tiistai 19. kesäkuuta 2012

Iltapäivä Jerusalemissa osa 1

Pyhän haudan kirkon sisäänkäynti
Eilisen iltapäivän ja alkuillan vietin Jerusalemissa.Menin sinne S.A.C.H-järjestön erään toisen vapaaehtoisen ja S.A.C.H-talossa jo helmikuusta asuneen etiopialaisen sairaanhoitajan Worken kanssa. Worke oli halunnut nähdä Jerusalemin vanhan kaupungin kirkkoja ja päätimme viedä hänet sinne.
Worke etiopialaisen kirkon  oven edessä.Etiopialaisen kirkon sisäänkäynti on Pyhän haudan kirkon sisäänkäynnin vieressä.

Tämä näkyy kun tullaan sisälle etiopialaiseen kirkkoon.
Osa etiopialaista kirkkoa.Kirkossa oli muutama kerros ja viimeinen kerros vei katolle,jossa näimme etiopialaisia pappeja.
Worke ja etiopialaiset papit.Etiopialaiset ovat kauniita ihmisiä;katsokaa tuota mustapukuista pappia:lähes kaksimetrinen,todella vaikuttavan näköinen mies.
Seuraavaksi tulee iso kuvapläjäys Pyhän haudan kirkosta:se on hyvin vaikuttava.Kirkossa on monta osaa ja sen hallinnointi on jaettu monen eri kristillisen kirkkokunnan kesken.Siellä uskotaan sijainneen Jeesuksen hauta.
Joka puolella oli vaikuttavaa
Portaat yläkerroksiin
Katse ylös
Sisäänkäyntiä vastapäätä oleva seinätaulu
Tämä tulee vastaan heti sisäänkäynnin kohdalla
Kupolissa näkyy seinämaalauksia
Yläkerrosten osia
Vielä yhdet portaat...

sunnuntai 17. kesäkuuta 2012

Sunnuntaiklassikko 17.6



Tässä yhtenä päivänä kuulin taas jostain Air Supplyn popballadia  "All out of love" ja muistin,miten tätä kappaletta tuli joskus nuorena kuunneltua...Tuli oikein nostalginen olo tästä...


Australialaisen Air Supplyn kappale oli vuonna 1980 amerikkalaisen Hot 100-listan kakkosena.


Muut klassikot löytyvät täältä

lauantai 16. kesäkuuta 2012

Apua,hellettä!

Puiston pienessä granaattiomenapuussa hedelmät ovat jo saaneet väriä.
Apua,eilisestä lähtien on ollut tosi kuumaa täällä.Eilen en jaksanut mennä aikaiselle satamakävelylleni,sillä aamulla oli kostea ja painostava sää. Tänäänkin tosi kuumaa,ja ei tämä tästä kai enään viilene,eli kuuma kesä on nyt sitten kunnolla alkanut täällä.
Iltaisin kun odottelen kahta viereisten talojen naapuriani koirineen,kissat tulevat heti minut nähtyään esille.
Ihana S naapuritalosta syöttää kissoja iltaisin.Niitä on laskelmieni mukaan vähintään 12 ja vaikka puistossakin on muutama kissansyöttäjä,tietävät kissat tarkalleen,milloin on ilta-ateria.S on muuttamassa pois syksyllä ja on hieman vihjaillut,että syöttöhomma siirtyisi minulle,mutta en haluaisi tuota hommaa ainakaan yksin tehdä,vaan mielelläni jakaisin sen jonkun kanssa. Ja mitä teen,jos olen vaikka Suomessa...
Tyytyväisiä kissoja ilta-aterialla
Tänään huomasin,että erään lähellä olevan talon etupihalla kasvaa sokeriruoko! Aika kummaan paikkaan tuo on istutettu,kun vieressä on autojen parkkipaikka!
Kävin tällä viikolla lyhyellä kaupungin järjestämällä kurssilla,jossa meistä kurssilaisista tuli tavallaan jonkinlaisia valvojia,jotka raportoivat ympäristöministeriölle kansalaisten ympäristölikaamisesta.Kuvittelin ennen kurssia,että tästä lähtien voin sitten antaa sakkolapun jollekin vaikka puistoa likaavalle,mutta ei se ihan niin ole. Jos näen jonkun,joka vaikka heittää tupakanstumpin tai roskia kadulle,periaatteessa voisin mennä ihmisen luo,pyytää henkilötietoja,ja kirjoittaa raportin,jonka lähetän ympäristöministeriöön,josta sitten tulee sakkolappu.Käytännössä tätä ei välttämättä suositella,sillä ei tiedetä,millainen reaktio tulee sitten siltä likaajalta.Joten enimmäkseen tuo raportointi on sellaista,että jos näkee jonkun heittävän autostaan tupakanstumpin tai likaa,niin rekisterinumero otetaan ylös,valokuvataan auto jos mahdollista,kirjataan muut tiedot ja lähetetään eteenpäin,ja auton omistajalle tulee sakko,joka ehkä saa hänet miettimään.Parasta tuossa on se,että kaikki sakkotulot menevät ympäristöprojekteihin:)

