Näytetään tekstit, joissa on tunniste matkalla. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste matkalla. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 13. maaliskuuta 2024

Irtiotto pohjoisessa

Syklaamit kukkivat keväällä
Oho,yli kuukausi viimeisestä postauksestani...Silloin olin vielä suhteellisen heikossa kunnossa, vatsataudin ja sitä seuranneen  flunssan johdosta.Nyt olen vihdoinkin ok,  ja voimat palanneet. Viimeksi helmikuun postauksessa kerroin että olo parempi,mutta kesti melkein maaliskuun  alkuun,   ennenkuin  tuntui että nyt olo normaali. (vasenta olkapäätä lukuunottamatta)

Eksä on jo pitkään pyytänyt minua vierailulle hänen vapaa-ajan asuntoonsa  Tiberaksessa.Hän viettää siellä muttaman päivän joka toinen viikko.Maaliskuun alkupuolella matkustin sitten vihdoinkin Tiberiakseen. Bussimatka kestää suurinpiirtein  2 tuntia,  ja kuukausikortillani voin matkustaa  bussilla 225 kilometrin etäisyydelle, eli lähes koko maahan paitsi Eilatin kaupunkiin . 
Eksän asuntoon kuuluu myös aidattu katto,ja sieltä näkee hyvin Genetsaretin järven sekä sen takana olevat vuoret. Lähdin kotoa aikaisin,ja saavuin myös perille aikaisin, mutta matka eksän asuntoon kesti ikuisuuden, kamalien liikenneruuhkien vuoksi. Tiberias ei ole kovin suuri kaupunki; asukkaita on normaalisti 50 000 henkeä, mutta nyt siellä on 45 000 väliaikaista, ,aivan pohjoisesta evakoitua asukasta ,Hizbullahin ohjusten vuoksi. Väliaikaiset asukkaat ovat täyttäneet kaikki Tiberiaksen hotellit. Voi vain kuvitella millaisia ruuhkia syntyy kun kaupungin väkiluku yhtäkkiä  nousee lähes kaksinkertaiseksi.Tiberias on turvallinen, joten siellä ei tarvitse pelätä ohjuksia. Hotellit joka puolella täällä täynnä kodeistaan evakuoituja ihmisiä,pohjoisesta sekä etelästä, poissa ohjusten tieltä, tai koska kodit tuhottu, kuten etelän kibbutseissa ,Gazan rajan lähellä, yhteensä  suunnilleen 200 000 henkeä 
Sisäänkäynti Rob Roy-paikkaan.
Eksä ehdotti että menemme Jordan-virran alueelle. Siellä on jonkinlainen intiaaniteemainen paikka, joka oli auki, mutta kaikki ruokapaikat ym.siellå olivat kiinni.
Aika hieno toteemipaalu.
Eikös tästä selviä että vessa on lähellä🤣
Alueella oli paljon erilaisia lintuja, joille tarjottiinn aamiainen juuri kun olimme siellä.
Kahvinkeittäjää ei näkynyt....
Kanooteillakaan ei päässyt liikkumaan. 2 kanoottia oli yhdistetty keskenään.
Tämmöinenkin löytyi tuolta.
Tuo pyöreä rakennelma on kyyhkysten koti.
Sieltä jatkoimme kävelyä Jordan-virran reunaa pitkin. Oli lämmin päivä, kevät oli selvästi alkanut, ja ihmisiä oli paljon, sillä oli kunnallisvaalit ja vapaapäivä.  Alueella kasvoi runsaasti villisinappia, jota poimin salaattia varten. Täällä omalla suunnallani en ole harmikseni.löytänyt villisinappia.
Poimin myös kamomillaa, jota kasvaa tuolla villikasvina, ja vasta myöhemmin huomasin että se onkin rauhoitettu  kasvi...
Näkyi että oli lämmintä...
Seuraavana aamuna nousimme aikaisin, ja menimme juomaan aamukahvit katolle auringonnousun aikaan. Aamulla aikaisin oli hieman kylmää, mutta päivällä lämmintä.
Ajoimme erääseen kohteeseen, joka ei ollutkaan auki, ja matkalla  näin Kvuzat Kinneret-kibbutsin kohdalla kyltin ,jossa luki että kibbutsissa maan suurin taatelikauppa. Taatelien ja taatelituotteiden lisäksi  tuolla oli vaikka mitä, ja olisin hyvin voinut viettää tuolla muutaman tunnin.
Kibbutsin alueella viljellään peräti 7 eri taatelilajiketta. Taateleita sai maistaa, ja kun kaikki eri lajikkeet oli maisteltu, eksä osti  2 rasiaa Deglet Noor-taateleita, joissa vähemmän sokeria kuin tutuissa Medjool-taateleissa, mutta ovat silti makeita. Deglet Noor-taateleita viljellään  Lähi-idässä sekä Kaliforniassa, Yhdysvalloissa.
Sain rasiallisen kotiin vietäväksi.
Ehdimme vielä pysähtyä hautausmaalle, jonne haudattu monta tunnettua ihmistä täällä. Etsimme erään runoilijan hautaa,mutta emme löytäneet sitä. Niin kaunis hautausmaa, ja mikä upea näkymä sieltä Genetsaret-järvelle. Runoilijan, jonka hautaa emme löytäneet, eräs teos on myös ilmestynyt suomeksi.
Tiberiaksen pikkuinen tori.Kunnallisvaalien vuoksi monet
kojut olivat kiinni.
Sitten olikin aika pakata reppuni, ja matkustaa bussilla takaisin kotiin(2 bussilla..).Eksä jäi Tiberiakseen vielä päiväksi.

