lauantai 28. helmikuuta 2009

Tuulta ja sadetta

Tänään on täällä ollut kunnon talvipäivä, vihdoinkin.Mutta samalla on tuullut niin kovaa, että tuntuu paljon kylmemmältä kuin mitä lämpömittari näyttää, ns. ”Wind Chill Effect”.Jaffassa jopa yksi koditon henkilö oli paleltunut kuoliaaksi,mutta kaiketi alkoholilla oli osuutta siihen . Minua ei viileä ilma muuten häiritse,mutta kovan tuulen vuoksi ulkona liikkuminen ei tänään ollut ihan kaikkein miellyttävintä. Bambi näytti aamulla hieman palelevan, ja laitoin sille jonkinlaisen puseron vanhasta pieneksi menneestä T-paidastani.Bambi oli kyllä enemmänkin ihmeissään.....

keskiviikko 25. helmikuuta 2009

Tunnustuksia


Sain Heliltä tällaisen hienon tunnustuksen, kiitos ihanan
paljon Heli:-)

Mukavinta tässä tunnustusten saamisessa onkin se, että niitä voi jakaa eteenpäin mieluisille blogeille;tosin mieluisia blogeja on NIIN monta ja tässä pitää jakaa tämä vain viidelle blogille eteenpäin.Mutta mielessä tämän jaan kaikille blogeille ,joissa käyn.

Eli tunnustus menee eteenpäin seuraaville blogeille:
  1. Elegia, joka kirjoittaa juuri niin kuin ajattelee..ja joka laittaa upeita blogipohjia
  2. Lepis, joka ymmärtääkseni on sunnuntaiklassikkojen äiti, ja jolla on ihania kuvia blogissaan
  3. Ciacionia, jonka blogista huokuu positiivisuutta ja josta saa hyvän mielen
  4. Sooloilija , joka kirjoittaa elokuvista ja muistakin kivoista asioista
  5. Katriina,jonka blogissa on aina ilo käydä

maanantai 23. helmikuuta 2009

Punaisen kollaasin viikko


Inkiväärin sivuilla huomasin,että oli tullut punaisen kollaasin vuoro. Sinne voi linkittää punaiset kollaasit, mikä on mukavaa:sitä kautta on sitten helppo löytää muidenkin kollaasit.Näitä on tosi kiva tehdä! Punaista löytyikin kotoa aika kivasti ja tässä sitten on punainen kollaasini, jonka kuvat esittävät:
  1. Punainen savikukko, joka löytyi kesällä lähellä Porvoota
  2. Osa punaista rakasta KitchenAid tehosekoitinta, joka on melkein rakkain keittiövälineeni
  3. Osa eksälle maalaamaani kuvaa.Maalasin eksälle 2 nakukuvaa;toinen on keltaisessa kollaasissa, eksä jäi etelä Amerikkaan ja kuvat jäi mulle....käsiä en osaa maalata kuten huomaa kuvista..
  4. Kivan punaisia kynsilakkoja
  5. Marimekon pieni Unikko kulho, jonka sain syntymäpäivälahjaksi.
  6. Sen alla on ihana kissakuvioinen viinipullo,jonka olen säästänyt.Nyt kuvaa katsellessa huomasin,että pölyt olisi pitänyt päältä pyyhkiä...
  7. Ranskankielen verbikirja
  8. Ihania kirsikkaterttutomaatteja.Todella kauniin näköisiä.
  9. Ja keskellä sitten tuo kiva pannulappu

Sade saa luonnon kukkimaan....

Eilen näin säätiedotuksesta että tänäänkin piti olla talvista, mutta aurinko onkin paistanut ja on ollut kaunista,miellyttävän viileää.Sadetta ei tänään ainakaan tänne keskeiseen Israeliin ole satanut,mutta huomasin koiraa kävellyttäessäni,mitä parin päivän sade saa aikaiseksi luonnossa kuivuuden jälkeen:keltaisia kukkia siellä sun täällä!Ihan kuin hetkessä ne ilmeentyvät sateen jälkeen! Voi kun tulisi vielä paljon sadetta!

Puistossa on myös pari puuta, joissa kauniita punaisia kukkia.En tunne puun nimeä , ja kukat ovat jo pudottamassa terälehtiään.Ehdin ottaa puun kukista kuvan ennenkuin ne kokonaan häviävät.Puun oksat ovat täysin lehdettömiä, en tiedä johtuuko se kuivuudesta vai onko puu yleensä tällainen kukkiessaan.

