he ole paenneet sieltä. Niin surullista mitä tapatuu näinä päivinä😢

Hyvää maaliskuuta teille:)

lauantai 19. helmikuuta 2022

Helmikuun vuokot

Helmikuu on se kuukausi , jolloin  punaiset kruunuvuokot  puhkeavat kukkaan  eteläisessä Israelissa.     Viikko sitten perjantaina, aikaisin aamulla,  matkustin eksän kanssa katsomaan punaisten kukkien kukintaa.  Täällä  Israelissa kasvaa myös muun värisiä kruunuvuokkoja, mutta tällä alueella vain punaisia.  Harmikseni    retkeämme edelsi sateinen yö,  ja aamu oli muutenkin viileä,    ja kukkien terälehdet olivat kiinni.    Tämä oli myös vasta kukinnan alkua ,  ja kun tuota päivää on seurannut monta kauniimpaa ja lämpimämpää  päivää,  ovat nuo kukat paljon kauniimpia ja niitä on myös runsaammin luonnossa.

Alue jossa kävimme on nimeltään   Shokedan  metsäalue,  joka on Shokedan   kylän vieressä.   Helmikuussa  alue täyttyy  vierailijoista,  jotka tulevat katsomaan vuokkojen  kukintaa,  ja  tämä ja viereiset alueet  ovat silloin  täynnä kaikenlaisia tapahtumia.
Kruunuvuokot ovat rauhoitettuja, mutta niitä kyllä tuhoutuu jonkin verran kun ihmiset kulkevat tuolla vuokkoja ihailemassa ja kuvaamassa.
Samalla alueella on  tori , joka kuulemma auki vain helmikuussa, kun alueella  paljon ihmisiä.Sateen jälkeen oli tosi kuraista tuolla,   ja kuraiset kengät piti kunnolla puhdistaa kun tulin kotiin.
Joimme appelsiinimehua,  joka oli todella makeaa:)
Kolombialainen pariskunta möi mansikoita ja  etelä-amerikkalaisia herkkuja.
Kotileipomoa siskonsa kanssa pitävä nainen kertoi että olivat siskonsa kanssa leiponeet yötä päivää torimyyntiä varten.
Suloiset koirat  torilla. Näitä unkarinvizloja oli kolme , mutta sain kuvaan vain kaksi todella  hyvin käyttäytyvää koiraa.
Ennen poislähtöä ohitimme vielä tämän sitrushedelmäkojun,  jossa sanotaan että hedelmät    suoraan viljejijältä.  Hedelmiä piti ostaa  vähintään 3 kiloa, ja niitä  sai myös sekoitella. Ostin mehukkaita verigreippejä, joista yksi vielä jäljellä,
Ajelimme toiseen paikkaan jossa sielläkin oli pieni tori, jossa suurin osa kojuista käsityöläisten, mutta oli siellä muutama ruokakojukin.
Torin takana   rosmariinit kukkivat tosi kauniisti.  Ne kukkivat myös kodin edessä olevassa puistossa , mutta ei näin kauniisti. Retkipäivänä  oli vielä aika viileää, mutta tällä viikolla  on lämmennyt: lyhyen lyhyt talvi on ohi, ja täällä on kevät.  Tammikuu oli kylmin 14 vuoteen, ja  kerrankin tuli hieman tarvetta  talvitakille, lämpimälle huiville ja sormikkaille:)

Kaunista viikonloppua:)