keskiviikko 13. kesäkuuta 2012

Juhlat sydänsairaitten lasten toipilaskodissa

Tansanialaiset öljyssä paistetut  makeat pallerot,joiden nimeä en muista
Eilen S.A.C.H-toipilaskodissa ,jossa käyn tiistaisin,oli pienet juhlat.
Juhlat olivat 2 toipilaskodissa viime kuukausina toimineitten ihastuttavien sosiaalityöntekijöiden jäähyväisjuhlat. T ja M ovat olleet tuolla tiistaisin iltapäivällä ,kuten minäkin,ja he ovat järjestäneet toimintaa siellä oleville äideille/hoitajille.Rahoitus loppui ja sääli,etteivät he voi jatkaa toimintaansa tuolla.
Viime viikolla sovittiin,että jäähyväisjuhlassa jokainen ryhmä valmistaa jotain kotimaansa ruokaa. Niinpä tuolla olikin ruokia Etiopiasta,Tansaniasta,Sansibarista,Angolasta,Haitista.
Worke ja etiopialaiset värikkäät kasvisruuat.Worke on hoitaja,joka on ollut etiopialaislasten mukana. Nyt lapsia on jäljellä enään yksi ja Worke toivoo jo pääsevänsä takaisin kotiin,sillä hän ei ole nähnyt tyttäriään 4 kuukauteen.
Injera,etiopalainen lättymäinen leipä.Injeraa tehdään teff-jauhoista 
Brasiliailainen Rosanna,joka on angolalaisten tukena,oli valmistanut brasilialaisia brigadeiro-makeisia.
Otin hieman kuvia joistakin lapsista tuolla.Tässä iloiset kaverukset Moises ja Antonio Angolasta.Moises on jo leikattu,mutta Antoniolla on vielä leikkaus edessä.
Haitilainen Kensia menee jo tällä viikolla takaisin Haitiin. Hän on nyt selvästi vahvempi kuin ennen leikkaustaan.
Suloinen Mtumwa Sansibarista on juuri tullut takaisin sairaalasta ja oli helpottuneen näköinen.
Hymytyttö Sorete Etiopiasta menee takaisin Jimmaan,Etiopiaan ,ensi viikolla.Soreten haave on valmistua lääkäriksi,ja toivottavasti hänen toiveensa toteutuu. Hän on ollut täällä jo monta kuukautta ja palaa nyt takaisin hyvin toisenlaisiin olosuhteisiin:savesta tehtyyn kotiin.
Ja tässä minun suosikkipoikani,Julius.Olen aivan ihastunut tähän tansanialaiseen pikkumieheen!Kuusivuotias Julius leikattiin muutamia viikkoja sitten,mutta viime viikolla hän joutui uudelleen sairaalaan,sillä rasavilli  pikkupoika ei malta pysyä paikoillaan ja leikkauksen jälkeen pitäisi levätä ja olla varovainen.
No kuvaamisen ajan sentään jaksan olla paikoillani;D
Olipa mukavat juhlat!

Tässä ihan tuore video S.A.C.H.in toiminnasta sekä toipilastalosta ja videolla näkyy myös Julius! Juliuksesta onkin tekeillä dokumentti,jossa seurataan pojan matkaa Tansaniasta tänne ja takaisin kotiin.Vielä Juliuksella ei ole kotiinlähdön aika, mutta pian sekin koittaa.

maanantai 11. kesäkuuta 2012

Kollaasit-vihreät sävyt

Kollaasin väreinä tällä viikolla vihreät sävyt. Ihan sitä vaaleinta vihreää en helposti löytänyt,mutta tuossa viljassa sitä taitaa olla jonkun verran...

Koska vihreät sävyt ovat niin ihania,laitoin vielä toisenkin kollaasin.

