Kierroksella

Jos olen joskus katunut kameran jättämistä kotiin niin se oli eilen,kun pääsin kierrokselle Matkaopas-lehteen juttua tekevien ihmisten kanssa. Minulla oli mukana vain puhelimen kamera ,ja tuntuu että viime aikoina sillä saa otettua vain huonoja kuvia. Joten tämän postauksen kuvat ovat osittain hieman epätarkkoja...Mutta olipa kiva kierros,ja tässä siitä osa.

Aloitimme kantakahvilassani ja sieltä jatkoimme Max Brennerin suklaaliikkeeseen Tel Avivin satama-alueella.Max Brennerin kahvilakaupathan ovat jokaisen suklaaholistin unelmapaikka...Max Brennerhän on täältäpäin alkanut suklaakahvilaliikeketju,jonka kahvilakauppoja on eniten Australiassa mutta myös Yhdysvalloissa,Japanissa,Venäjällä,Singaporessa ja Koreassa.

Hyllyillä oli kaikenlaista kivaa.Kuvassa näkyy HugMug,joka on tarkoitettu kaakaolle;minunkin kaapistani löytyy sellainen,

Sieltä sitten jatkoimme Tel Avivin sataman ruokahalliin,josta minulla ei ole kuvia ja sieltä sitten Vanhalle Juna-asemalle,jossa kävimme korukaupassa.Korutaiteilija  Hella(!) Ganorin  Netline-kokoelman korujen  suunnitteluun on käytetty 3D-tekniikkaa ja korujen geometriset kuviot ovat saaneet inspiraationsa arkkitehtuurin maailmasta.

Korukaupan seinillä olevat vanhat maalaukset ihastuttivat.Tässä paikassa oli aikoinaan brittiarmeijan upseerikerho,ja Saksassa syntynyt,tänne natsismin valtaan noustessa muuttanut Gerd Rothchild ,joka itsekin oli liittynyt brittiarmeijaan,maalasi nuo seinämaalaukset upseeriklubia varten. Maalaukset jäivät myöhemmin uuden maalikerroksen alle ja kun vanhaa Juna-asemaa kunnostettiin,huomattiin että vanhan maalikerroksen alla oli vielä toinen maalikerros ja siellä nämä seinämaalaukset.

Juna-asemalta ajoimme Jaffan vanhaan kaupunkiin ja siellä olevaan Ilana Goorin museoon,joka on ehkä yksi kiehtovimpia näkemiäni museoita eikä mikään tavanomainen sellainen.Museo ja rakennus jossa se on,on hyvin erilainen museokokemus.

Ihastuin museossa näihin kiinalaisiin suuriin kulhoihiin ja vateihin,jotka olisin halunnut viedä kotiin;D Niitä oli monta erilaista ja kaikki niin kauniita.

Museon terassikerrokselta voi nähdä Jaffaa eri puolilta.

Vähän lisää terassia.Museossa järjestetään myös tapahtumia ja terassikerroksia voi vuokrata vaikka häitä varten.

Jatkoimme vanhassa Jaffassa liikkeeseen,jossa kuvassa näkyvä Itay Noy suunnittelee ja rakentaa ekslusiivisia kellojaan,jotka valittiin viime vuonna 10 parhaimman luksuskellomerkin joukkoon(ja hinnat sen mukaisia....)

Ohitimme tämän ilmassa roikkuvan appelsiinipuun,jonka varmaan jokainen Jaffassa vieraileva kuvaa....

Vanhan Jaffan kujia..

Seuraava etappi oli ihan kohta valmistuva Abraham hostel Tel Aviv,joka on hieman hotellin ja hostellin välimuoto,ja juuri sitä mitä Tel Aviv kaipaa,sillä hotellihinnat ovat korkeita,mutta 6-kerroksisessa Abraham-hostellissa,joka on rakennettu entiseen puhelinyhtiön konttorirakennukseen ,yksityishuoneet ovat edullisia,ja sijainti ihan keskustassa:) 

Tämän jälkeen olikin jo aika jatkaa kierrosta kotiiin bussilla..