Lyhyt irtiotto teki kyllä hyvää, kaiken sairastamisen jälkeen.😁

lauantai 1. heinäkuuta 2023

Miniloma Tiberiaksessa

 

Pitkään aikaan en ole oikein ollut missään (viimeksi syksyllä eksän kanssa pohjoisessa)  ,joten olin tosi iloinen  kun työnantaja järjesti  vuorokauden mittaisen hotelliloman pohjoisessa.  Olin kuullut että aikaisemmin  nämä minilomat olivat olleet Kuolleen meren hotelleissa, mutta olin tosi tyytyväinen että se tällä kertaa oli Tiberiaksessa, Genetsaret-järven äärellä Meidän piti itse maksaa  50 €, joka vähennetään palkasta, mutta se on tosi pieni summa kun ajattelee mitä saimme .
Tapaamispaikka maanantai-aamuna oli  kuvan design-museon takana, klo 7 aamulla,mutta olin tuolla jo noin  puoli tuntia aikaisemmin, tapani mukaan aina liian aikaisin paikalla....
Tarkoitus oli että bussimme lähtee liikkeelle joskus  7.30 aikaan, mutta ärsyttävän monet ihmiset myöhästyivät, ja lopulta lähdimme liikkeelle yli tunnin! myöhässä aikataulusta. Odotusta lievensi hieman tämä mukava kissa. Matka tilausbussilla Tiberiakseen kestää täältä Holonista hieman yli 2 tuntia, ja välillä meillä oli noin 20 minuutin tauko. Saavuimme hotelliin (1.kuva) joskus klo 11 aikaan. Meitä odotti siellä infotilaisuus, kahvia ja pikkuleipiä, ja saimme jättää tavaramme konferenssihuoneeseen , koska oli vielä aikaa siihen kun saisimme huoneavainkortit.
Sitä ennen meitä kuitenkin odotteli lounas,  ja olinkin jo tosi nälkäinen, sillä olin ennen sitä syönyt nektariinin  klo 5 aamulla 
Lounas, ja ruoka tuolla muutenkin oli paras juttu tässä hotellissa. Mieletön valikoima joka aterialla, ja minulle kasvisruuat olivat super herkullisia.
Lounaan jälkeen kävin katselemassa mitä hotellista löytyy. Tämä hotelli on ollut olemassa jo todella pitkään, mutta joitakin  vuosia sitten se siirtyi uuteen omistukseen, ja uusittiin täysin.
Klo 15 aikaan saimme vihdoinkin huoneavainkortit  Hotellissa on 2 osaa: korkea vanhempi rakennus ja kuvassa näkyvä matalempi rakennus , jossa oli minun huoneeni. Minulta oli kysytty ennen matkaa kenen kanssa  haluan jakaa huoneen, ja koska en tunne lukuisia muita työntekijöitä, samoin että voisin jakaa huoneen Tanjan kanssa. En tuntenut Tanjaa, mutta  asumme samalla kadulla, ja olemme jo monta vuotta olleet hyvän päivän tuttuja, sen enempää tuntematta. Tiesin että Tanja puhuu venäjää ,ja että hänen pojallaan on iso koira. Vuoden alussa työpaikka järjesti meille elokuva+ateria-tilaisuuden, ja silloin selvisi että Tanjalla sama työnantaja kuin minulla. 

