Kuollut meri

Hei taas❤️Viime postauksessa valitin että tosi kuumaa, ja myös syyskuu täällä kuuma, mutta aikaisin aamulla jo miellyttävää ja kohti viileämpiä säitä täällä ollaan menossa.

Tunnistaako joku teistä kuvan kasvin?Kasviaplikaationi ei sitä tunnistanut...

Syyskuun toisella viikolla oli taas työpaikan vuotuinen hotellivuorokausiloma. 2 edellistä vuotta  olimme Tiberiaksen vieressä  olevassa hotellissa, josta pidin, ja jossa etenkin ruoka oli superhyvää ja runsasta.

Tällä kertaa vuorossa oli hotelli Kuolleen meren  alueella. Olin viimeksi Kuolleella merellä yli 20 v. sitten, kun asuin täällä lyhyen  aikaa,ennen Venezuelan  ja Yhdysvaltojen vuosia. Selvästi näkyi miten Kuollut meri on kutistunut siitä lähtien, mikä on surullista.

Aamulla tilausbussin  piti lähteä asuinkaupunkini keskustan alueelta, viimeistään klo 7.30, mutta taas oli niitä myöhästelijöitä... Kun saavuimme vihdoinkin  hotelliin, kesti ennenkuin huoneet jaettiin , ja sillä välin siellä oli jonkinlaiset markkinat.

Hotellimme oli all-inclusive hotelli, mikä tuolla tarkoitti sitä että koko päivän oli tarjolla kaikenlaista  juotavaa, ja uima-allasalueella oli tarjolla pizzaa ja mehujäitä . Jääkahvi oli tosi hyvää,ja sitä tuli haettua muutaman kerran.

Jaoin hotellihuoneen tutun Natalien kanssa, jonka kanssa jaoin myös hotellihuoneen viime kerralla Tiberiaksen hotellissa. Bussimatka oli sen verran väsyttävä että piti hieman levätä kun vihdoin saimme huoneet.

Kiva yllätys oli myös tämä tuoksukynttilälahja, jonka jokainen matkalla mukana ollut sai työnantajalta. 

Hotellimme oli tosi suuri,ja se oli myös täynnä täkäläisiä ryhmiä, sekä lapsiperheitä. Kuvasta näkyy että siinä on vanhempi osa oikealla ja uudempi osa siihen yhdistettynä. Huoneemme oli vanhassa osassa, ja huone oli siisti ja hyvä , mutta siellä oli tosi vanha ilmastointilaite, joka toimi huonosti, ja yöllä oli kuumaa...

Uima-allasalue oli suuri, ja iltapäivällä siellä oli järjestettyä vesijumppaa .

Lounasta saimme vasta klo 2 aikaan, ja se oli runsas eli paljon kasvisruokaa , mutta  Tiberiaksen hotellissa oli parempi ruoka. Illallinen oli lounasta parempi, ja paras ateria oli seuraavan aamun aamiainen,  sillä hotelliaamiaisten valikoimat täällä ovat todella runsaita.

Myöhemmin iltapäivällä teimme kävelylenkin Natalien kanssa hotellin ulkopuolella. Tuolla alueella ei ole oikein muuta kuin hotelleja, ja tuossa ylempänä saman hotelliketjun kalliimpi hotelli. Takana näkyy kukkuloita, ja kotimatkalla näkyi muutaman tunnin aikana enimmäkseen  tuollaisia näkymiä.

Illallisen jälkeen  oli vielä illanviettoa, johon kuului syötävää&juotavaa,  puheita sekä lauluartisti. Pöydällä kiva kullanvärinen koriste, johon oli sidottu ilmapalloja.

Aamulla, auringonnousun aikaan.

