Kissaneiti Carmela

Kotitaloni ympärillä on vakiokissoja,jotka pysyttelevät talon ympärilä,eivätkä paljon sieltä poistu muualle. Olot ovat aika hyvät:Maya,talossa asuva nuori nainen, syöttää niitä säännöllisesti ja vettä on aina astiassa. Puutarhassa on mukava kelliä ja ehkä sieltä löytyy saalistettavaakin. Sateen tullessa voi olla katoksen alla,ja yleensä aina joku on niitä varten laittanut laatikon ja jotain lämmintä sinne sisälle;ainakin näin oli viime talvena. Jossain vaiheessa huomasin ruskeaväritteisen kissaneidin,joka aina näkyi lepäävän tietyssä kohtaa puutarhassa.Se vaikutti kesyltä ja ajattelin,että joku oli kissaparan sinne hylännyt. Mayalta sain selville,että kissaneiti on nimeltään Carmela,ja iältään jo 16 vuotta,eli yhtä vanha kuin poikani kissa Otto,ja on muutenkin aivan Oton emon näköinen.On kuulemma ollut talon alueella ihan pennusta saakka.Aika harvinaista varmaan,että tällainen ulkona asuva kissa voi näinkin vanhaksi tulla ,ja näkyy vieläpä olevan hyväkuntoinen,vaikka  suurimman osan päivästä vain lepääkin.Pari päivää sitten vein Carmelalla raejuustoa,mutta se ei kelvannut,vaan nuoret kissaherrat sen söivät suuhunsa. 

Carmela tulee heti luokseni ,kun kutsun sitä. Se seuraa minua,kunnes olen poistunut talon alueelta.Se ei lainkaan pelkää Bambia tai muita koiria.Leikittelin ajatuksella,että ottaisin Carmelan kotiin,jossa se saisi viettää eläkepäiviään,mutta ulkoelämään tottunut ,jo vanha kissa, ei varmaankaan sellaiseen tottuisi.


Asiasta toiseen:Johannan blogissa ,Omamaamansikka,on arvonta käynnissä.Kannattaa  siis vierailla  siellä....

Sunnuntaiklassikko 18.07

Ray LaMontagne ei taida olla monelle tuttu nimi,ehkä joku hänen kappaleistaan on, mutta tämä amerikkalainen lauluntekijä/laulaja on niin hyvä,että ihme,ettei hän ole tunnetumpi.

La Montagne syntyi New Hampshiressa vuonna 1973. Hänen isänsä oli myös muusikko,mutta  jätti perheensä Rayn ollessa lapsi,ja tästä johtuen Ray teki kaikkea muuta kuin musiikkia.Ollessaan töissä kenkätehtaassa hän sattui kuulemaan Stephen Stillsin laulun "Treetop Flyer" .Tästä innostuneena Ray osti koko albumin ja päätti jättää työnsä kenkätehtaassa  ja ryhtyä lauluntekijäksi.Loistava päätös,kiitos Stephen Stills!

LaMontagnelta on tähän mennessä ilmestynyt 3 albumia,ja neljäs "God willin& the Creek Don't Rise"  ilmestyy elokuussa.Albumi  tulee olemaan erilainen kuin edelliset LaMontagnen albumit,sillä tällä albumilla hänen taustayhtyeensä,the Pariah Dogs, on enemmän esillä.Itselläni on LaMontagnen "the Gossip in the Grain"-albumi,jossa on tämä sunnuntaiklassikkovideoni laulu.