sunnuntai 22. helmikuuta 2009

Geneettistä neuvontaa

Kävin tänään geneettisessä neuvonnassa. Kuulun riskiryhmään, koska lähisuvussani on ollut sekä rinta-että munasarjasyöpätapauksia. Lääkärini ehdotti, että menisin geneettiseen neuvontaan, ja odotinkin tätä 4 kuukautta:kesti todella kauan ennenkuin pääsin.Tänään tehtiin piirros sukupuusta, ja puhuttiin siitä,mitä sairauksia siellä on esiintynyt (paljon syöpiä) ja sitten otettiin verikokeet,jonka tulokset saan vasta puolentoista kuukauden kuluttua:kauhean pitkä aika!
Joissain suvuissa esiintyy rinta- ja munasarjasyöpää keskimääräistä enemmän, mikä viittaa periytyvän syöpägeenin olemassaoloon. BRCA1- tai BRCA2-geenimutaation kantajalla on 60―85 prosentin riski sairastua elämänsä aikana rintasyöpään. Munasarjasyövän riski on 26 prosenttia, jos naisella on BRCA1-mutaatio ja 10 prosenttia, jos hänellä on BRCA2-mutaatio.
Yritin etsiä tietoa geneettisen testauksen tarkkuudesta.Stakesin sivuilta löytyi tällaista:
"Ei ole olemassa tutkimuksia, joissa suoraan arvioidaan yleisen BRCA-geenitestiseulonnan vaikutusta rinta- ja munasarjasyövän ilmaantuvuuteen tai kuolleisuuteen. On kehitetty menetelmiä, joilla arvioidaan kliinisesti merkittävien BRCA-mutaatioiden riskiä. Lisäksi on olemassa suosituksia siitä, ketä pitäisi testata. Katsauksessa ei kuitenkaan löytynyt tietoa näiden suositusten tarkkuudesta, vaikuttavuudesta ja mahdollisista haittavaikutuksista perusterveydenhuollossa." Pistää miettimään, sillä jos minulta löytyy geenimutaatioita, tiettyjä päätöksiä pitää tehdä.Onko parempi tietää vai ei?Tutkimukset osoittavat, että epävarmuus rintasyöpäriskistä aiheuttaa stressiä ja täten huonontaa elämänlaatua. Minun tapauksessani lääkärit todennäköisesti ehdottaisivat munasarjojen poistoa.
Amerikkalaisilta sivuilta luin, että vaikka geenimutaation omaavilla ihmisillä on suurempi sairastumisriski,se ei välttämättä tarkoita sitä, että sairastuisi syöpään.Mutta todennäköisesti ihminen, jolla geenimutaatio ilmenee, helpommin antaa suostumuksensa esim. munasarjojen poistoon.Vaikea päätös. Toivottavasti minusta ei löydy minkäänlaisia hemmetin geenimutaatioita. Yksi hyvä puoli tässä on;kuuluessani riskiryhmään saan kerran vuodessa mammografiatutkimuksen ja kerran puolessa vuodessa kohdun ultrasound tutkimuksen ilman mitään lisäkustannuksia.Omalta osaltani ainakin olen erittäin tyytyväinen täkäläiseen terveyshuoltoon.
Eilen alkoi VIHDOINKIN talvinen ilma! Koko "talven" on ollut kesäistä ja lämmintä , ja talvitakkiakaan ei ole tullut oikein käytettyä.Mutta tänään on satanut melkein koko päivän ja sen on loistava juttu;kuivuus on suuri ongelma täällä.Huomiseksikin on vielä luvattu sateita ja koko viikoksi viileämpää ilmaa kuin koko talvena on ollut. Nautin tästä, sillä tämä "talvi" on niin lyhyt.

Sunnuntaiklassikko - kaikkien aikojen inhokki!

Tänä sunnuntaina sunnuntaiklassikon teemana on kaikkien aikojen inhokkikipale! Oikein loistava teema, varsinkin jos on muistissa joku ihan hirveä biisi. Mietin ja mietin, ja ei tullut oikein mitään mieleen, vaikka tiedän, että on monta biisiä,joita inhoan. Ainoa mikä nyt tuli mieleen, on Modern Talking ja heidän ärsyttävä kappaleensa "You're my Heart, you're my Soul". Olen täysin allerginen tälle ja heidän muillekin kappaleilleen, ja en edes osaa oikein selittää miksi.Kaiketi tuo 80-luvun eurodiskomusiikki on mielestäni aivan kamalaa......


Jos heidän biisinsä tulee radiosta, haluan heti vaihtaa toiselle asemalle...

Modern Talking oli saksalainen elektroniikkamusiikkiduo, joka koostui Thomas Andersista sekä Dieter Bohlingista.Heidän musiikkiaan kutsuttiin eurodiskoksi.

Musiikkimakuni näköjään on surkea, sillä tämä inhoamani biisi oli ykkönen peräti 35 maassa vuonna 1984.




perjantai 20. helmikuuta 2009

Minne tavarat menevät......

Pari kuukautta sitten näin todella hyvän pienen animoidun elokuvan(20 min.) kierrätyksestä ja tavaroiden kiertokulusta,kertakulutuksesta ja sen vaikutuksesta planeettaamme..Löysin nyt sen linkin joten laitan sen tänne.Elokuvan voi kokonaisuudessaan ladata täältä tai sen voi nähdä täällä,mutta tässä alkajaisiksi pieni teaseri elokuvasta.. joka pistää miettimään..

keskiviikko 18. helmikuuta 2009

Päivä pohjoisessa

Tänään oli ihan mukava päivä, matkustin aikaisin aamulla pohjoiseen ja tulin illalla myöhään takaisin.Mukava päivä sikäli, että matkustin jonnekin;totuin eksän kanssa olemaan niin paljon liikkuvalla kannalla eli viettämään matkalaukkuelämää, joten pitkään samassa paikassa olo saa minut levottomaksi…Matka pohjoiseen liittyy ympäristösuojelukoulutukseeni. Paha juttu oli etten löytänyt Bambi-koiralleni minkäänlaista järjestelyä täksi päiväksi, joten hauveliparka piti ottaa mukaan. Bambilla on sellainen koirien matkustuslaukku,jonka sivut ovat verkkokangasta, jotta koira pystyy näkemään sieltä ulos. Bambi ressukka inhoaa sitä kassia, mutta ei ollut muutakaan vaihtoehtoa. Matkustin täällä samassa kaupungissa asuvan kurssikaverin kanssa junalla Haifan kaupunkiin,jossa minibussin piti odotella meitä.Meidän piti alunperin matkustaa Akkon kaupunkiin asti junalla, mutta rautatieyhtiö olikin katkaissut kahdeksi päiväksi yhteyden Haifasta Akkoon, ratatöiden vuoksi..ja tämä ei ole lainkaan harvinaista; aina silloin tällöin on joku rataosuus suljettuna ratatöiden takia, ärsyttävää!!

Hieman jännitin muiden reaktiota siitä, että olin raahannut koirani mukaan, mutta kaikki paitsi yksi ihminen (meitä oli 15) olivat iloisia Bambin nähdessään (ja ilo oli molemminpuolista:-)

Ensimmäinen kohde oli kylä lähellä kaupunkia, jossa asuin vielä viime kesänä. Menimme sinne tutustumaan ekologiseen turismiin.

Tämä kukkiva mantelipuu näkyi heti sinne tullesamme.

Kuulimme luennon rakennuksessa, jonka ison salin ikkunoita kuvasin.Ikkunoista näkyy alhaalla oleva entinen kotikaupunkini. Rakennus on rakennettu ekologisesti, esim. nämä kauniit kaari-ikkunat on suunniteltu siten ,että tuuletus on maksimaalista kesällä. Katto koostuu olkiristikosta, jota kesällä peittävät viiniryäleköynnökset; ne laskeutuvat ristikon rakojen välistä huoneeseen,kuulostaa kauniilta.Tutustuimme myös siellä kasvaviin villikasveihin sekä erilaisiin hunajiin; paikassa on mehiläistarha.

