keskiviikko 18. toukokuuta 2022

Mielenkiintoinen museokierros

Pääsiäisviikolla täällä   maan suurin pankki tarjosi ilmaisia museo ym. käyntejä eri puolilla maata. Täällä pitää edelleenkin tilata liput , myös ilmaisiin tapahtumiin , vaikka  koronaluvut ihan minimaalisia   entiseen verrattuna,   ja kaikki muut rajoitukset peruttu.  Olin liian myöhään liikkeellä,  ja kun katselin keskisen Israelin alueella olevia museoita, niin kaikki liput oli jo "myyty",   ja jäljellä oli vain  Anu Museo,   eli juutalaisen historian museo,  johon sitten menin. Olin ollut vuosia sitten tuossa museossa,  mutta parin viimeisen vuoden aikana museo uusiutui  täysin  ja sai lisää tilaa, ja myös nimi muuttui. Tuo "Anu"  , tuttu suomalainen nimi, tarkoittaa heprean kielessä "me". Anu Museo on maailman suurin  juutalainen museo, ja kattaa juutalaisen historian, kulttuurin ym.   

Museo sijaitsee Tel Avivin yliopiston kampus-alueella, ja  vastassa oli museokäynnin tarjonneen pankin (entinen työnantajani ennen Suomeen paluuta...)  maskotti.   Minulla on kodin läheltä bussi joka tulee suoraan tuonne.
Ihan ensimmäiseksi menin katsomaan näyttelyä, jossa oli 21 synagoogan  pienoismallit  eri puolilta maailmaa.   Osa näistä synagoogista on edelleenkin olemassa, ja osa hävitetty.  Ennen näyttelyhallia  näin nämä seinämaalaukset,  jotka ovat  Dura-Europoksen  (Syyriassa) kaupungissa olleen  synagoogan seinämaalauksia. Isis tuhosi tuon synagoogan  sekä muutkin kaupungin jäänteet  vuosina  2011-2014.
Synagoogien pienoismallit  ovat tosi upeita. Tässä ehkä upein:  Firenzen suuri synagooga, Tempio Maggiore, joka valmistui vuonna 1882. Toisen maailmansodan aikana saksalaiset sotilaat käyttivät synagoogaa tallina ja varastona, ja yrittivät räjäyttää sen ennen poistumistaan, mutta onneksi vastarintajoukot estivät sen. ja myöhemmin rakennus korjattiin. Tänään synagoogassa toimii myös juutalainen museo, joka on keskittynyt Firenzen  juutalaisten historiaan sekä  sereomoniallisiin esineisiin.
Pienoismailli Aleppon suuresta synagoogasta. (Syyria)  Yksi vanhimmista synagoogista, josta ensimmäinen merkintä vuodelta 834.  Kun mongolit hyökkäsivät   Aleppoon  1200-luvulla,  osa rakennuksista tuhoutui ja synagooga muutettiin  moskeijaksi. mutta palautettiin myöhemmin taas synagoogaksi. Väkijoukko tuhosi synagoogan vuonna 1947.
Eliyahu  Hanavi -synagooga Aleksandriassa, Egyptissä. Aikaisempi versio synagoogasta rakennettiin vuonna  1354,  mutta  rakennusta pommitettiin vuonna  1798 , kun ranskalaiset hyökkäsivät  Napoleonin johdolla  Egyptiin.  Vuonna 2017 Egyptin hallitus julisti  restauroivansa  synagoogan,  ja  se avattiin uudelleen vuonna 2020,  mutta koska Egyptissä tuskin on enää juutalaisia, synagooga ei taida olla käytössä.
Paradesi synagooga, Kochin kaupungissa, Intian Keralassa. Synagooga  valmistui vuonna 1568,  ja sitä käyttivät Malabarin juutalaiset ( Intian juutalaisten vanhin ryhmä) sekä  Espanjan ja Portugalin inkvisitiota paenneet  sefardi-juulaiset. Kochissa oli ennen monta synagoogaa , mutta koska kaupungin juutalainen väestö on tänään minimaalisen pieni, vain tämä on edelleen käytössä.
Turner Temple-synagooga  Wienissä valmistui vuonna  1871.  Kuten monet muut synagoogat   Itävallassa  ja  Saksassa,  tämäkin  synagooga poltettiin maan tasalle Kristalliyönä, ja tänään synagoogan paikalla on muistomerkki.
Touro synagooga Newport,  Rhode Island, Yhdysvallat, vuodelta 1763.  Touro synagooga on Yhdysvaltojen vanhin synagooga, ja  ja uskonvapauden symboli.  Synagoogan  rakennuttivat  Curacaosta ja Surinamista saapuneet sefardi-juutalaiset. Tämän synagoogan näin ,  mutta vain ulkoapäin,  asuessani Yhdysvalloissa.
Vuonna 1790 George Washington vieraili  Newportissa,  ja lähetti  Newportin seurakunnalle kirjeen, jossa takasi uskonvapauden  Yhdysvaltojen juutalaisille ja muillekin.  Washintonin kirje luetaan ääneen kerran vuodessa  synagoogassa. Museo on  hyvin interaktiivinen, ja tässäkin näyttelyssä oli videoita ja näyttöpäätteitä mistä sai lisää tietoa.
Synagoogien jälkeen  oli vuorossa hieman huumoria,  esim.  Seinfeld-sarjan olohuoneen muodossa.  Tuolla oli myös  pienoismallit sarjan kaikista hahmoista.
Tuo seinällä oleva lause: "Lenny Bruce is not afraid" on R.E.M. -yhtyeen laulusta "End of the World as we know it"    .Lenny Bruce oli nuorena kuollut , kiistelty amerikanjuutalainen stand up-koomikko, kirjailija, yhteiskuntakriitikko ja satiirikko.
Laila Mourad  (1918- 1995)  oli egyptiläinen  laulaja ja näyttelijä, oman aikansa superstar sekä Egyptissä että  muissa arabimaissa. Mourad oli syntynyt Lilian Zaki Murad Mordechai  nimisenä 
juutaiseen perheeseen Kairossa,  Myös  Mouradin isä oli laulaja.
Juutalaisnaisen juhlapuku  Mashhadissa, Iranissa. Vuonna  1839,  Mashadin juutalaiset pakotettiin kääntymään islamin uskoon, Ulkoisesti he olivat muslimeja, mutta pitivät salaa yllä  juutalaisia perinteitä ja tapoja.  Tätä kesti noin 120 vuotta.  Perjantaisin  he  kävivät  moskeijassa, mutta viettivät sapattia salaa kotona.
Tämä kattoi kokonaisen seinän.