P.S. ihan kauhulla odottelen sunnuntaina saapuvia 30-asteen helteitä...tällaista tapahtuu joskus harvoin helmikuussa,viimeksi vuonna 2010 kun kaksi ystävääni olivat täällä visiitillä.Apua,toivottavasti menee pian ohi sillä ei nyt kesä voi vielä tulla...

Yad Vashem Holokaustihistoria-museossa

Viime torstaina kävin Tel Avivin suomalaisen kirjaston (kiitos Sirpa:) järjestämällä reissulla Jerusalemin Yad Vashem Holocaust-museossa.  Yritin miettiä olenko ollut tuolla aikaisemmin,mutta en löytänyt pääkopastani minkäänlaisia muistikuvia sellaisesta,joten todennäköisesti tämä oli ensimmäinen kerta tuolla. 

"Jad Vashem tunnetaan Vainojen Museona, mutta se on paljon enemmän. Käytännön työtä Jad Vashem tekee eri osa-alueilla. Jad Vashemin kampuksella Jerusalemissa sijaitsevat varsinaisen historiallisen ja taidemuseon ohella erittäin kattava arkisto, tutkimuskeskus, visuaalinen keskus ja laajalti tunnettu kansainvälinen koulu. Jad Vashem toimii useilla eri tavoilla akateemisesti ja taiteen keinoin varjellakseen juutalaisvainojen muistoa, mutta myös siirtääkseen muiston merkityksen tuleville sukupolville."

Sulkumerkeissä oleva teksti on kopioitu Yad Vashemin sivuilta ja kertoo mistä paikasta on kyse.

Meillä oli suuri onni olla kuvassa näkyvän Susanna Kokkosen opastamina käynnillämme Holocaust-historian museossa. Susanna johtaa Yad Vashemin kristillistä osastoa. Parempaa ja asiantuntevampaa opastusta emme olisi voineet löytää;opimme niin paljon Susannan kautta. Susanna kiertää maailmalla kertoen holokaustista ja antisemitismista,ja YouTubesta voi löytää useita videoita,joissa Susanna puhuu,kuten tässä.  Ja tällä videolla Susanna vierailee Pulssi-ohjelmassa  ja kertoo työpaikastaan.

Kuja,jonka varrelle on istutettu puita ns. Vanhurskaat kansakuntien joukossa-ihmisten muistolle. Sieltä voi löytää esimerkiksi Raoul Wallenbergin muistoksi istutettu puu.

Tämä muistomerkki on pystytetty Janus Korczakin muistolle. Korczak oli puolanjuutalainen lääkäri,pedagogi ja kirjailija.Lisää hänestä ja lapsista joita hän yritti pelastaa voi lukea täällä(suomeksi)

Yad Vashemissa on monta osa-aluetta mutta koska meillä  oli rajallisesti aikaa kävimme läpi Holokaustin historian museon. Aloitimme holokaustissa kuolleiden lasten muistoksi pystytetyssä luolaan rakennetussa muistomerkissä. Sisällä näkyy tuhansia kynttiläliekkiä,joita itse asiassa on vain muutama ,mutta peilien avulla niitä näkyy olevan tuhansia. Holokaustissa kuoli noin puolitoista miljoonaa lasta ja sisällä luetaan lasten nimiä,heidän ikänsä kuolinhetkellä sekä kotipaikkakuntansa.Tuolta tulee hiljaisena ulos...

Lasten muistomerkin on suunnitellut israelilais-kanadalainen arkkitehti Moshe Safdie,ja muistomerkin rakentaminen  mahdollistui tämän 2½ -vuotiaana  Auswichissa kuolleen Uziel-pojan vanhempien lahjoittaman lahjoituksen ansiosta. Vanhemmat selvisivät mutta Uziel ei...