Sieltä jatkoimme Beit Jannin druusikylään tutustumaan orgaaniseen kosmetiikkaan. Beit Jann sijaitsee korkealla Meronvuoren huipulla.Asukkaat ovat druuseja, ja kosmetiikkayrityksen toinen omistaja kertoi meille aika uuden yrityksen taustasta ja tuotteista:kaikki valmistetaan orgaanisista ja luonnollisista raaka-aineista. Kuva on aika huono; katsellessani kuviani näen digipokkarini rajoitukset ja tekee enemmän ja enemmän mieli kunnon kameraa….30% alennuksen johdosta ryntäsimme kaikki tämän jälkeen ostamaan yrityksen kosmetiikkaa;itse ostin käsivoiteen, joka tuntuu ihanalta.Omistajan mukaan näitä tuotteita myydään myös Norjassa sekä jossain päin Yhdysvaltoja.Omistaja myönsi markkinoinnin olevan hieman heikossa kunnossa tällä hetkellä. Olen enemmän ja enemmän siirtymässä luonnollisiin tuotteisiin myös kosmetiikassa ja puolisen vuotta sitten lopetin tavallisen deodorantin käytön;siirryin kristallideodoranttiin, jossa ei ole tavallisten deodoranttien haitallista alumiinia. Kristallideodorantti tuntuu kestävän ja kestävän, ja olen siihen tyytyväinen.

Täältä jatkoimme lounaalle ,jossa saimme myös herkullista humusta. Bambi parka piti sitoa ravintolan ulkopuolelle, mutta , mutta sai lohdutuspalkintona kunnon annoksen grillikanaa…

Täältä meidän piti vielä jatkaa tutustumaan ekologiseen rakennustapaan, mutta kello oli jo niin paljon , ettemme sinne ehtineet.Sen sijaan menimme tutustumaan yritykseen, jonka tuotteita ovat esimerkiksi oliiviöljy sekä tahiniseesamitahna.

ssä näkyy laite,jolla valmistetaan oliiviöljyä;toisessa kuvassa olevat suuret kiviset pyörät ensiksi murskaavat oliivit,minkä jälkeen tämä massa käy vielä läpi pari vaihetta, jotka tämä kone hoitaa kokonaan.Valmis öljy tulee toisessa kuvassa näkyviin metallisiin säiliöihin, josta öljy pullotetaan.

Tämän jälkeen minibussi vei meidät Haifan juna asemalle, jossa yllätys yllätys oli löydetty epäilyttävä esine, joten jouduimme odottelemaan kamalassa tungoksessa 15 minuuttia,kunnes esine oli tarkistettu.

Kuvat suurentuvat klikkaamalla

maanantai 16. helmikuuta 2009

Sininen kollaasi -blue, azul, blå

Olen nyt totaalisesti hurahtanut näihin värillisiin kollaaseihin , eli tässä vielä yksi.Jostain blogista luin että se voisi olla tällä viikolla sininen.Jännää, miten mä oikein etsin ympäristöstä tietyn värisiä esineitä......mikä voisi olla ensi viikon väri, punainen?

Edit: Arleenan blogista näin, että hän oli kertonut kollaasinsa kuvista, mitä oli kiva lukea.Niinpä lisäsin tännekin pienet selitykset: Iso ihana jälkiruokakirja;,minulla on tuosta samasta sarjasta pari muutakin kirjaa. Koiran kuminen luulelu, sinisiä keittiötavaroita eli lusikka, siivilä , valkosipulikuorija, voiveitsi.Korissa olevat mustikat ovat puisia, mutta mielestäni näyttävät melkein aidoilta mustikoilta! Iittalan tuikkulasi tietenkin ja vaaleansininen patalappu sekä ajastin .Taulut ovat maalaamiani.

Mies ja 32 vaimoa....

Viime viikolla täällä oli uutisissa paitsi vaaleista myös paljon kirjoituksia täkäläisestä miehestä(kuvassa) ,jolla on 32 vaimoa.....kyllä ,niin monta tosiaankin! Tosin yksikään naisista ei ole naimisissa hänen kanssaan,mutta jokaiselle näistä naisista tämä mies on heidän miehensä.En ollut koskaan kuullut miehestä ja hänen haaremistaan aikaisemmin, vaikka kuulemma tästä on aikaisemminkin uutisoitu. Mies suostui viimeinkin haastatteluun ja jopa dokumenttipätkän tekoon, kieltäydyttyään sitä ennen pitkään haastatteluista.Dokumentti oli lyhyt,mutta aika järkyttävä. Tässä oli jo vanha mies, 32 nuorta naista ja 89 lasta. Mies oli luonut oman maailman,jossa hän oli kuin kuningas ja naiset tottelevat häntä melkein sokeasti. Mies kuuluu olevan jonkinlainen parantaja, ja naiset pitävätkin häntä ihmeparantajana. Selvisi, että naiset olivat kaikki tutustuneet mieheen aivan nuorina tyttöinä;mies oli kuulemma hoitanut heitä (kaikilla naisilla kuulemman oli jonkinlaisia henkisiä ongelmia) ja jossain vaiheessa sitten tytöstä oli tullut "vaimo". Naiset ja lapset oli jaettu 4 -5 asuntoon, joihin mies on laatinut tiukat säännöt: naiset eivät saa olla missään tekemisissä muiden miesten kanssa, eivät saa edes halailla perheenjäseniään (siis vanhempiaan,jos ovat heihin yhteydessä), eivät saa polttaa,juoda alkoholia, eivät saa syödä lihaa, ja heidän tulee pukeutua erittäin säädyllisesti, niin ettei paljasta pintaa näy. Naiset ovat kaiken lisäksi vielä tatuoineet miehen kuvan käsivarsiinsa ja jopa lasten nimissä on jonkinlainen versio isän nimestä. Naiset vakuuttavat elämänsä olevan hyvää ja että heillä on juuri se,mitä he tarvitsevat eikä heiltä mikään puutu.Eivät kuulemma edes ole kateellisia toisilleen, vaikka papparainen joka ilta valitsee yhden heistä petikaverikseen. Kun täytyy jakaa mies 32 naisen kesken, tulee harvakseen vierailtua miehen sängyssä...... Tästä järjestelmästä tulevat mieleen toisenlaiset kultit,joissa kulttijohtaja käyttää hyväkseen seksuaalisesti tai muulla tavalla palvojiaan.
Muistatteko Jim Jonesin ja David Koreshin kultit? Pelottavaa, miten yksi ihminen voi noin manipuloida toisia. Kaikki nämä naiset ovat helposti manipuloitavia, ja mies on ilmiselvästi tiennyt, ketä naisekseen ottaa. Pelottavinta dokumentissä oli se, kun mies sanoi että jos hänelle jotain tehdään ,niin sekä naiset että lapset tietävät mitä tehdä, eli viitattiin itsemurhaan. Pari naisista jopa sanoi, etteivät voi elää jos miehelle jotain tapahtuu.Poliisi taitaa olla aika voimaton tässä asiassa ,niin kauan kuin naiset ovat siellä omasta tahdostaan ja lapset käyvät koulua ja näyttävät hyvinvoivilta. Sääli tyttöjen vanhempia;monet ovatkin yrittäneet tuloksitta saada tyttärensä pois miehen luomasta maailmasta, ja jotkut vanhemmat pitävät yhteyttä lapsiinsa ja lapsenlapsiinsa, mutteivät takuulla ole iloisia lapsensa puolesta.