Tulin alueelle , jossa oli pitkä seinä täynnä piirrettyjä  muotokuvia eri henkilöistä ja selitykset heidän elämästään.   Tässä Benjamin Tudelalainen, joka oli 1130 syntynyt juutalainen matkailija, joka tunnetaan erityisesti hänen matkojaan kuvaavasta kirjastaan, joka on yksi keskiajan historioitsijoiden päälähteistä  ,  ja kuvaa sen ajan Välimeren alueen elämää.
Näyttöpäätteistä sai lisää tietoa ,
Valitsin seinältä Stella Haskilia esittävän piirroksen. Stella Haskil  syntyi Salonikissa vuonna 1918, ja oli rebetiko-laulaja.
Hienot lasimaalaukset, mutta en muista mistä nämä ovat alunperin.
Toora-kääröjä.  Aika hieno tuo eläinaiheinen toorakääröä suojaava kangas.
Ketubah, juutalainen avioliittosopimus.  Tämä on Calcutasta, Intiasta, ja vuodelta 1921.
Inkvisitio alkoi vuonna 1480. Sen  tarkoitus oli toimia harhaoppisuutta vastaan, eli niitä jotka eivät  noudattaneet katolista valtauskontoa.  Se kohdistui ensin  käännynnäisiin,  eli juutalaisiin jotka olivat kääntyneet katolilaisiksi. ja joita pidettiin  teeskentelijöinä, ja tuhansia  lähetettiin polttoroviolle. Yli puolet Espanjan juutalaisista oli kääntynyt  katolilaisiksi pogromien jälkeen,  jotta elämä olisi helpompaa-  Tomas de Torquemadalle, Espanjan inkvisition  suurinkvisiittorille, tämä ei riittänyt,  vaan hän vaati että kaikki juutalaiset on karkoitettava ,  koska  he toimivat huonona esimerkkinä käännynnäisille. Maaliskuussa  1492 suurin osa karkoitetuista pakeni  Portugaliin, mutta  vuonna 1497  Portugalin kuningas  Manuel päätti että  juutalaiset on karkoitettava myös Portugalista.  Julma Torquemada sai rangaistuksensa  vuonna 1498, jolloin hän kuoli kuppaan....