Moshe Safdie on suunnitellut myös kallioon rakennetun holokaustihistorian rakennuksen.Kolmikulmainen rakennus on hyvin vaikuttava ja ihmisiä tulee Yad Vashemiin kuulemma myös museon arkkitehtuuria katsomaan. 

Museon sisällä ei saa kuvata mutta ehdin ottaa yhden hieman epäselvän kuvan alussa. Moshe Safdien suunnittelema museorakennus on vaikuttava mutta niin on myös sen sisältö joka meille aukeni Susannan pätevän opastuksen kautta..Museo ei tuo esille  6 miljoonan ihmisen joukkotuhoa ,sillä uhreja käsitellään yksilötasolla. Opastusmatkan varrella kuulimme monta surullista tarinaa.

En osaa sanoa enempää. Mitä koimme voi kokea vain tuolla käymällä mutta hyvän kuvan saa myös lukemalla Yad Vashemin holokaustimuseon sivuja. Näinä päivinä kun ihmisiä tapetaan eri puolilla maailmaa on aihe ikävä kyllä ajankohtainen.

Museon jälkeen kävimme illallisella Jerusalemin viehättävässä Ein Kerem-kaupunginosassa sijaitsevassa Karma-ravintolassa. Kuvassa ei näy Karma,vaan osa tuota viehättävää kaupunginosaa,joka on edukseen etenkin illalla kun katujen varrella olevat ravintolat ovat täynnä ihmisiä.

Lauantairetki

Lauantai on yleensä se päivä kun nukun kauemmin enkä herää todella aikaisin kuten muina päivinä.Siksi hätkähdinkin aamulla vielä nukkuessa puhelimen soidessa,mutta siellä olikin saman kadun naapuri Evelyn,joka kutsui mukaan retkelle. Bambinkin sai kuulemma ottaa mukaan. Normaalia kylmemmän viikon jälkeen päivästä näytti tulevan lämpimämpi sekä aurinkoisempi.

Ajoimme Evelynin ja tyttärensä kanssa Yarkonin kansallispuistoon. Tytär on kansallispuistossa töissä ja pääsimme maksutta sisälle. Yarkonin kansallispuisto on jaettu kahteen osaan:Tel Afek ja Yarkonin lähteet. Aloitimme Tel Afekista,joka on entisen Antipatriksen kaupungin kohdalla.Antipatriksen perusti Juudean kuningas Herodes Suuri .joka nimesi kaupungin isänsä Antipaterin mukaan. Tel Afekin alueella 3 eripituista reittiä,ja valitsimme niistä lyhyimmän...

Bambilla ja Evelynin  mopsilla Kailla oli mukavaa luonnon keskellä.Harvemmin pääsevätkin tekemään tällaisia reittejä.

Täällä on nyt kaikkein vihrein aika ja villikasvit olivat jo kasvaneet pitkiksi.Kuukausi pari ja nämä ovat kaikki kuivuneet pois....

Talvilammikko.Eri puolilla Israelia on talvilammikoita,jotka muodostuvat sateista .Niissä on rikas flora ja fauna;ne toimivat esimerkiksi sammakkojen kutupaikkoina .Monet talvilammikot ovat hävinneet rakentamisen alta;asuinkaupungissani Holonissa on talvilammikko jota pitäisi mennä tutkimaan,ja toivottavasti se saa siellä pysyä.

Heinäsirkka.Tuon pää on kyllä ihan ufon näköinen!

Ohitimme pienen Rooman ajan Cardon matkallamme.Taustalla näkyy Petah Tikvan tornitaloja.

Cardon jälkeen tulimme linnoituksen kohdalle.Kukkulan päälle rakennetun  Binar Bashi-linnoituksen rakensivat ottomaanit vuosina 1572-1574.

Linnoituksen sisäpuolella

Linnoitus toiselta puolelta katsottuna.