sunnuntai 15. helmikuuta 2009

Sunnuntaiklassikko-Best love songs ever

Tämän viikon sunnuntaiklassikoksi Lepis ehdotti teemaksi rakkauslauluja.Ihan hyvä teema näin Valentine's Dayn tienoilla. Ja oma klassikkoni tähän teemaan on Joe Cockerin ihaaana "You are so beautiful". Saa ihan kylmät väreet niskaan. Olen kerran ollut herra Cockerin konsertissa ja jos ei ajattele liikaa tuota herran kummallista liikehdintää, on häntä ilo kuunnella. Laulun kirjoittivat/sävelsivät Billy Preston ja Bruce Fisher,ja Preston sen ensiksi levyttikin, mutta Joe Cocker teki laulun tunnetuksi vuonna 1974.


lauantai 14. helmikuuta 2009

Mielenkiintoinen uusi amerikkalainen TV-sarja

Näin ensimmäiset jaksot uudesta mielenkiintoisesta TV-draamakomediasta nimeltä United States of Tara, joka heti herätti mielenkiintoni.Sarja kertoo Tara nimisestä naisesta, jolla on monipersoonahäiriö. Tara on päättänyt lopettaa lääkkeiden käytön, ottaakseen selville mistä häiriö alunperin on peräisin. Hänen 3 sivupersoonaansa tulevat esille koko ajan ja perhe on kovilla äidin vaihtelevien persoonien kanssa. Taralla on aviomies ja kaksi teinilasta: ongelmallinen tytär ja erikoinen poika. Sarjan on käsikirjoittanut Diablo Cody,joka sai Oscarin käsikirjoituksestaan elokuvasta Juno. Pääosaa näyttelevät Toni Collette sekä John Corbin. Varsinkin Collette on mainio näytellessään Taran eri persoonia. Tässä traileri sarjasta

perjantai 13. helmikuuta 2009

Vihreä kollaasi

Tällä viikolla monet bloggaajat esittelivät vihreitä kollaaseja ja niinpä minäkin sellaisen tein;innostuin tehtyäni viime viikolla sen oranssisen kollaasin. Tein tämän ja sen edellisen kollaasin PhotoScape-ohjelmalla, mutta mietin, olisko olemassa joku parempi ohjelma näiden kollaasien tekoon.Esimerkiksi nyt kun tein tätä kollaasia, tuo keskellä osittain näkyvä vihreä puinen lusikka,jonka sain tuliaisina Romaniasta, piti näkyä kokonaisena, mutta ei millään onnistunut tuon PhotoScapen kanssa, vaikka olin tallentanut sen lusikkakuvan ihan pienenä tiedostona. Eli suositelkaa please jotain hyvää ja helppoa ohjelmaa kollaasien tekoon....

torstai 12. helmikuuta 2009

Torilla

Yksi suosikkipaikoistani Tel Avivissa on Carmel -tori.Tori on kaupungin keskustan tuntumassa, ja sinne pääsee helposti busseilla melkein mistä tahansa(tosin siihen menee kauheasti aikaa...)Myös autoille on iso parkkipaikka torin päässä. Carmel-tori on itseasiassa pitkä kapea katu, jonka molemmin puolin sijaitsevat myyntikojut ja niiden takana on vielä kauppoja. Torikatua halkaisevat toiset kadut,joissa myös on kojuja ja mielenkiintoisia kauppoja. Rakastan Carmel- toria! Kun asuin aikoinani ensimmäistä kertaa Israelissa, asuin aivan torin lähellä, ja tein melkein kaikki ostokseni siellä. Sieltä löytyykin melkein mitä vaan: vaatteita, taloustavaroita, kenkiä, leivonnaisia, lihaa ,kalaa, hedelmiä, vihanneksia ja lista on vielä pitkä. Tori on jostain kohdista vähän rähjäinen , mutta sillä on oma viehätyksensä. Tori sai alkunsa 1930-luvulla ja pienestä torista on kasvanut Tel Avivin suurin tori.Katu laskeutuu alaspäin; ylhäällä myydään enimmäkseen vaatteita ja muuta tavaraa,kun taas alhaalta löytyy enemmän ruokaa. Olen asunut ja matkustellut monessa maassa ja nähnyt monta toria, mutta Carmel- tori on kyllä ehdoton suosikkini! Hedelmien ja vihannesten väriloisto on upea, ja ostankin ne mieluiten juuri sieltä; torilla ostaminen täällä on muuten yleensä halvempaa kuin marketeissa ostaminen. Otin sieltä joitakin kuvia tänään, mutta parempi olisi ollut kuvata alkuviikosta; torstaisin tori on töpötäynnä viikonlopun ostoksia tekeviä ihmisiä.

Ihania mansikoita! Joku vaan työnsi karvaisen kätensä eteen juuri kun kuvasin :-(




Karkkikaupassa myydään halvaa kilohintaan...

Juustokauppa, jonka myyjät, varsinkin nuori myyjäpoika, ovat aina ystävällisiä.Täällä myydään myös viinejä ja joskus on maistiaisia.....



Ihania yrttejä!Tämä kojun myyjät ovat kuulovammaisia ja kesti jonkun aikaa ennenkuin ymmärsin miksi eivät vastanneet,jos he olivat minuun selin päin...