Tanjalla (alunperin Ukrainasta) oli meidän matkalla samankielisiä tuttuja, joten lopulta Tanja jakoi toisen huoneen 2 ystävänsä  kanssa, ja minä sain ihan oman huoneen, mahtavaa😁
Huoneeni oli tosi mukava, oli kaikki tarpeellinen, ja pieni parveke , josta näkymä suoraan järvelle.
Siellä se meidän paatti tulee, edellisen ryhmän
kanssa
Myöhemmin iltapäivällä ohjelmassa oli järviristeily, ja tuttu kuljettaja busseineen odotti meitä hotellin edessä. Meillä oli muuten tosi mukava kuljettaja, koko matkan aikana.
Laivalla oli mukavaa ohjelmaa, mutta välillä ehdin katsella hieman maisemiakin. Kesällä tuolla tuulee iltapäivisin, ja välillä oli lähellä että kännykkä putoaa mereen, koska tuuli oli aika voimakas   Genetsaret-järven väri myös muuttuu sään mukaan: kun aurinko paistaa väri on kirkkaan sininen, mutta pilvisellä säällä  tämän väristä .Taka-alalla näkyy hieman Tiberiaksen kaupunkia.
Oli musiikkia , tanssia, kevyttä syötävää  ja muuta kivaa. 
Vielä hieman maisemia, laivalta katsottuna.  
Laivan jälkeen tulimme hotellille, ja suoraan illalliselle. Lounaalla jälkiruokina oli vain hedelmiä, mutta illalla kakkuja, suuri valikoima.
Iltaisin hotellin  ulkotiloissa on elävää musiikkia.
Uima-allas illalla.
Aamulla aikaisin aamupalalle.Aamiainen tuolla oli kyllä paras vuosiin: täällä on hotelleissa tosi runsaat aamiaiset, mutta tuolla se oli erityisen runsas ja herkullinen. Ja oli graavilohta ja hyvää tummaa leipää.😋
Aamiaisella istuin samassa pöydässä ukrainalaisten/venäläisten kanssa, ja tutustuin paremmin niin sympaattiseen  Tanjaan, jonka oli tarkoitus  olla huonekaverini .
Hotellia vastapäätä on kylpylä, jossa kuumia lähteitä. Hotellin asiakkailla on sinne vapaa pääsy, ja kävin pikaisesti katsomassa mutta en uimassa koska ei ollut uimapukua mukana. Muutenkin minulle mieluummin kylmiä kuin kuumia lähteitä ..
Kotiinlähtöön oli vielä aikaa, ja tuttu bussimne oli viemässä halukkaita lähellä  olevan Meir Baal HaNessin-haudalle .Rabbi Meir oli ajanlaskun ensimmäisellä vuosisadalla  elänyt viisas tietäjä, ,tannaiitteihin kuuluva, joka on oletettavasti haudattu tuonne. Ennen hauta-aluetta markkina-alue jossa myynnissä kaikenlaista mm.uskonnollista krääsää . Rabbi Meir oli kuulemma  ihmeiden tekijä, ja hänen hauta-alueensa on suosittu vierailu/rukouspaikka osalle uskovaisista.
Sisäpuolella oli hienot kattokruunut .
Kurkistus tänne .
Hienot kattokruunut sielläkin.
Tulimme pyhälle paikalle bussilla, mutta halusin lähteä takaisin hotellille ennen muita, ja sanoin kuljettajalle että kävelen takaisin.. Tiberiaksen alue on tosi kuuma kesällä, ja vaikka matka takaisin hotellille ei ollut pitkä, (hieman yli 3000 askelta) niin 35 asteen kuumuus tuntui...
Hieman ennen lähtöä huomasin että hotellin  yhteydessä on pieni sitrustarha.🍋🍊🍋🍊
Oli vaikka mitä  sitruksia,mutta kaikki tietysti raakileita tähän aikaan vuodesta.