Iso osa pakeni Turkkiin, jossa  sulttaani  Bayezid II otti heidät avosylin vastaan.  "Espanjan kuningas Ferdinand ottaa aarteensa ja lähettää ne kaikki minulle "  sanoi Bayezid. Seuraavina vuosina monet käännynnäiset muuttivat muualle Eurooppaan (Hollanti,Englanti ym.) eteläiseen Amerikkaan,  Länsi-Intian  saaristoon, sekä New Amsterdamiin, josta myöhemmin tuli New York. Tärkeitä  juutalaisia keskuksia  Ottomaanien hallitsemilla alueilla  oli Istanbulissa, Izmirissä,  Salonikissa Kreikassa, Kairossa ja täällä Israelissa Safedin kaupungissa.

Keskiajalla oli 2 suurta juutalaista  ryhmää:  sefardi-juutalaiset   Iberian alueella  ja ashkenazi-juutalaiset  Saksassa ja Ranskassa. 
Dona Gracia Mendes Nasi oli Portugalissa syntynyt juutalainen intellektuelli ja yksi Renesanssiajan rikkaimmista juutalaisista naisista Euroopassa.  Dona Gracia (tunnettu myös  converso(käännynnäisnimellä) Beatriz de Luna,  jäi nuorena leskeksi , ja otti ohjat miehensä jättämässä  yrityksessä. Hän pelasti satoja  käännynnäisiä, jotka muuten olisivat joutuneet inkvisition uhreiksi.

Suurin osa Yhdysvaltoihin muuttaneista juutalaisista  muuttivat kaupunkeihin, ja tunnetuin niistä oli New Yorkin Lower East Side-kaupunginosa, josta tämä katukaupuskelijan kuva.   
Ultmanin perhe Connecticutissa, Yhdysvalloissa vuonna 1890. Museossa oli seinänkokoisia vanhoja valokuvia eri perheistä, eri maissa,  ja ihmettelin miten  valtavan kokoisiksi suurennetut vanhat kuvat olivat niin tarkkoja.
Emma Lazarus oli yhdysvaltalainen  runoilija,  joka muistetaan parhaiten New Yorkin Vapapaudenpatsaan pronssilevyyn kaivetusta sonetista.
Vanhoista   perhevalokuvista suurennetut seinänkokoiset  valokuvat olivat  vaikuttavia. Tässä  irakinjuutalainen  perhe Bagdadissa vuonna  1932.
Juutalaisperhe ehkä Turkista,
Ennen poislähtöä kävin katsomassa  valokuvanäyttelyä, joka kuuluu vaihtuviin näyttelyihin.  Upeat valokuvat on kuvannut valokuvaaja Dorit Lombroso,  ja näyttely kertoo  Bnei Menashe-heimosta,  Intian Mizoramin ja Manipurin osavaltioissa asuvasta ryhmästä (selitys suomeksi linkin takana)
Lombroson  valokuvat ovat mielettömän kauniita.
Katse yliopiston kampusalueelle ennen poislähtöä.