Kirsikkatomaattien ja chilipippureiden ihana punainen väriloisto

Kukkakaupasta ostin oreganoa ja steviaa purkeissa. Sieltä ostin myös ruukkutulppaanini.
Toria leikkaavilla kaduilla on myös useita mielenkiintoisia kauppoja.Kuten tämä kiinalaisia juttuja myyvä kauppa, jota pitävät amerikkalainen mies ja hänen kiinalainen vaimonsa. Päivänvarjot ovat ihania! Ostin sieltä viime keväänä pitsikankaisen valkoisen päivänvarjon; se oli niin nätti etten voinut vastustaa kiusausta! Tarkoitus oli pistää se makuuhuoneeseen koristeeksi, mutta en ole sille paikkaa löytänyt.Melkein samanlainen päivänvarjo näkyy kuvassa kaupan oven yläpuolella.

Joidenkien kuvien pitäisi suurentua klikkaamalla.Jostain syystä vain osa suurenee klikkaamalla,osa ei, en ymmärrä mikseivät kaikki....

keskiviikko 11. helmikuuta 2009

Minäkin innostuin sunnuntaiklassikosta!

Olen seuraillut joissakin blogeissa sunnuntaiklassikkoja, eli vanhojen ihanien kipaleiden esiintuontia. Elegia juuri ehti laittaa ensimmäistä kertaa ja nyt minäkin sitten innostuin ensimmäistä kertaa tästä(vaikkei olekaan sunnuntai..) eli laitan tähän Supertrampin kipaleen, onko tuttu?




Pidin Supertrampin musiikista tosi paljon ja mulla oli melkein kaikki niiden albumit.Ei ole enään mutta olen joitakin uudestaan ladannut netistä.

tiistai 10. helmikuuta 2009

Vaalit

Täällä on tänään eduskuntavaalit. Ennustettua alhaista äänestysprosenttia (katsoin juuri, klo 18 mennessä vain 50,3% oli äänestänyt;äänestyspaikat menevät kiinni klo 20) tuli pilaamaan muuten niin toivottu ja harvinainen vieras tänä talvena: kunnon talvipäivä sateineen ja myrskyineen, joka taatusti vaikuttaa äänestyshalukkuuteen. Täällä tämä äänestyspäivä muuten on lailla säädetty vapaapäivä, mikä tarkoittaa sitä, että suurin osa ihmisistä on vapaalla tänään;mutta esimerkiksi kauppakeskukset ovat auki ja vieläpä ovat täksi päiväksi järjestäneet erikoistarjouksia: olen aika varma, että monet perheet viettävätkin sateisen ja viileän päivän kauppakeskuksessa ostoksilla sen sijaan että menisivät äänestämään. Mielestäni on aivan hullua, että tämä vaalipäivä on lailla vahvistettu vapaapäivä;sehän maksaa maltaita yhteiskunnalle. Toisaalta, täällä ei voi järjestää vaaleja viikon pyhäpäivänä kuten sunnuntaina esimerkiksi Suomessa, sillä uskovaiset eivät voi äänestää sapattina. Arvioidaan oikeistolaisten voittavan ja oikeistopopulismin saavan enemmän jalansijaa, mikä huolestuttaa minua..
Suomessa käytettävä ennakkoäänestys on loistava juttu, jota voitaisiin mielestäni tehdä täälläkin. En koskaan äänestänyt Suomessa itse äänestyspäivänä, vaan aina ennakkoon.Tosiaankin hyvin järjestetty tuo äänestäminen Suomessa:-) Mites on muissa maissa,missä te suomalaiset asutte?

maanantai 9. helmikuuta 2009

Puiden uusi vuosi

Tänään on Tu Bishvat, eli puiden uusi vuosi. Tu Bishvatia vietetään aina juutalaisen kalenterin Sevat-kuun 15. päivänä. Silloin on tapana istuttaa uusia puita ja syödä kuivattuja hedelmiä ja pähkinöitä. Juutalaisuudessa puu on elämän vertauskuva. Tu Bishvatia voisi kutsua myös ekologiseksi juhlaksi, sillä lapset istuttavat silloin uusia kasveja ja oppivat lisää ympäristöstään. Kuivahedelmiä ja pähkinöitä myyvät kaupat ovat Tu Bishvatin kynnyksellä täynnä tarjouksia.Ja niinpä kasvoi myös oma kuivahedelmä/pähkinävarastoni,joista tein terveellisiä namusia. Tu Bishvat myös enteilee kevään alkamisesta: mantelipuiden kukinta yleensä osuu samaan aikaan. Tämä talvi on tosin ollut erittäin huono ja kevät on mielestäni ollut koko talven:ei ole satanut, on ollut liian lämmintä, ilmastonmuutoksen merkkejä tietenkin.Mietin miten tuo huono talvi vaikuttaa kasvillisuuteen....

"One of the ways to walk in God’s path is to plant trees. Each tree is home to birds, insects, other plants and organisms and many animals. A tree is a world to itself. With each tree that we plant, we are essentially saving a world. Thus, we see Tu B’shvat as a holiday of repairing the world"


Istutin minäkin puita eli siirsin pienet Meyer-sitruunan taimeni isompaan ruukkuun, ehkä niistä vielä kasvaa pieniä puita....Myös viime viikolla ostamani tulppaanit ruukussa avautuivat juuri sopivasti.
















Lisää Tu Bishvatista voi lukea täältä

sunnuntai 8. helmikuuta 2009

Olen......


Nappasin tämän hauskan listan Finkinjalta
Lihavoi asiat, jotka olet jo tehnyt.
Kursivoi asiat, jotka haluaisit tehdä.
Jätä korostamatta asioita, joita et ole tehnyt etkä tahtoisi tehdä.
Olen...