Linnoituksesta alaspäin tullaan tekojärven kohdalle.Lämmin sää houkuttel ihmisiä paikalle ja vähitellen ihmisiä ilmestyi lisää alueelle,joka on suosittu myös piknikpaikkana.

Tekojärvessä asustelee näitä rumia viiksikaloja,jotka kuuluvat kissakalojen sukuun. 

Ihmisiä piknikillä järven rannalla

Autoa kohti kävellessämme näimme lisää ihmisiä israelilaisten lempipuuhan parissa,eli piknikillä grillaten. Koirat tietenkin olisivat halunneet mennä tuonnepäin.,,,,,

Jatkoimme autolla matkaa (kävellen olisi päässyt pidempää reittiä..) kansallispuiston toiseen osaan eli Yarkon-joen alkulähteille.Joki on 27.5 kilometriä pitkä ja päättyy Välimereen.  Jokea olen kuvannut usein Yarkon-puiston kohdalla. Yarkon-joen alkulähteiden vieressä on Baptistikylä,jonne emme menneet tutustumaan.

Reitillä näkyi paljon villisinapin kukkia.

Tulimme pienelle lammelle jossa ulpukoiden lehtiä,Mutta ulpukat kukkivat tuolla vasta kesällä....

Lammen keskellä kasvavan eukalyptuspuun runko oli todella paksu.Mutta olikohan tuossa kaksi yhteen kasvanutta eukalyptusta....

Kotiin toin kimpun keltaisia villisinapin kukkia.Tuoksuvat hyvälle ja maistuvat salaatissa.

Rujoa kauneutta

Viikonloppuna tein hieman pidemmän lenkin Bambin kanssa lähiseudun omakotialueella. Alueella on autiotalo,hiekkatien varrella ja autiotalon edessä granaattiomenapuu,jonka hedelmistä osa on  jäänyt kuivumaan oksien varaan. Minusta näissä oli paljon rujoa kauneutta ,ja toivat mieleeni taideteoksen;luonnon muovailemaan taidetta. Hieman harmittaa etten ottanut tätä mukaani kotiin koristeeksi mutta toisaalta,sisällä saattaa olla vaikka mitä...

Tänään taas kuvasin asuinkaupunkini Holonin pääsisäänkäynnin alueella olevan pullokapokkipuun. Tuo puun runko on niin jännä! Täällä olen kuvannut sellaisesta tosi komean yksilön. Tämä pullokapokkipuu oli nyt lehdetön ja kukaton,ja vaikka monet pitävät tätä tässä muodossa rumana,niin minusta se on kauneimmillaan juuri tällaisena.Sen hieno runko ja oksat saavat silloin enemmän huomiota...

Kun kävelin hieman eteenpäin näin pullokapokkipuun jossa oli jo lehtiä...

Tänään täällä muuten taitaa olla talven kylmin päivä.Jopa minä hieman palelin (en yleensä palele...) .Lämpömittari näytti äsken 8 astetta ulkona ja 12 sisällä.Ei tuo 12 astetta niin haittaa;voin aina lisätä vaatteita ja juoda kuumaa mutta kesällä vaikka olisi ilman vaatteita niin on kuumaa ja kosteaa...Mieluummin siis näin ja tämä kuitenkin kestää päivän pari.

Onkohan jo kevät......

Hedelmä Billien kaupan sitruspuussa

Ensi sunnuntai-iltana nimittäin täällä alkaa Tu Bishvat eli puiden uusi vuosi,ja sehän yleensä tarkoittaa että kevät on alkamassa ja puiden kukinnan alkua.Puiden uusi vuosi kestää vuorokauden on sellainen pienempi ja hieman huomaamaton juhla ,ja en edes olisi sitä nyt huomannut ellei joka toisessa kaupassa olisi kuivia hedelmiä tarjouksessa;ne kuuluvat puiden uuden vuoden ruokatarjontaan. Enemmänhän tuota juhlaa viettävät koululaiset ja tarhalaiset,jotka silloin istuttavat ruukkuun jonkun uuden kasvin jonka sitten saavat viedä kotiinsa kasvamaan.

