Torstaina Tel Avivissa vietettiin taas vuotuista
Valkoista Yötä, jota täällä on vietetty vuodesta 2003 alkaen. Kysyin muutamalta tutulta haluavatko tulla mukaani kiertelemään, mutta kaikilla oli muita rientoja siksi illaksi, joten lähdin yksin liikkeelle. Minua kiinnosti etenkin kansainvälinen ruokatori eteläisessä Tel Avivissa, ja kodin vierestä lähtevä bussini pysähtyy sopivasti juuri sen viereen. Heti ensimmäiseksi näin tämän merirosvolaivan.
Kansainvälinen ruokatori oli pystytetty aukiolle ,jossa ennen sijaitsivat entisen vanhan pääbussiaseman laiturit. Aukio oli vuosikymmeniä likainen ja rähjäinen paikka, jota asuttivat kodittomat ,narkkarit ja muut onnettomat. Sen lähelle ei kannattanut mennä, mutta joskus ihmettelin sen tilaa kun vaihdoin bussia juuri sen edessä olevalla bussipysäkillä. Viime vuoden lopulla siellä alkoi tapahtua; entiset asukkaat häipyivät jonnekin ja aukio koki totaalisen muodonmuutoksen . Sinne rakennettiin pieni puisto, jossa koripallokenttä , lasten leikkitelineitä ja nurmikkoa, ja sen lisäksi parkkipaikkoja, joiden tilalla nyt oli ruokatori. On todella mukavaa nähdä miten se epämiellyttävä aukio koki tällaisen muutoksen, ja myös aukion lähellä olevalla alueella on käynnissä
gentrifikaatioprosessi, joka on sekä hyvä että huono juttu; riippuen siitä mistä näkökulmasta asiaa katsoo.
Alueella asuu paljon afrikkalaisia, samoin kuin filippiiniläisiä , olen heidän puolestaan iloinen että ovat saaneet tällaisen puiston alueelleen.
Hongkongilainen pallomainen vohveli oli lasten mieleen.
Hih,ruotsalaisen
Fika-leipomon edessä oli koko ajan jonoa, ja aloin miettiä että mitenköhän karjalanpiirakat menisivät tuolla kaupaksi;D
Merirosvolaiva kiinnosti lapsia , ja he olisivat niin halunneet kiivetä ylös laivalle. Kunnes joku tuli sieltä alas ja kertoi lapsille ettei sinne voi päästä. Laiva toimi tapahtuman musiikkipaattina.
Onhan se hieno paatti.
Menin istumaan nurmikolle, juuri ennenkuin tämä trio aloitti esityksensä. He soittavat/laulavat klassista intialaista musiikkia, ja oli hieman outoa nähdä ei-intilaisia laulamassa (en tiedä mikä intialainen kieli oli kyseessä) ja soittamassa niin hyvin tuota musiikkia. Laulaja eläytyi täysin musiikkiin; myös hänen kehonkielensä oli kuin klassisilla íntialaisilla laulajilla. Tämä taisi olla
raga musiikkia. Trio kuuluu katusoittajien liittoon, joten toivottavasti tulevat toistekin vastaan, sillä heidän esityksensä oli kaunista kuultavaa.
Ruokatori/puistoalueella oli myös erilaisia installaatioita, kuten tämä lapsia niin kiinnostava pyramidimäinen rakennelma ,joka oli jäänyt jäljelle Midburn-festivaalista.
Midburn on täällä keväällä vietettävä festivaali; amerikkalaisen
Burning Man-festivaalin täkäläinen versio, johon kuuluvat väliaikaiset rakennelmat jotka poltetaan festivaalin lopussa. No tätä ei oltu poltettu eikä tämä kai ole edes tarkoitettukaan poltettavaksi.
Sitten oli aika lähteä eteenpäin vaikka tuolla oli ihan mukavaa, mutta kaupunki oli täynnä mielenkiintoisia tapahtumia. Niin paljon , ja eri puolilla kaupunkia, että on vaikeaa valita. Täällä niin suosittu sähköpyörä sopisi hyvin eri tilaisuuksissa kiertelemiseen. Myös uudistetun aukion viereinen ,ennen aika rähjäinenkin katu, oli uusittu leveäksi kaduksi jonka varrelle oli istutettu uusia puita.
Bussipysäkiltä katselin vielä ruokatorialueelle ennen bussin tuloa.
Seuraava etappini oli kansallisteatteri Habiman aukio. Alkoi jo olla pimeää (täällä pimeää tulee ny6t hieman klo 20 jälkeen) , ja bussin ikkunasta näkyi matkan varrella kaikenlaisia Valkoiseen yöhön liittyviä tapahtumia.
Musiikkiesitys ei vielä ollut alkanut aukiolla.
Odottelin jonkun aikaa mutta kuulin että musiikkiesityksen alkamiseen oli vielä aikaa.
Päätin lähteä eteenpäin. Aukion nurkalla on tämä kiva istuinpaikka puun alla.
Kävelin eteenpäin Givon -aukiolle. Joka puolella näkyi paljon ihmisiä , mutta Givon -aukiolla oltiin vasta harjoittelemassa illan musiikkiesitystä varten. Aloin olla väsynyt, ja en millään olisi enään jaksanut kävellä seuraavaan kohteeseen, joten otin bussin kohti ensimmäistä etappiani, eli etelässä olevalle ruokatorille. Olin siellä vielä jonkin aikaa kuulemassa musiikkia, ja sen jälkeen otin bussin kotiin.
Onneksi oli mukava sää tuolla kierrellessä,sillä tästä päivästä lähtien on joku 4 päivän kamala helleaalto ,puh!