1. aloittanut oman blogin
2. nukkunut tähtitaivaan alla
3. soittanut bändissä
4. käynyt Havaijilla
5. katsellut meteorimyrskyä
6. antanut hyväntekeväisyyteen enemmän kuin mihin olisi varaa
7. käynyt Disneylandissä / Worldissä
8. kiivennyt vuorelle
9. pidellyt rukoilijasirkkaa
10. laulanut sooloa
11. benjihypännyt
12. käynyt Pariisissa
13. katsonut ukkosmyrskyä merellä
14. opetellut taiteenlajin alusta alkaen
15. adoptoinut lapsen
16. sairastanut ruokamyrkytyksen
17. kiivennyt Vapaudenpatsaan huipulle
18. kasvattanut vihanneksia
19. nähnyt Mona Lisan Ranskassa
20. nukkunut yöjunassa
21. käynyt tyynysotaa
22. vaeltanut
23. ottanut sairaslomapäivän vaikken ole sairas
24. rakentanut lumilinnan useinkin
25. pidellyt karitsaa, silittänyt, kyllä, ne painaa kuitenkin...
26. uinut alasti viimeksi pari kk sitten
27. juossut maratonin
28. ollut gondoliajelula Venetsiassa
29. nähnyt täydellisen auringonpimennyksen
30. katsellut auringonnousua tai -laskua
31. lyönyt kotijuoksun
32. ollut risteilyllä
33. nähnyt Niagaran putoukset
34. käynyt esivanhempieni synnyinpaikalla
35. nähnyt Amish-yhteisön
36. opetellut uuden kielen
37. ollut tyytyväinen rahamäärään, joka minulla on
38. nähnyt Pisan kaltevan tornin
39. kalliokiipeillyt
40. nähnyt Michelangelon Davidin
41. laulanut karaokea
42. nähnyt geysirin purkautuvan
43. ostanut vieraalle aterian ravintolassa
44. käynyt Afrikassa
45. kävellyt rannalla kuutamossa
46. ollut potilaana ambulanssissa
47. maalauttanut muotokuvani
48. ollut syvänmerenkalastuksella
49. nähnyt Sikstiiniläiskappelin
50. ollut Eiffel-tornin huipulla
51 ollut sukeltamassa,snorkkeloi
52. suudellut sateessa
53. leikkinyt mudassa
54. ollut drive in -teatterissa
55. ollut elokuvissa
56. käynyt Kiinan muurilla
57. aloittanut yrityksen
58. opetellut taistelulajeja
59. käynyt Venäjällä
60. tarjoillut soppakeittiöllä
61. myynyt partiotyttöjen pikkuleipiä
62. ollut valassafarilla
63. saanut kukkia ilman syytä
64. luovuttanut verta
65. hypännyt laskuvarjolla
66. käynyt natsien keskitysleirillä
67. käyttänyt katteetonta shekkiä
68. lentänyt helikopterilla
69. säästänyt lapsuuden lempilelun
70. käynyt Lincoln Memorialilla
71. syönyt kaviaaria
72. tehnyt tilkkuja
73. ollut Times Squarella
74. käynyt Evergladesissa
75. saanut potkut töistä
76. nähnyt vahdinvaihdon Lontoossa
77. katkaissut luuni
78. ollut kiihdyttävän moottoripyörän kyydissä
79. nähnyt Grand Canyonin
80. julkaissut kirjan
81. käynyt Vatikaanissa
82. ostanut uuden auton
83. kävellyt Jerusalemissa
84. ollut sanomalehtikuvassa

85. lukenut koko Raamatun
86. käynyt Valkoisessa talossa
87. tappanut ja laittanut eläimen ruuaksi

88. ollut vesirokossa
89. pelastanut jonkun hengen
90. ollut Juryssa
91. tavannut kuuluisuuden
92. liittynyt kirjakerhoon
93. menettänyt rakkaan ihmisen
94. saanut lapsen
95. ollut Alamossa
96. uinut Suuressa suolajärvessä
97. ollut mukana oikeusjutussa
98. omistanut kännykän
99. saanut mehiläisenpiston

Tee sinäkin oma lista

perjantai 6. helmikuuta 2009

Uusi meemi ja vierailu venezuelalaisessa vankilassa....

Netissä kiertää kaikenlaisia meemejä ja haasteita;itselleni ei oikein ole selvinnyt mikä on meemin ja haasteen ero. Viime aikoina on ollut kuvameemejä, hauska uutinen-meemejä ja kaikenlaisia paljastusmeemejä.Mistä ne tulevat? Joku aloittaa välillä jonkun uuden haasteen/meemin ja sitten ne alkavat kiertää blogimaailmassa,jossa niitä on mukava lukea.


Tässä nyt sitten olisi uusi meemi/haaste,joka kuuluu sarjaan jonkinlaiset paljastusmeemit: kerro jostain hurjasta kokemuksestasi.Jokaisella meillä on varmaan ollut jonkinlainen hurja mieleenjäävä kokemus.Joskus ne palautuvat mieleen; ne voivat olla joko hauskoja hurjuuksia tai sitten vakavia sellaisia, mutta niissä on jotain,mikä on jäänyt mieleen enemmän kuin joku toinen kokemus.


Ja tässä ihan ensimmäisenä tietenkin haastan itseni: kerron kokemuksestani venezuelalaisessa vankilassa. Tarina on aika pitkä, koska kerron myös tarinan taustoista.


