No niin,kotona ollaan taas. Eikä ollut ilmaston puolesta ainakaan vaikea paluu,sillä melkein yhtä kuumaa oli viimeisinä päivinä Helsingissä kuin täällä;tosin täällä on kosteusprosentti nyt tosi korkealla,mikä tekee vähemmänkin kuumasta ilmasta vähemmän miellyttävän.
Torstaina,eli viimeisenä päivänä,tapasin taas Ritan .Ritanhan tapasin myös viime vuonna,kaksikin kertaa,ja olinkin odottanut uutta tapaamistamme. Kaikenlaisten kiireiden johdosta tapaaminen siirtyi viimeiselle päivälle,ja oli todella kiva päätös lomaani.Olimme sopineet tapaamisen Malmin apteekin kohdalle ,ja tarkoitus oli mennä lounaalle kiinalaiseen ravintolaan,joka näkyy ylläolevassa kuvassa.Pieni,ihan mukava ravintola,jonka lounasbuffetissa oli onneksi myös tofua,joten minäkin löysin sieltä syötävää.Kiinalaisten buffetien tarjonnat Suomessa ovat useimmiten liian lihavoittoisia,jotta voisin niissä syödä,mutta tässä pikku kiinalaisessa oli kasvisvaihtoehtoja parikin. Lounaan jälkeen menimme vielä kahville,ja kiertelimme Malmin kauppakeskuksessa ja sen ympärillä,jossa nuo ensimmäisen kuvan upeat daaliat on kuvattu. Oli todella mukava tapaaminen,ja lisää siitä voikin lukea Ritan blogista.
Sain vielä lahjankin Ritalta,eli Ritan yrityksen muistivihon ja kynän. Ritahan opettaa englantia ja italiaa,ja on todella mukava opettaja! Nuo possut tuossa vihossa on Rita itse piirtänyt! Ja ihanan huomaavainen Rita oli tuonut samanlaiset muistivihot ja kynät myös pojalleni ja hänen kihlatulleen,kiitos Rita:-)
Edellisenä päivänä tapasin ystäväni Evan,joka on kotoisin Meksikosta.Evan kanssa on kiva tavata,sillä saan rupatella espanjaksi,ja monta sellaista mahdollisuutta ei minulla nykyään olekaan. Evalta sain lahjaksi ylläolevan meksikolaisen kauniin rannekorun,joka on tehty värjätyistä onyksi-mineraalikivistä.Evan yritys, Platasco,tuo Suomeen käsintehtyjä meksikolaisia hopeakoruja (joita näkyy esim. Evan päällä kuvassa)ja muitakin koruja,kuten ylläoleva rannekoru.Eva järjestää myös kotikutsuja tuotteilleen.
Perjantai-aamuna oli aikainen lähtö,ja herätessäni näin Oton nukkuvan sikeästi sohvan päällä......
kun taas Niilo näkyi tarkkailevan minua kiipeilytelineestä.Arvasivatkohan ne että olen lähdössä pois.....
Nyt aamulla hain Bambin,ja voi sitä riemua,kun se taas näki minut! Hieman oli laihtunut taas,niinkuin viime vuonna, mutta muuten oli ihan ok.