Viikon sääennuste lupaa kuitenkin kaikkea muuta kuin keväistä säätä,kylmää jopa (tykkään!!) En valita...

Mutta Tel Avivin persoonallisin kukkakauppias  Billie oli tänään järjestämässä kukkakauppaansa niin keväiseen kuntoon ,puiden uuden vuoden kunniaksi.

Värikästä Billien kaupassa

Billien kauppa oli myös täynnä joulutähtiä ,joita en paljon nähnyt joulun aikaan mutta nyt niitä oli.

Puiden uuden vuodeksi Billie oli myös tuonut kauppaansa nuoria sitruspuita. Voi että harmittaa etten voinut ostaa tuollaista sillä pitäisi olla vähintään parveke että saisi tuollaisen kasvamaan ja tuottamaan hedelmää. Olivat vielä aika edullisiakin eli 27 euroa per puu,joissa oli jo paljon hedelmiä.

Minisitruunaakin löytyi nuorten puiden joukosta. 

Myöhemmin Bambin kanssa kävellessä löytyi jo kruunukkaroitakin,kevään kukkia....

Ihana kauppa!

Eräänä iltana matkalla rantakävelylle ystävän kanssa ohitimme kaupan,jonka ikkunassa oli huopatossut. Pakkohan sinne oli poiketa.Sisällä oli kaupan omistaja Frida,joka kertoi että hänen kaupassaan voi paitsi ostaa valmiita tuotteita myös oppia virkkausta ja kutomista ja huovuttamista. 

 Sisällä kaupassa oli ihania käsitöitä ,kauniita lankoja ja muuta.

Virkkaustaitoni on niin perusjuttua että pitäisi ainakin kerran mennä tuonne Fridan oppiin....

Voihan laventeli!

Tämä on  Sykomoriviikuna

Tämän postauksen piti alkaa kauniilla laventelikuvalla,mutta menin vahingossa poistamaan sen tietokoneen levyltä ja olin jo poistanut sen kamerastakin...Laventelin tilalla on tämä puu,jossa näitä jänniä "marjoja",sykomoriviikuna.. Menin nyt iltapäivällä keräämään taas yrttejä puistosta ystävän kanssa ja poimimme muutaman kauniin laventelin kukan. Toin laventelin kukan nenäni eteen,sillä halusin tuntea sen miellyttävän tuoksun. Ja silloin se tapahtui...elämäni ensimmäinen kunnon allerginen kohtaus,joka oli todella kamala:aivastamista,silmien vuotamista,hapen puutetta. Istuin penkille puoleksi tunniksi ja yritin saada kohtauksen rauhoittumaan mutta vasta nyt kun tuosta allergisesta kohtauksesta on kulunut pari tuntia alkaa olo pikkuhiljaa tuntua paremmalta. Bussissa matkalla kotiinkin aivastelin koko ajan ja nenäntiehyet olivat aivan tukossa.Olen siis altistunut laventelille,mutta toivottavasti en muille kukille... Olen ennen kerännyt laventelia ilman minkäänlaisia oireita,mites nyt näin kävi.Huomenna on onneksi jo kauan sitten tilattu aika lääkärille,ja taidanpa pyytää antihistamiinireseptin...

Ehdin sentään kerätä ihanaa meiramia juuri ennenkuin tuoksuttelin laventelia...

Sekä kuvata papukaijan ,joka oli maan  pinnalla,mikä on harvinaista. Papukaijoja oli montakin;kai siellä oli jotain hyvää syötävää.Huomatkaa miten hyvin tuo papukaija sulautuu ympäristöönsä,sitä ei helpolla edes erottanut  kasvien seasta.