Kotimatkalle  lähdimme hieman ennen puolta päivää, ja pysähdyimme erään kaupan eteen Aradin  kaupungissa. Aradin kaupungissa on pyyheliinatehdas,ja luulin että pysähdymme pyyheliinakauppaan, josta en ollut mitenkään innostunut, mutta kauppa olikin sekoitus kaikenlaista: kasvitarha,  kahvila, Kuolleen meren tuotteita myyvä osa, värikkäitä kanoja sekä puhuva papukaija, ja tietenkin pyyheliinoja . Kasvitarhassa oli hauskoja patsaita,  ja myös ensimmäisen kuvan kasvi on sieltä.

Granaattiomenat kuuluvat Rosh HaShanaan

Kuluneella viikolla täällä vietettiin Rosh HaShanaa,eli juutalaista uutta vuotta, ja nyt alkanut vuosi on 5786. Uusi vuosi aloitti pitkän pyhäjakson, ja seuraavana vuorossa ensi viikon sovintopäivä, ja sen jälkeen alkaa lehtimajajuhla. Tällä kerralla pyhäpäivät osuvat keskelle viikkoa, ja harmittelin sitä( ei julkista liikennettä pyhäpäivänä, menetettyjä työpäiviä..)  mutta sitten satuin kaatumaan vajaa viikko ennen pyhää bussissa...

Bussi oli vielä bussipysäkillä, olin juuri laittanut korttini kortinlukijaan, kun bussi lähti nopeasti liikkeelle ja kaaduin taaksepäin. Sain pahan iskun kylkiluihin; sekä vasempaan kylkeen että selkään. Kuljettaja kysyi pitääkö tilata ambulanssi, mutta sanoin että ei tässä niin pahasti käynyt. En päässyt edes ylös, ja ystävällisen(komean)miehen avulla pystyin nousemaan  ylös. 

Kivut olivat pahat etenkin ensimmäisinä päivinä, ja erityisesti nukkumaan mennessä, mutta nyt on kipu jo jonkin verran lieventynyt. Joten pyhäpäivät tulivat sopivasti, koska tarvitsin lepoa.Onneksi ei kuitenkaan taida nyt olla murtumia, mutta pitää varoa toistaiseksi.

Jemenin huthit ovat ahkerasti lähettäneet ballistisia ohjuksiaan, mutta onneksi omalla alueellani ei vahinkoja. Eilatissa sen sijaan on tullut paljon vahinkoa; ensin lentokenttään, ja sen jälkeen lähelle kauppakeskusta ,jossa suuri joukko ihmisiä haavoittui. 

Kaunista syksyn jatkoa teille🍁🍂🦑

Miniloma

Ei vielä täysin kypsä greippi hotellin 
sitrustarhassa

Hei pitkästä aikaa😊Olin tässä välillä taas kipeänä+antibioottikuuri, mutta nyt on olo jo parempi. Hieman huolestuttaa se että tämä oli.jo 3. vahva antibioottikuuri tänä vuonna, ja sitä pitäisi tutkia vähän enemmän, että mistä johtuu.

Tämän viikon keskiviikkona ja torstaina oli taas työpaikan vuotuinen hotellivuorokausi. Sama hotelli kuin viime vuonna, Tiberiaksen vieressä ja Genetsaret-järven äärellä, mutta vaikka hotelli tosi mukava ja etenkin ruoka tuolla 10+, niin toivottavasti seuraavalla kerralla eri hotelli ja eri paikka. Kello 7 keskiviikkoaamuna piti olla kaupungin keskustan mediateekkirakennuksen takana, jonne tilausbussit pysähtyvät, mutta aina  löytyy sellaisia, jotka eivät tule ajoissa,ja niinpä bussimme lähti liikkeelle yli puoli tuntia myöhässä. Matka Tiberiakseen ja hotelliin kestää pari tuntia.

Jaoin hotellihuoneen Natalien kanssa. Natalie oli apurini talvella&keväällä,kun olin sairaslomalla pahan kaatumisen jälkeen, enkä alussa pystynyt tekemään paljon mitään vasemmalla kädellä&käsivarrella. Huoneemme oli 8. kerroksessa, ja kuten kuvasta näkyy, tosi hieno näköala. Meillä oli ohjelmassa ensin muotinäytös, ja illalla erään aika tunnetun laulajan esiintyminen,  mutta sekä Natalie että minä olimme niin väsyneitä, että nukahdimme ennenkuin  esitys alkoi .

