Kotitaloni ympärillä on vakiokissoja,jotka pysyttelevät talon ympärilä,eivätkä paljon sieltä poistu muualle. Olot ovat aika hyvät:Maya,talossa asuva nuori nainen, syöttää niitä säännöllisesti ja vettä on aina astiassa. Puutarhassa on mukava kelliä ja ehkä sieltä löytyy saalistettavaakin. Sateen tullessa voi olla katoksen alla,ja yleensä aina joku on niitä varten laittanut laatikon ja jotain lämmintä sinne sisälle;ainakin näin oli viime talvena. Jossain vaiheessa huomasin ruskeaväritteisen kissaneidin,joka aina näkyi lepäävän tietyssä kohtaa puutarhassa.Se vaikutti kesyltä ja ajattelin,että joku oli kissaparan sinne hylännyt. Mayalta sain selville,että kissaneiti on nimeltään Carmela,ja iältään jo 16 vuotta,eli yhtä vanha kuin poikani kissa Otto,ja on muutenkin aivan Oton emon näköinen.On kuulemma ollut talon alueella ihan pennusta saakka.Aika harvinaista varmaan,että tällainen ulkona asuva kissa voi näinkin vanhaksi tulla ,ja näkyy vieläpä olevan hyväkuntoinen,vaikka suurimman osan päivästä vain lepääkin.Pari päivää sitten vein Carmelalla raejuustoa,mutta se ei kelvannut,vaan nuoret kissaherrat sen söivät suuhunsa.
Carmela tulee heti luokseni ,kun kutsun sitä. Se seuraa minua,kunnes olen poistunut talon alueelta.Se ei lainkaan pelkää Bambia tai muita koiria.Leikittelin ajatuksella,että ottaisin Carmelan kotiin,jossa se saisi viettää eläkepäiviään,mutta ulkoelämään tottunut ,jo vanha kissa, ei varmaankaan sellaiseen tottuisi.
Asiasta toiseen:Johannan blogissa ,Omamaamansikka,on arvonta käynnissä.Kannattaa siis vierailla siellä....
Carmela tulee heti luokseni ,kun kutsun sitä. Se seuraa minua,kunnes olen poistunut talon alueelta.Se ei lainkaan pelkää Bambia tai muita koiria.Leikittelin ajatuksella,että ottaisin Carmelan kotiin,jossa se saisi viettää eläkepäiviään,mutta ulkoelämään tottunut ,jo vanha kissa, ei varmaankaan sellaiseen tottuisi.
Asiasta toiseen:Johannan blogissa ,Omamaamansikka,on arvonta käynnissä.Kannattaa siis vierailla siellä....