Muut vihertävät kollaasit löytyvät täältä

sunnuntai 10. kesäkuuta 2012

Poinciana

Poincianapuut muuttuvat kauniimmaksi päivä päivältä...

perjantai 8. kesäkuuta 2012

Tapahtumia,kävelyä ja jalkakipuja

Ihan oikeasssa olet rantsu. Ei sun päällä saa tupakoida,sitä varten on tuhkakupit!
Pari viikkoa sitten kävin aikaisin aamulla kunnon lenkillä kävelyryhmän kanssa Tel Avivissa ja  viime viikon perjantainakin oli tarkoitus mennä,mutta heräsin klo 5 aamulla ja painuin takaisin pehkuihin.Tänään sitten ryhdistäydyin,eikä nouseminen tuntunut vaikealta (yleensä nousen klo 6 aikaan..)
Olin laskenut ,että minulla menee noin tunti saapua tapaamispaikalle Tel Avivin satamaan,ja bussi ja kävely pysäkille ja sieltä tapaamispaikalle kestikin noin 50 minuuttia.Nousin kuitenkin liian aikaisin bussiin ja sain odotella muita kävelijöitä yli puoli tuntia,mutta sinä aikana oli ihan kiva katsella koko ajan ohitse juoksevia ,käveleviä ja pyöräileviä ihmisiä.Klo 7.15 muutkin ryhmän jäsenet saapuivat ja alkulämmittelyn jälkeen lähdimme liikkeelle. 
Rantatielle on laitettu pianoja,ja kuka tahansa halukas voi kokeilla soittotaitojaan...
Tunti ja 15 minuuttia tosi reipasta kävelyä alkoi  jo tuntua kropassa,kun aurinko tuli kunnolla esille ja alkoi olla lämmintä.
Vaatteiden vaihdon jälkeen kävelin uudestaan rantatietä kohti,sillä gay pride-paraatin vuoksi monet keskustan kadut oli suljettu ja bussini reitti muutettu.Kävin matkan varrella olevassa maatilatorilla ja ihailin kurpitsakokoelmaa.
Ostin kirsikkatomaatteja ja näin ensimmäistä kertaa pinkkiin vivahtavia kirsikkatomaatteja,Pink Cherryjä (ne ovat toisiksi ylemmässä isossa rasiassa,mutta se pinkkiin vivahtava väri ei oikein tullut kuvassa esille)
Tällä rannalla saivat koiratkin olla leikkimässä.
Tällä rannalla valmisteltiin beach partyä,joka alkoi pride paraatin loputtua.
Meressä oli taas hienoja turkooseja sävyjä
Tässä värikkään julkisivun hotellissa Madonna asui viikko sitten.
Kävelin Gan Meir-puistoon,jossa oli paraatia edeltävä tapahtuma.Vaikka tulin tapahtuman alkuvaiheessa,paikalla oli jo paljon väkeä ja lisää vyöryi sinne koko ajan.Pride-paraati on todella suuri täällä ja valtavan värikäs tapahtuma ,ja olisi ollut mukava jäädä kuvaamaan paraatissa mukana olevia värikkäitä tyyppejä,mutta itse paraatin alkamiseen oli tässä vaiheessa vielä muutama tunti aikaa ja olin jo kävellyt lämpimässä  yli 2 tuntia ja halusin vain kotiin,ja bussillekin oli vielä pitkä kävelymatka.Viime vuonna kuvasin tapahtumaa jonkun verran täällä.
Puiston reunalla eräs kodittomista koirista huolehtiva yhdistys etsi koteja näille koirille.Yleensä yhdistys tuo tuonne pentuja,joita voi katsella ja sitten miettiä,jos haluaa sellaisen adoptoida.Nyt sinne kuitenkin oli tuotu koiria,jotka olivat lopetusuhan alaisia. Vaikka täällä on tosi paljon koiranomistajia;on kodittomia koiria kuitenkin liikaa,eikä kaikille löydy kotia,joten eläinsuojeluyhdistys joutuu lopettamaan koirat tietyn ajanjakson jälkeen. Tuntuu surulliselta ja toivottavasti näistä edes joku löysi tänään uuden kodin.
Tuon paraatitapahtuman vuoksi kävelin niin paljon,että kotiin tullessa jalat olivat ihan väsähtäneet ja vähän kivuliaatkin.Nyt on levätty ja jalatkin taas kunnossa!