keskiviikko 4. toukokuuta 2022

Iloja ja kipuja

Tätä  askartelukaupan  oviaukossa olevaa suurta kukkasydäntä  en voinut olla huomaamatta kun kävelin eilen aamulla  torin viereisellä kävelykadulla.  Oli aikaista , ja kauppaa oltiin vasta avaamassa.
Tiistai,  ja  käsityöläisten tori . Mutta  kojuja on niin paljon vähemmän nyt kuin mitä oli ennen koronaa.  Turisteja on vain  tipottain,  ja ennen koronaa tämä oli sellainen must-kohde turisteille.   Nythän ei ole enää mitään rajoituksia  ulkomaalaisille, mutta turismi ei ole lähtenyt käyntiin kunnolla  2 vuoden tauon jälkeen.
En tiedä miten kauppa käy tuolla  mutta jo  kojujen vähentyminen kertoo että huonommin kuin ennen. Tiistain lisäksi tämä käsityöläistori on perjantaisin.
Kojuja harvakseen.
Vili, bussipysäkin valkoinen kissa harmaalla hännällä, Luulin Viliä poikakissaksi, mutta 
se onkin nuori tyttökissa.
Otsikon kipu viittaa siihen että minulla oli viime viikon loppupuolella ihan kamalan kivulias olo.  Kulmahampaasta oli aiemmin pudonnut paikka, ja siihen laitettu väliaikainen paikka  putosi sekin, ja siihen tuli tulehdus, joka ei ollut  ensin erityisen kivulias.   Ihana ruotsalainen hammaslääkärini antoi minulle  antibiootti-reseptin,  ja ajan seuraavalle viikolle, juurihoitoa varten. Suureksi surukseni hammaslääkärini ei enää tee juurihoitoja, vaan  varasi ajan toiselle hammaslääkärille, joka tulee klinikalle vain kerran viikossa.  Otin antibiootteja  3 päivän ajan ennen juurihoitoa,  mutta  juurihoidon jälkeen alkoivat sitten kunnon  kivut.  Toinen hammaslääkäri sanoi että puudutuksen jälkeen sattuu, ja kävin ostamassa särkylääkettä, mutta unohdin  pyytää  uuden antibioottireseptin,  sillä minun piti jatkaa antibioottikuuria  juurhoidon jälkeen.  Oikea puoli naamaa  turposi  illalla,  ja oli ihan kamalan kipeä,  mutta onneksi oli särkylääkkeet. Sain onneksi  uuden antibiootti-reseptin  omalääkäriltäni. Kipu ja turvotus alkoi  hävitä vasta 3 päivän jälkeen juurihoidosta, joten oli aika paha tulehtus. Tätä kirjoittaessa   kipu ja turvotus onneksi ohi, ja ensi viikolla uusi aika hammaslääkärille. En muuten ole koskaan ennen kärsinyt tuolla tavoin juurihoidon jälkeen.
Muutama päivä ennen juurihoitoa  ,ennen kamalia  kipuja,  tapasin veljeni, joka oli täällä käymässä.  Sovimme että tapaamme kauppakeskuksessa,   mutta veli oli reilusti myöhässä, mikä hieman ärsytti, koska itse tulen aina ajoissa, jopa liian aikaisin. Onneksi huomasin tuon mukavan penkin ja   automaattisesti soittavan flyygelin,  joka soitti juuri silloin  Chopinin musiikkia ,   joten tuossa oli  mukava rentoutua musiikkia kuunnellessa ja veljeä odotellessa. Tämä oli ensimmäinen kerta yli 2.5 vuoteen kun näin veljeni; viimeksi tapasimme syksyllä 2019 Helsingissä.  Veljeni asuu nykyään  Valenciassa , Espanjassa,  jossa olisi mukava käydä.  Sitä ennen hän asui vaimoineen Berliinissä,  jossa en ehtinyt harmikseni käydä, vaikka olisi ollut majapaikka veljen luona.
Teimme pitkän kävelylenkin Tel Avivin keskustan alueella, vaikka oli tosi kuuma päivä,  ja tämä kissa oli nokosilla vielä kiinni olevan ravintolan terassipöydällä. Täällä on viimeisten viikkojen aikana ollut monta kuumaa aavikkotuulipäivää,  ja tuntuu että niitä on ollut enemmän kuin ennen. Yölläkin on jo parikymmentä astetta.
Kukkataidetta tämän ravintolan ulkoseinässä.

Täällä alkoi eilen illalla  kaatuneitten päivä,  joka loppuu auringon laskiessa, ja vaihtuu itsenäisyyspäiväksi. Tämä surusta  iloon meneminen samana päivänä aina ihmetyttää, mutta elämä jatkuu.  Ennen itsenäisyyspäivää liput heiluvat pääkaduilla,  ja  monet kaupungit järjestävät  illalla ilmaisia konsertteja.  Myös oma asuinkaupunkini päälava  on kävelymatkan päässä,  jossa konsertit alkavat klo 21 illalla ja jatkuvat aamuyöhön,   mutta  olen vieläkin vähän väsähtänyt pitkän antibioottikuurin jälkeen, eikä huvita mennä  sinne väkijoukkoon.
Eksä tuli takaisin New Yorkista  10 päivän työmatkan jälkeen,  ja toi minulle Amerikan  Lidlistä   muutaman tuotteen (voiteita..)  ja viimeiset mainoslehdet, joita oli mielenkiintoista tutkia.  Tässä oli tarjouksena  ankanmunia; sellaisia ei ole koskaan tullut vastaan missään,  Amerikan Lidlissä jotkut tuotteet ovat samoja mitä Euroopan Lidleissä, mutta  monet tuotteet sikäläisiä.