Asuin 2004-2005 Venezuelassa; sinne minut vei eksän työ. Yksi hänen hommistaan oli yrittää pelastaa sikäläisestä vankilasta hollantilainen nuorimies R. R oli hyvin toimeentulevan hollantilaisen pariskunnan ainoa lapsi, ja hänen elämästään ei oikeastaan pitänyt mitään puuttua,mutta jossain vaiheessa R riitaantui isänsä kanssa,jonka yrityksessä hän työskenteli, ja joutui sitten huonoon seuraan. R:llä oli myös jonkinlainen ADHD-syndrooma, joten häneen pystyi helposti vaikuttamaan.R ei edes ollut mitenkään pahassa rahapulassa, mutta hän ei voinut vastustaa ehdotusta lentää Venezuelaan, vastaanottaa paketti mikä piti piilottaa matkalaukkuun ja sitten lentää takaisin Hollantiin. Kaikki kulut maksettaisiin ja R saisi hommasta vajaa 1000 dollaria, ei sen enempää, ihan pieni summa tuollaisesta hommasta.Naiivina nuorena miehenä R ei lainkaan ajatellut riskejä;hänelle vakuutettiin että kaikki oli järjestetty,myös lentokentällä, jossa lentokentän läpivalaisukoneen hoitaja oli lahjottu. R lensi Venezuelaan, vietti siellä pari päivää, vastaanotti 9 kilon kokaiinipaketin ja meni lentokentälle lentääkseen takaisin Amsterdamiin.Hän läpäisi helposti läpivalaisulaitteen (laitteen hoitajahan oli lahjottu) Tullessaan lentoyhtiön tiskille,jossa hänen lippunsa piti odottaa, R huomasi yllätyksekseen, että siellä ei ollutkaan hänelle luvattua paluulippua. Niinpä hän palasi takaisin lähtöruutuun, mutta tyhmyyksissään otti myös laukkunsa mukaan(joka oli jo läpäissyt läpivalaisulaitteen). Hänhän olisi voinut jättää laukun jollekin siellä, mennä ostamaan paluulippu, ja sitten palata ilman laukkua . Hän meni takaisin lähtöruutuun, halusi ostaa lipun, mutta huomasi että hänellä ei ollut tarpeeksi rahaa. Pankki oli läpivalaisulaittteen jälkeen olevalla alueella,mutta lippu piti ostaa ennen läpivalaisulaitetta. R läpäisi uudestaan laitteen,jota käsitteli lahjottu käyttäjä. Hän haki pankista rahaa, meni uudestaan lähtöruutuun , osti lipun ja tuli laukkuineen uudestaan läpivalaisulaitteen kohdalle. Ikävä kyllä aikaa oli kulunut liikaa , ja läpivalaisulaitetta hoiti nyt toinen mies, joka ei ollut saanut lahjuksia! Laukun kulkiessa läpivalaisulaitteen mahassa kuului piippauksia, kokaiinilasti oli löydetty ja R pidätettiin.

R joutui nyt Los Tequesin vankilaan. Los Teques on rähjäinen kaupunki rannikkoalueen läheisyydessä,matka pääkaupungista Caracasista sinne kestää bussilla puolisen tuntia,hyvällä tuurilla.. Itse vankila sijaitsee kaupungin kukkulaisella alueella; sinne kiertää serpentiinimäinen tie.Vankilat eteläisessa Amerikassa ovat oikeita helvetinluolia; en ole koskaan käynyt suomalaisessa vankilassa,mutta uskoisin niiden olevan kuin 5 tähden hotelleja venezuelalaisiin vankiloihin verrattuna.
R:n joutuessa vankilaan Venezuelassa hänen vanhempansa Hollannissa joutuivat suureen epätoivoon. Olihan R heidän ainoa lapsensa ja huoli hänestä oli suuri. Vanhemmat purkivat huoliaan kotikylänsä pizzeriassa,jonka omistaja sattui olemaan eksän hyvä ystävä. Vanhemmat ja eksä tapasivat, tekivät yhdessä jonkinlaisen sopimuksen ,ja eksä lähti ensin yksin Venezuelaan, tarkistamaan tilannetta.Kuukauden kuluttua lensin minäkin sinne, ja samassa koneessa oli myös R:nä äiti. Menimme vankilaan tapaamaan R ja kaikki meni suhteellisen hyvin, koska jonkinlaisten suhteiden kautta pääsimme keskellä viikkoa käymään vankilassa, kun taas viralliset vierailuajat olivat viikonloppuna. Ei siis jonoja ,vaan suoraan sisälle pakettien kanssa,jotka tarkistettiin ennen sisäänkäyntiä. Los Tequesin vankila on kamala! Mäen päällä oleva rakennus on kovin kulunut ulkoapäin ja vielä enemmän sisältäpäin. Vankila on jaettu 2 osastoon, joita eroittaa rappukäytävä ja metalliset rautaristikot.Itse sellejä vankilassa ei varsinaisesti ole, vaan jokaisessa sopessa on pari seinää, ja lakanakankaat toimivat sitten puuttuvina seininä.Kaikki on kulunutta , likaista, haisevaa. Nukkumapaikkoja ei ole tarpeeksi kaikille ,joten jotkut joutuvat vuorottelemaan sängyn kanssa, ja nukkumaan lattialla, jossa rotat eivät ole harvinaisia vieraita. Vankien saama ruoka on tosi puutteellista;niinpä esim. monet ulkomaalaiset vangit kärsivät puutostaudeista. Paikalliset taas saavat ruokaa joka toinen viikonloppu, kun perheenjäsenet tulevat vierailemaan kattiloineen ja patoineen. Lisää Los Tequesin vankilasta voi lukea tästä ja tästä. Monella vankilan asukkaalla on aseita, ja siellä usein ammuskellaan. Ne,joita tuetaan rahallisesti , ovat onnekkaita,mutta jos jollain vangilla ei ole ketään ulkopuolista tukijaa, on hänen tilanteensä erittäin paha. Rahalla vankilassa voi saada jopa jonkinlaisen huoneen telkkareineen , tietokoneineen ja keittomahdollisuuksineen; tapasimme siellä 3 israelilaisen maffian jäsentä, joilla näkyi olevan ihan hyvät oltavat, suhteellisesti.Tästäkin voisin kirjoittaa paljon, mutta siitä tulisi jo toinen juttu...... Vankilassa oli useita ulkomaalaisia ; suomalaisia kuulemma ei silloin ollut ,muuten olisin mennyt tervehtimään.


Hollannin valtio tukee ulkomailla vankiloissa olevia kansalaisiaan, ja vankilassa kävi silloin tällöin joku Hollannin suurlähetystöstä tuomassa lääkkeitä ja muuta sellaista.Hollanti myös painostaa Venezuelaa , jotta viranomaiset karkoittaisivat hollantilaisia vankeja takaisin kotimaahansa. Monien maiden ulkomailla olevat kansalaiset vankiloissa sen sijaan joutuvat pärjäämään ilman suurlähetystön apua,joten R oli suhteessa onnekas.

R:n äti lensi takaisin Hollantiin , ja joka toinen sunnuntai (vierailuajat kahdesti kuussa) menimme vankilaan toimittamaan R:lle ruokaa, lääkkeitä ja puhelinkortteja. Tulimme sitten sinne sen ensimmäisen vierailun jälkeen ja mikä ero:pitkät pitkät jonot, naiset yhdessä ja miehet toisessa jonossa. Perheenjäsenillä patoja ja kattiloita, ruokaa, tavaroita, paljon pieniä ja kärsimättömiä lapsia odottelemassa kuumassa auringonpaahteessa tuntikausia päästäkseen vierailulle.