torstai 10. helmikuuta 2022

Puiston iloja

Aksiskauris  puiston ensimmäisessä  eläinnurkkauksessa

Viileämmän  kauden ensimmäinen puistokierrokseni  Tel Avivin keskuspuistossa   tapahtui viime viikolla, viileänä  aamuna, joka myöhemmin vaihtui lämpimäksi sääksi.    Viimeksi olin puistossa  viime keväänä, silloin kun oli vielä tarpeeksi viileää., Kesällä  en  koskaan käy siellä.
Minulla on kodin vierestä  bussi ihan puiston viereen, lähellä tätä kohtaa mistä yleensä aloitan kävelyn. Matka ei kuitenkaan ole erityisen lyhyt, ja kestää ennenkuin pääsen perille. Tällä kertaa kävelin puistossa lyhyemmän reitin,   mutta ensi kerralla pitää sitten   kävellä se pidempi reitti. Talvella puisto on niin ihanan vihreä,  ja syy miksi en käy tuolla kesällä on se että silloin kaikki tuo luonnon vihreä on poissa.   Puiston puissa asuu suuri määrä  kauluskaijoja, jotka osaavat olla tosi äänekkäitä.
Ihan lähellä edellisen kuvan aluetta sijaitsee puiston vanhempi eläinnurkkaus, josta on kiva aloittaa kävely. On ankkoja, ja muita lintuja sekä pari emustrutsia,  jotka liikkuivat niin nopeasti ettei niitä saanut kuvattua.
Pulleita kanoja ja kalkkunoita. Tämä vanhempi eläinnurkkaus on jaettu kahteen aitaukseen,  ja toisessa aitauksessa on   emu, joka yleensä   vahtii siellä olevia    aksiskauriita.
Näin aitauksessa ensin vain emun, ja luulin että  aksiskauriit oli viety muualle, mutta ne olivatkin eri nurkassa.  Huomasin että näille oli tullut perheenlisäystä , ja siellä oli yksi aivan pieni  kauriin vasa.
Zoomaus ei auttanut sillä pieni vasa pysyi tiiviisti emonsa suojassa.  Suloisia nämä "bambit".
Huomasin että  pyörä-ja jalankulkijoiden tie oli nyt paremmin eroteltu toisistaan.  Olisko se ollut  viime talvena tai sitä edeltävänä talvena kun vahingossa kävelin  väärällä puolella ja raivostunut pyöräilijä melkein törmäsi minuun. No nyt  on selvempää....
Aamulla varhain puistossa näkee paljon  kävelijöitä, pyöräilijöitä ja  juoksijoita. 
Ja myös voimistelijoita.
Tässä kohtaa  joki on jakautunut niin että keskellä on tuo saareke, ja sen takana myös jokea.  Yleensä  käyn tuollla saarekkeen puolella   keräämässä villiyrttejä,  kuten villisinappia,  mutta  niiden aika ei ole vielä.
Kävelen kohti siltaa ,  jonka kautta pääsee saarekkeelle,   ja joen toisella rannalle.   Koska teen lyhyemmän reitin,  kävelen toiselle puolelle sillan kautta. Sillan yläpuolella  kulkevat autot ja bussit.
Sillan keskiosasta näen alhaalla olevan , kiinalaiselta näyttävän kalastajan.  Joen vesi on sateiden jälkeen niin mutaisen näköistä  etten kyllä onkisi tuolla,  enkä edes tiedä miten tuolta tulee kalaa,  mutta kai sieltä jotain tulee.
Joen toisella puolella on jo vähemmän luonnonvaraista aluetta, ja nyt ollaan jo   asuinalueen lähellä.
Ruohikolla näen afrikanhanhen,  joka ei näytä pelästyvän vaikka tulen aika  lähelle.
Kaunis lintu. Puistossa on myös sakaaleja, mutta nyt en nähnyt niitä.
Joen reunalla on tuttuja sorsia ja muita vesilintuja; osa syvässä unessa.
Lisää vesilintuja.
Voi anteeksi ,herätinkö sinut,,,
Puiston uudemmassa  eläinnurkkauksessa  näen  emustrutsin ja nubianvuohen.  
Eläinnurkkauksen vieressä on lasten leikkikenttä,  ja tämä karhu,  johon päättyykin kierrokseni puistossa tällä kertaa.

perjantai 4. helmikuuta 2022

Taidetta taloissa joita ei kohta enää ole

Muutama päivä sitten näin television uutislähetyksessä jutun Tel Avivin keskustassa sijaitsevasta 2 vanhasta talosta,  jotka  pian puretaan,   ja jotka toimivat pop-up-museona 10 päivän ajan, ennen  purkamista. Oli ihan pakko mennä katsomaan  tuota ainutlaatuista museota, ennenkuin se häviää  kokonaan. Eilen kävin museokierroksella.
Tässä talot joita kohta ei enää ole. Kaksi toisiinsa kiinni rakennettua taloa,  molemmissa 4 kerrosta ja 24 asuntoa yhteensä.  150 taiteilijaa saivat  luoda taidetta asuntojen huoneisiin,  keittiöihin,  vessoihin ja kylpyhuoneisiin. Kun nämä  talot puretaan,  niiden tilalle rakennetaan 2 uutta , korkeaa taloa,  ja näissä taloissa asuneet ihmiset saavat  uuden asunnon uudesta talosta, ilman että joutuvat siitä maksamaan. Hyvä tilanne sekä  asunnonomistajille että rakennuttajalle,  joka myy ne asunnot jotka eivät mene entisille asunnonomistajille. Viereiset talot ovat aika samanlaisia,  50-60 luvun taloja, joten ehkä nekin joku päivä puretaan uuden alta.
Illalla  jonot tuonne olivat kuulemma tosi pitkät, mutta en ollut varautunut siihen että myös aamulla olisi pitkä jono. Ja se oli hurjan pitkä! Odotin jonossa puoli tuntia, ja jono liikkui tosi hitaasti sillä  vain tietty määrä ihmisiä päästettiin kerralla sisälle, ja kaikkien koronapassit tarkistettiin myös. Eilen oli tosi lämmin päivä,  ja aurinko paahtoi välillä  tosi kuumasti, mikä teki odottamisesta vähemmän miellyttävää, mutta loppujen lopuksi odottaminen kannatti. Sisäänkäynnissä jaettiin esite, jossa oli jokaisen huoneen luoneen taiteiljan nimi. Ensimmäisen kuvan huone taisi olla ihan ensimmäisessä asunnossa talossa nro 11. Tässä tulee nyt iso määrä kuvia, mutta haluan ne tänne talteen.
Tästä huoneesta tuli  Van Gogh mieleen.  Huoneen loi  taiteilija nimeltä  Ana Kogan, joka tekee  seinämaalauksia.  Istuin hetken tuolilla, ja  tuntui kuin olisin maalauksessa.
Jonkun entinen vessa...
Useita keittiöitä oli muokattu ihanan värikkäiksi, kuten tämä pinkki keittiö.
Lisää pinkkiä
Portaikot olivat täynnä seinämaalauksia.
Sininen keittiö. Oli muuten mielenkiintoista nähdä asuntojen keittiöt, vaikka ne eivät enää olletkaan siinä asussa missä olivat vielä joitakin viikkoja sitten kun ihmiset vielä asuivat näissä asunnoissa.
Mustavalkoista.