Muut viikon klassikot löytyvät täältä

Kuulumisia

Hassua ajatella ,että Suomessa on ollut melkein yhtä kuuma kuin täällä.Sää oli melkein sama tänne tullessa kuin Suomesta mennessä. Tosin kosteusprosentit ovatkin sitten eri luokkaa,ja kun jo suihkun jälkeen tuntuu hikiseltä,ei ole kauhean kiva olo.Ilmastointilaitteeni toimii vain olohuoneessa,ja sekin vähän huononlaisesti,ja toisesta tuulettimestani on puhti mennyt pois,joten taidan tänään lähteä hakemaan uutta.Huvittuneena luin eilen Ilta-Sanomien sivulta,miten ihmiset Kampin kauppakeskuksessa Helsingissä  olivat riidelleet tuulettimista,mutta ilman sellaista on kyllä aika tukala olo sisällä Suomessa helteellä. 

Ylläolevan vanhahtavan kuvan sain tehtyä tällä sivustolla  Linkin sain Saralta,ruotsalaiselta täällä asuvalta tanssijalta,jonka tapasin ennen Suomen matkaani.Saralla onkin upeita vanhahtavan näköisiä kuvia blogissaan.

Sunnuntaina hain siis Bambin,joka oli laihtunut pensionaatissa ollessaan.Illalla kylvetin sen ja pian sen jälkeen huomasin sen niskassa muutamia punkkeja,huh! Otin ne pinsetillä pois mutta niskassa oli muutamia kohtia,joista oli imetty kunnolla verta. Säikähdin oikein kunnolla,sillä Bambilla ei koskaan ole ennen sellaisia ollut. Soitinkin eläinsuojelyhdistyksen pensionaattiin ja kysyin,miten ihmeessä Bambille oli sellaisia siellä tullut ja he sanoivat,että harvinaisen lämpimän talven johdosta punkkeja on erityisen paljon juuri nyt. Lähdimmekin pika pikaa eläinkauppaan ostamaan punkkeja tappavia/niitä vastaan suojelevia tippoja. En voinut samana iltana niitä laittaa,koska olin kylvettänyt Bambin,vaan vasta seuraavan päivän illalla,ja nyt ovat punkit poissa ja ikävät purematkin parantumassa,samoin on Bambin ruokahalu palautunut entiselleen.Muistin myös ,että viime vuonna Bambia ei päästetty pensionaatista ennenkuin eläinlääkäri oli sen tutkinut,ja nyt se päästettiin noin vaan,ja muistin asian vasta myöhemmin.Eläinlääkäri olisi tietysti tuon asian heti huomannut. Jos vielä vien Bambin sinne,pitää muistaa laittaa sille punkkipanta,ja vaatia,että eläinlääkäri tutkii sen lähtiessä.

Eilen torilla käydessäni huomasin siellä uuden kahvilan/kahvikaupan.Karmel-torihan on kuin katu,jonka molemmilla puolilla on myyntipöytiä,joiden takana on vielä ikäänkuin jalkakäytävä,jonka varrella kauppoja.Lisäksi torikadun sivukaduilla on myös kauppoja ja toritoimintaa.Viime vuosina sinne on ilmestynyt ruokapaikkoja ja kahviloita,mikä tekee torikokemuksen vielä paremmaksi.Tässä uudessa kahvipaikassa oli monta läpinäkyvää putkea täynnä erilaisia kahvipapuja,ja he kuulemma myyvät 38 erilaista kahvilajiketta,aika valikoima! Myös kahviin liittyviä laitteita oli paljon myynnissä.Join espresson,joka oli erinomainen,sillä kahvilan omistajat  paahtavat itse kaikki juomiinsa tulevat pavut. 

Lissu R.I.P.

Luin juuri poikani kihlatun Virvatulen blogista että hänen koiransa Lissu oli nukkunut pois.  Lissustahan kirjoitin ensimmäisessa tämän kesäisessä Suomi-postauksessa, ja kerroin miten ihastuin tähän suloiseen koiraan,joten surulliselta tuntui Lissun poismeno minustakin. Virvatulen postauksessa voi Lissusta lukea enemmän.