Paljon sitä ehtikin vuorokauden aikana,ja toivottavasti jatkossakin tällainen pieni irtiotto.

perjantai 23. syyskuuta 2022

Miniloma pohjoisessa osa 1

Muutama viikko sitten eksä ehdotti minilomaa pohjoisessa Israelissa, ja viime sunnuntaina lähdimme hyvin aikaisin matkaan, koska eksä halusi välttää aamuruuhkat. Olin tosi innostunut tästä matkasta, sillä en ole muutamaan vuoteen viettänyt yhtäkään yötä muualla kuin kotona, ja rakastan pohjoista Israelia. 
Ajoimme ensin Gilboan vuorelle,  jossa nousimme korkeimpaan kohtaan, mistä näkyy alla olevan laakson vesilähteitä. Osa niistä on laajennettu, ja osassa kasvatetaan kaloja, ja osassa voi uida. Tämä on Israelin vesirikkainta ja hedelmällisintä  aluetta, kiitos vesilähteiden. 
Alhaalla laaksossa vierailimme  kansallispuistossa, jossa sisään pääsee vain maksamalla pääsymaksun. Eksä kertoi että viimeksi tuolla ollessa vesilähteet olivat vielä luonnontilassa, mutta nyt niistä oli tehty kahluualtaita. Mukava paikka, mutta olisi ollut mukavaa nähdä vesilähteet alkuperäisessä muodossaan. 
Tässä kuvassa näkyy luola ja mistä vesi valuu sateiden aikaan. 
Kahluualtaiden luota ajoimme ylös Safedin kaupunkiin, missä kävimme ensin Kadoshin juustolassa.  Kadoshin juustolan historia Safedin kaupungissa alkaa   vuonna 1818, ja nyt siellä valmistaa juustoja suvun 7.polven jäsen, Chaim Kadosh. 
Juustolan tunnetuin juusto on nimeltään Safedin juusto, ja Kadoshin juustolassa maukas, leikattava valkoinen juusto on hyvin erilainen kuin supermarketeissa myynnissä oleva samanniminen juusto. 
Chaim, Kadoshin perheen 7. polven juustomestari, otti meidät tosi ystävällisesti vastaan, ja tarjosi meille kahvit, ja kun eksä kertoi olleensa tuolla joskus aikoinaan, Chaim puhui kuin olisimme  vanhoja tuttuja, ja oletin hänen muistaneen eksän, mutta ei, hän oli vain todella ystävällinen ja mukava mies. Kuvassa näkyy koreja mihin juustomassa laitetaan sekä metalliosia kovia juustoja varten. 
Tilasimme juustolautasen, johon Chaim leikkasi siivuja juustolan eri juustoista, ja pidin erityisesti fetan tapaisista juustokuutioista pestokastikkeessa💚Olipa hyvää🧀😋Kaikki juustot pienessä juustolassa tehdään joko vuohen - tai lampaan maidosta🐑🐐
Super ystävällinen juustomestari halusi näyttää meille missä juustot valmistuvat. 
Juustolan jälkeinen kohde oli Ha'Ari synagooga Safedissa. Synagoogan rakennuttivat Espanjan inkvisiota  paenneet sefardijuutalaiset,
1500-luvulla Safedin vanhan kaupungin alueelle. Seurakunnan jäsenet olivat kabbalisteja, rabbi Moses Cordoveron seuraajia, ja myöhemmin mukaan liittyi rabbi Isaac Luria ("Ari") josta synagooga sai nimensä. 