Koska menin niin aikaisin nukkumaan, myös heräsin aikaisin,eli kello 5, ja jäin odottelemaan auringonnousua, joka oli tosi upea.  Aamiaiselle pääsi klo 7 jälkeen, ja etenkin aamiainen oli mielettömän runsas ja herkullinen.Hotelliaamiaiset täällä ovat tosi runsaat ja monipuoliset, mutta minusta tässä hotellissa se on erikoisen  hyvä.En ottanut lainkaan kuvia, sillä kirjoitin samasta paikasta viime vuonna.

Marina Kiryat Shmonan kaupungista,
jo 11 kk evakkona 

Hotellivuorokausi oli tänä vuonna erilainen, sillå hotellissa asuu pohjoisesta Israelista evakuoituja ihmisiä,  jotka eivät voi asua kodeissaan, Hizbullahin päivittäisten ohjusten vuoksi. Aamiaisella näin kun muutamat naiset täyttivät sämpylöitä, jotka pakattiin koululaisten reppuihin; täällä kun ei ole kouluruokailua. Hetken mietittyäni päätin mennä juttelemaan heidän kanssa. Kuvan Marina Bar oli ainoa evakoiduista naisista, joista sain ottaa kuvan, ja viikko sitten uutisissa oli juttu hotellin evakkovieraista ,jossa myös Marina oli esillä. 

Evakot ovat asuneet jo 11 kk hotellissa, ja kaipaavat kotiin, mutta kotona ei nyt voi asua.  Lapsia on paljon, ja hotellin tiloissa avattu 2 päiväkotia. Koululaiset käyvät alueen kouluissa.

Metullasta kotoisin oleva kertoi että hänen kotitalonsa on täysin murskana, eikä hän voinut hakea sieltä mitään.Hotellin 2..kerroksesta tullut evakkojen väliaikainen  koti,ja esim. uutisjutussa Marina kertoi että hän käyttää  vain omia lakanoitaan,sillä ne luovat hieman kodin tuntua. Evakoilla on käytössään pesukone, miniuuni, keittokevy ym. ja vaikka he voivat, niin eivät aina mielellään käytä hotellin palveluita. Alussa evakoidut saivat paljon lahjoituksia, kuten vaatteita ja leluja lapsille, mutta nyt ei lahjoituksia enää tule. Monen naisen mies on joko armeijassa tai töissä liian kaukana, ja perheet ovat koossa yleensä vain joinakin viikonloppuina. Naisten työpaikat hävinneet kaupungista, joka nykyisin  kuin aavekaupunki, ja vain sellaiset  jotka voivat tehdä etätöitä ovat töissä.

Kun kysyin miksi eivät vuokraa asuntoja Tiberiaksen kaupungista, vastaus oli etteivät halua asua yksin lasten kanssa vieraalla paikkakunnalla, ja että hotellissa heillä on turvaa toisistaan. Hotellin työntekijöistä  on tullut läheisiä evakuoiduille.

Hotellin takana on vuoristoista aluetta.

Aamiaisen ja poislähdön välissä ei ollut mitään ohjelmaa, ja klo 12 maissa lähdimme kotia päin, mutta sitä ennen käynti hotellin lähellä olevassa paikassa, jonne haudattu eräs pyhä mies. .Olin tuolla jo viime vuonna, mutta halusin kuvata kauniin siniset kupolit .

Paikka on korkealla, ja vasemmalla puolella näkyi hieman Tiberiaksen kaupunkia.

Taas ärsytti se että ihmiset eivät katso kelloa, sillä aikaa  tuonne oli annettu puoli tuntia, mutta muutamia piti odotella lähes 50 minuuttia😡.

Sen jälkeen onneksi pääsimme matkaan kohti kotia.