Kotona taas ja viimeisen päivän blogitapaaminen

No niin,kotona ollaan taas. Eikä ollut ilmaston puolesta ainakaan vaikea paluu,sillä melkein yhtä kuumaa oli viimeisinä päivinä Helsingissä kuin täällä;tosin täällä on kosteusprosentti nyt tosi korkealla,mikä tekee vähemmänkin kuumasta ilmasta vähemmän miellyttävän.

Torstaina,eli viimeisenä päivänä,tapasin taas Ritan .Ritanhan tapasin myös viime vuonna,kaksikin kertaa,ja olinkin odottanut uutta tapaamistamme. Kaikenlaisten kiireiden johdosta tapaaminen siirtyi viimeiselle päivälle,ja oli todella kiva päätös lomaani.Olimme sopineet tapaamisen Malmin apteekin kohdalle ,ja tarkoitus oli mennä lounaalle kiinalaiseen ravintolaan,joka näkyy ylläolevassa kuvassa.Pieni,ihan mukava ravintola,jonka lounasbuffetissa oli onneksi myös tofua,joten minäkin löysin sieltä syötävää.Kiinalaisten buffetien tarjonnat Suomessa ovat useimmiten liian lihavoittoisia,jotta voisin niissä syödä,mutta tässä pikku kiinalaisessa oli kasvisvaihtoehtoja parikin. Lounaan jälkeen menimme vielä kahville,ja kiertelimme Malmin kauppakeskuksessa ja sen ympärillä,jossa nuo ensimmäisen kuvan upeat daaliat on kuvattu. Oli todella mukava tapaaminen,ja lisää siitä voikin lukea Ritan blogista.

Sain vielä lahjankin Ritalta,eli Ritan yrityksen muistivihon ja kynän. Ritahan opettaa englantia ja italiaa,ja on todella mukava opettaja!  Nuo possut tuossa vihossa on Rita itse piirtänyt! Ja ihanan huomaavainen Rita oli tuonut samanlaiset muistivihot ja kynät myös pojalleni ja hänen kihlatulleen,kiitos Rita:-)

Edellisenä päivänä tapasin ystäväni Evan,joka on kotoisin Meksikosta.Evan kanssa on kiva tavata,sillä saan rupatella espanjaksi,ja monta sellaista mahdollisuutta ei minulla nykyään olekaan. Evalta sain lahjaksi ylläolevan meksikolaisen kauniin rannekorun,joka on tehty värjätyistä  onyksi-mineraalikivistä.Evan yritys, Platasco,tuo Suomeen käsintehtyjä meksikolaisia hopeakoruja (joita näkyy esim. Evan päällä kuvassa)ja muitakin koruja,kuten ylläoleva rannekoru.Eva järjestää myös kotikutsuja tuotteilleen.

Perjantai-aamuna oli aikainen lähtö,ja herätessäni näin Oton nukkuvan sikeästi sohvan päällä......

kun taas Niilo näkyi tarkkailevan minua kiipeilytelineestä.Arvasivatkohan ne että olen lähdössä pois.....

Nyt aamulla hain Bambin,ja voi sitä riemua,kun se taas näki minut! Hieman oli laihtunut taas,niinkuin viime vuonna, mutta muuten oli ihan ok.

Maalla

Eilen matkustin serkkuni kesämökille lähelle Porvoota.

Siellä oli niin kaunista ja rentouttavan hiljaista.Ajattelin,että parin päivän kuluttua näen taas miten pimeä laskeutuu illalla,kun taas täällä Suomessa edelleenkin on valoista iltaisin.Rakastan näitä valoisia öitä ,ja pimeän laskeutuminen tulee alussa tuntumaan vaikealta. 

Olisin voinut jäädä maalle vielä päiväksi,mutta poikani kihlattuineen matkustaa huomenna kihlatun vanhempien maalle,joten en näe heitä enään ennenkuin ehkä ensi kesänä.Muutakin tekemistä on vielä ennen paluuta,joten palasin kaupunkíin. Linja-autossa oli tukahduttavan kuumaa,mutta  viuhka oli onneksi mukana...