Myöhemmin seurakunta kasvoi, mutta synagooga tuhoutui maanjäristyksessä vuonna 1837,  ja uudelleen rakennettu synagooga valmistui vuonna 1857. Tuosta maanjäristyksestä tulee mieleen että meillä täällä on ihan pian maanjäristysharjoitus, ja jos nyt sellainen tulisi omalle alueelleni niin kotitalo kyllä romahtaisi, sillä se ei ole suojattu maanjäristyksiä vastaan kuten uudemmat talot... 
Kun kadulta tullaan ylös rappusia pitkin, vastaan tulee katettu aukio, ja sininen sisäänkäynti synagoogaan. 
Synagooga sisältäpäin. 
Synagoogassa on kauniit värit
Koska oli arkipäivä, sain kuvata (sapattina ei saa). Tässä eräs seurakunnan jäsenistä puhaltaa shofariin, joka on tavallisesti oinaan, vuohen tai lanpaan sarvesta valmistettu soitin. Shofar on yksi vanhimmista juutalaisista soittimista, ja sitä käytetään etenkin Rosh HaShanan eli juutalaisen uuden vuoden aikana. Raanatun aikaan shofaria käytettiin mm. ilmoittamaan uudenkuun tai pyhiinvaellusjuhlien alkamista. Shofaria soitetaan kolmella tavalla. 
Eksä muisti että Safedin alueella on luonnonlähde, ja ajoimme sinne, mutta osittain kallion alla olevalla lähteellä oli uskovaisia miehiä, joten minulla oli sinne pääsy kielletty. Sillä aikaa kun eksä kylpi lähteellä, vietin aikaani viereisessä metsikössä, nuorten sonnien seurassa, jotka lähtivät heti pakoon jos tulin liian lähelle.. 
Safedista ajoimme Taborin kylään, joka sijaitsee Taborin vuoren alapuolella. Halusin nähdä marsipaanimuseon, mutta sen sijaan tulimme isoon kauppaan, jossa myydään marsipaania ja muita herkkuja, ja näimme videon paikan marsipaanivalmistuksen historiasta.
Kaupan ulkopuolella oli keramiikkataulut 7 kasvilajikeesta jotka on mainittu Vanhassa Testamentissa. Nuo 7 lajiketta ovat:
Vehnä, ohra, viinirypäleet, viikunat, granaattiomena, oliiviöljy sekä taateli. 

 7 lajiketta on tapana syödä lehtimajajuhlan, puiden uuden vuoden ja savuot-juhlan aikana. Modernissa israelilaisessa keittiössä käytetään ahkerasti näitä lajikkeita.

Samalla alueella on myös viinitila, mutta emme jääneet juomaan viiniä. 
 
Koko alue viinitiloineen ja marsipaanikauppoineen oli sellainen että olisin voinut jäädä pidenmäksikin aikaa. 
Poislähtiessämme juutuimme pitkäksi aikaa kunnon liikennesumaan, onnettonuuden vuoksi, mutta lopulta pääsimme jatkamaan matkaa. Matkan jatkosta sitten seuraavassa postauksessa.... 

Hyvää viikonloppua❤️Meillä täällä edessä pitkä pyhäjakso, sillä sapattiviikonlopun (perjantai - lauantai) jälkeen, sunnuntaina on taas lyhyt päivä, ja illalla keräännytään  Rosh HaShanan eli juutalaisen uuden vuoden aterialle. Uusi vuosiluku on 5783, ja sunnuntai-ilta, maanantai ja tiistai ovat pyhäpäiviä, jolloin ei julkista liikennettä, mikä on se vähemmän kiva puoli, ja normaali arkipäivä vasta keskiviikkona Ensi viikolla sovintopäivä, ja sen jälkeen vielä lehtimajajuhla, joten monta pyhäpäivää lähitulevaisuudessa. Viime vuonna pyhät osuivat enimmäkseen viikonlopuksi, mutta tällä kertaa viikon alussa.