Eksä maksoi jollekulle, ja omalta kohdaltamme jono lyheni (rahalla kaikki hoituu sielläpäin..).Jouduin naisvieraiden tarkistuspisteeseen ja eksä miesten tarkistuspisteeseen.Minulla ei ollut laukkua mukanani, koska ne joutui jättämään tarkistuspisteeseen, vain huulikiilto taskussa. Kauhistukseni oli suuri,kun minua yhtäkkiä vaadittin riisumaan kaikki alaosan vaatteet.Olin täydellisessä shokissa ja vartijat rupesivat huutamaan minulle ,että en pääse vierailulle, jos en ota housujani pois. Itku kurkussa sitten niin tein ja minulle tehtiin epämiellyttävä tarkistus, vollotin siin samassa ja minua uhkailtiin ulosheitolla...Hyi,miten oli epämiellyttävää,siinä piti kyykkiä ja sitten he katsoivat, etten vaan ollut piilottanut mitään huumeita alapäähäni. Karmeeta!!!!Puolihysteerisenä tulin sieltä ulos , ja eksä jo siellä odotteli ja naureskeli kuultuaan,mitä oli tapahtunut..Tietenkään häntä ei oltu mitenkään tarkistettu; olihan hän lahjonut vartijat siellä tietämättä ,että minut tarkistettiin kunnolla. Seuraavilla kerroilla sitten eksä maksoikin enemmän, jotta tuo ei toistuisi, mutta kerran viesti ei näköjään ollut kulkenut miesten ja naisten tarkistuspisteiden välillä: taas haluttiin alapääni tarkistuttaa kunnolla, mutta nostin äläkän ja sitten se jotenkuten järjestyi, olihan eksä maksanut siitä, ettei niin uudestaan kävisi!


R yritettiin kaikin tavoin vapauttaa vankilasta, vedottiin hänen ADHD syndroomaansa, Hollannin viranomaiset painostivat, tapasimme ihmisiä ,joilla kuulemma oli suhteita oikeissa paikoissa ja jotka voisivat tietyn korkean summan saatuaan asian järjestää.Ongelma yleensä oli, että he halusivat rahat etukäteen, mutta siellä ei todellakaan kannata mitään rahoja etukäteen maksella: ne rahat häviävät kummallisella tavalla ilman että mitään konkreettista tapahtuu.R:n isäkin tuli käymään, ja meinasi saada sydänkohtauksen mentyään tervehtimään poikaansa vankilassa; vankilan katolta ammuskeltiin ja isäparka oli joutunut menemään turvaan johonkin nurkkaan,josta hän ilmestyi kalpeana kuin lakana ja täristen. Kaikenlaisia vaihtoehtoja käytiin läpi,kuten vankilan henkilökunnan lahjomista ja R:n salakuljettamista pois maasta. Se oli kuitenkin aika huono ajatus, sillä vaalean kaksimetrisen jättiläisen salakuljettaminen olisi ollut kovin vaikeata,hänhän ei mitenkään olisi sulautunut joukkoon Venezuelassa. Asianajajat vaihtuivat;yksi oli toivoton juoppo,joka ei koskaan ilmestynyt sovittuihin tapaamisiin, yksi halusi mahtavia summia (miljoonia) ja niin edelleen. Tuomioistuimessa tuomari ei yhtäkkiä ilmestynytkään ja kaikenlaisia vastaavia ongelmia.Kärsittyään 3 vuotta tuossa helvetillisessä vankilassa hollantilaiset viranomaiset onnistuivat vaikuttamaan venezuelalaisiin ,ja R karkoitettiin takaisin Hollantiin. En tiedä,miten hänen on sen jälkeen käynyt,mutta toivon hänen oppineen jotain kokemuksestaan ja jättäneen huonon seuransa. Kaikista ihmeellisintä on se , että hänelle luvattiin koko hommasta tosi pieni summa,mutta monelle luvataan vastaavanlaisesta suuriakin summia, ja kiusaus on kova. Toivoisi heidän miettivän seurauksia ennen kuin he niin tekevät, sillä vuodet eteläisen Amerikan vankiloissa jättävät pahoja jälkiä.


Tästä jutusta tuli nyt vähän pitempi kuin ajattelin,kun kerroin näistä taustoistakin, itse hurja juttu (se kamala tarkistus siellä vankilassa, ) sai vähemmän tilaa...haastan tähän hurja juttu-meemiin seuraavat 3 blogia:


1. Susa blogista
Kulttuureja Sekoitellen

2. Mamae blogista Matkalla Brasiliaan

3. Susadim blogista
Hayatim

Eli joku hurja kokemus, hauska tai vakava, ei tietenkään näin pitkä kuin minun. Ja sitten voisi meemin heittää eteenpäin taas 3 uudelle blogille....

torstai 5. helmikuuta 2009

Uusi blogi

Päätin avata kakkosblogin,koska joskus tekee mieli kirjoittaa muustakin kuin ruuasta.Ihanasta Keisarin Uudet Vaatteet -blogista löysin mieleiseni appelsiiniteemaisen pohjan, kiitos Itkupilli! Ja kiitos myös Elegialle,ihanaa että jaatte upeita blogipohjianne kaikille!


Ihan näin alkajaisiksi ajattelin laittaa oman versioni oranssista kollaasista, joita ovat tehneet Itkis Bohemian Itkupilli-blogissa, Arleena, Lepis, SusuPetal sekä Elegia. Aivan upeita lämpimän oranssin värisiä kollaaseja ovatkin tehneet. Oranssi on ihanan lämmin väri ja Suomessa vielä asuessani makuuhuoneeni oli sitä täynnä, se näköjään lievensi auringonkaipuutani harmauden keskellä talvella.Oranssinväristen esineiden (appelsiinit!)näkeminen saa minut kokemaan jonkinlaista mielihyvää, en osaa selittää minkä vuoksi. Oransseja vaatteita minulla ei kuitenkaan ole paria teepaitaa lukuunottamatta.

Tämä oli ensimmäinen kollaasikokeiluni ja aika könkkö verrattuna ylläolevien kollaaseihin, paljon pitää vielä harjoitella ja kamerakin voisi olla parempi.Kaikki oranssiset kuvakohteet löytyivät kotoa paitsi tuo kumquatpuu, joka löytyi kävellessä koiran kanssa. Oransseja esineitä löytyikin yhtäkkiä enemmän kuin luulin....