Aamulla löysin hieman mustikoita ja reilun määrän metsämansikoita. Mustikoita oli harvakseen,mutta aurinko oli ennättänyt kypsentää mansikat ennen aikojaan,joten ehdin vielä nauttia näistäkin,nam!

Mikkelin reissu

Saavuin takaisin Helsinkiin eilen illalla ihanan Mikkelissä vietetyn viikonlopun jälkeen. Perjantaina iltapäivällä matkasin junalla Mikkelin suuntaan,ja asemalla olikin ystäväni L (joka myös kävi luonani Israelissa keväällä),jonka lapsuuskotiin  Emolan pientalo-alueelle suuntasimme.Emola on viehättävää aluetta lähellä keskustaa,ja lisää siitä voi lukea täällä.

Seuraavana päivänä eli lauantaina suuntasimme pyörien kanssa Mikkelin keskustaan,muikkuja ostamaan. L toimi hyvänä oppaana ja pääsinkin hyvin tutustumaan Mikkeliin. Aivan tuoreet muikut ostettiin torilta,joka nyt oikean torin remontin (parkkipaikat torin alle) vuoksi on siirretty Kirkkopuistoon.Kollaasissa näkyy muikkujen lisäksi hieman Kirkkopuistoa, Mikkelin komeaa tuomiokirkkoa sekä hieman satamaa. Ruisjauhoilla päällystetyt,grillipannulla paistetut muikut söimme illalla,ja voi että olivat hyviä.Näin hyviä muikkuja en ole tainnut ennen saada, sillä Helsingissä ei ihan sellaisia taida saada,Saimaan kaloja kun olivat.

Iltapäivällä suuntasimme Kenkäveroon,joka on Mikkelin vieressä oleva entinen pappila,ja nykyinen hieno matkailukohde. Saimaata näkyi sielläkin,ja pappilarakennuksessa näkyi olevan hyvän näköinen ravintola,jonne emme kuitenkaan pysähtyneet, sillä muikut odottivat L:n kotona... Kenkäverossa oli ihana puutarha,josta ylimpänä oleva pioni on kuvattu. Kaikenvärisiä pioneja ja muita kukkia,sekä yrttejä vaikka minkälaisia. Kenkäveroon oli juuri myös avattu uusi leipäkauppa,josta kuva kollaasissa.

Eilen sitten matkasimme Tertin kartanoon,sekin Mikkelin vieressä. Ystäväni sekä hänen siskonsa tarjosivat siellä ihanan noutopöytälounaan upeassa kartanomiljöössä. En syö lihaa,mutta noutopöydän kalatarjonta oli niin herkullista,ettei nälkäiseksi jäänyt,nam! Tertin kartanon alueet ovat upeita:siellä on majoituspalvelua,kauppoja,jossa myydään Tertin omia tuotteita sekä vihannes-ja yrttipuutarha,jonka antimia käytetään paikan ravintolassa.

Tertin jälkeen sain vielä tutustua  Mikkelin Naisvuoreen,joka on tuo kuvassa näkyvä korkea torni.Sen alaosassa on vohvelikahvila ,ja alueella on hieno puutarha. Lisää Naisvuoresta täällä

Illalla lähdimme sitten autolla takaisin kohti Helsinkiä.Mikkelin matka oli ihana,ehkä koko Suomen matkani kohokohta,ja kiitos siitä kuuluu ystävälleni L:lle.  Ainoastaan kuumuus häiritsi,huh,kun oli kuumaa! Kohta olen menossa takaisin Israeliin,jossa kuumuutta riittää pitkälle syksyyn,ja pari viileää päivää olisi ollut tarpeen ennen paluuta..Mutta muuten oli mahtava reissu Mikkeliin,ja Järvi-Suomi on niin kaunista,että ei voi kuin ihailla.