Käytävän päässä oli mustavalkoiseksi muokattu keittiö.
Toinen mustavalkoinen keittiö.
Tässä mustavalkoisessa keittiössä  oli muutama mielenkiintoiseksi maalattu esine, kuten tämä. Myöhemmin kun katsoin kuvaa,  mietin että onkohan tämä kuulunut ennen duunausta mahdollisesti johonkin vessaan tai vastaavaan.....  
Myös muut  mahdollisesti asuntoon jätetyt tavarat olivat saaneet uuden ilmeen.
Kylpyhuone.
Jokaisen kahden asunnon välisiin seiniin oli tehty oviaukot.
Kyllä riittää vessapaperia pitkään,  ja vielä kullattuna;D
Huoneen kaikki pinnat maalattu
Merellinen huone.
Paljon punaista.
Yhden huoneen seinillä oli erivärisiä pienistä esineistä ja leluista muodostettuja asetelmia.  Tässä punainen asetelma.
Seiniltä löytyi useita seinämaalauksia.
Huone kuin satukirjasta.
Tälläkin maalauksella oli luotu jännä efekti huoneeseen.
Oranssi huone
Nallen huone
Muutamassa huoneessa oli maksettu mainos, ja tässä Yango Delin,  eli ruokalähettipalvelun huone. Camparilla  ja Tanqueray Ginillä oli myös huone, ja etenkin joku taiteilija oli luonut Tanqueraylle upean vihreän huoneen,   mutta kuva ei onnistunut.
Keltainen kylppäri. Keltainen on kyllä tosi piristävä väri :)
Ihastuin tähän keltaiseen keittiöön, jossa oli sitruunaa kaikessa muodossa, ja hyllyt täynnä oikeita sitruunoita. Myös vasemmalla oleva seinä, joka ei tässä näy, oli sitruuna-aiheinen.  Sitruunakeittiön oli luonut  Rotem Nadya Barkai,  jonka Instagramissa upeita luomuksia.
When life gives you lemons....
Lisää seinämaalauksia.
Kasvihuone , oikeilla kasveilla.
Eräässä huoneessa peili vangitsi kuvaan....
Tässä oli jänniä tuoleja, ja muutenkin mielenkiintoisia yksityiskohtia,
Ennen tässä oli jonkun olohuone...
Tämä oli yksi pysäyttävimmistä töistä tuolla.  Tässä valokuvaaja ja videotaiteilija  Michael Liani oli luonut yhdessä floristin kanssa  teoksen joka yhdisti  valokuvaa (Liani kuvannut 2 ystäväänsä tähän) ,  kasveja ja ääntä.  
Molempien talojen  viimeiset kerrokset yhdistävät seinät oli poistettu,   ja sieltä löysin tämän viimeiseksi kuvaamani kohteen,  jossa  Bendaaart-nimimerkin  3D-töitä.  Tuntuu oudolta että  viikon kuluttua  maalattuja seiniä  ei enää ole ,  eikä kohta näitä talojakaan.  Tuolla kiertäessä tuli muutama kerta mieleen että  olisi mielenkiintoista tietää kuka asui  tietyissä asunnoissa.   Tämä oli  todella mielenkiintoinen  ja inspiroiva taidetapahtuma .

Hyvää Runebergin päivää huomenna.  Päivä on myös se päivä jolloin tämä blogi täyttää 13 vuotta:)