Päivä pohjoisessa

Tänään oli ihan mukava päivä, matkustin aikaisin aamulla pohjoiseen ja tulin illalla myöhään takaisin.Mukava päivä sikäli, että matkustin jonnekin;totuin eksän kanssa olemaan niin paljon liikkuvalla kannalla eli viettämään matkalaukkuelämää, joten pitkään samassa paikassa olo saa minut levottomaksi…Matka pohjoiseen liittyy ympäristösuojelukoulutukseeni. Paha juttu oli etten löytänyt Bambi-koiralleni minkäänlaista järjestelyä täksi päiväksi, joten hauveliparka piti ottaa mukaan. Bambilla on sellainen koirien matkustuslaukku,jonka sivut ovat verkkokangasta, jotta koira pystyy näkemään sieltä ulos. Bambi ressukka inhoaa sitä kassia, mutta ei ollut muutakaan vaihtoehtoa. Matkustin täällä samassa kaupungissa asuvan kurssikaverin kanssa junalla Haifan kaupunkiin,jossa minibussin piti odotella meitä.Meidän piti alunperin matkustaa Akkon kaupunkiin asti junalla, mutta rautatieyhtiö olikin katkaissut kahdeksi päiväksi yhteyden Haifasta Akkoon, ratatöiden vuoksi..ja tämä ei ole lainkaan harvinaista; aina silloin tällöin on joku rataosuus suljettuna ratatöiden takia, ärsyttävää!!

Hieman jännitin muiden reaktiota siitä, että olin raahannut koirani mukaan, mutta kaikki paitsi yksi ihminen (meitä oli 15) olivat iloisia Bambin nähdessään (ja ilo oli molemminpuolista:-)

Ensimmäinen kohde oli kylä lähellä kaupunkia, jossa asuin vielä viime kesänä. Menimme sinne tutustumaan ekologiseen turismiin.

Tämä kukkiva mantelipuu näkyi heti sinne tullesamme.

Kuulimme luennon rakennuksessa, jonka ison salin ikkunoita kuvasin.Ikkunoista näkyy alhaalla oleva entinen kotikaupunkini. Rakennus on rakennettu ekologisesti, esim. nämä kauniit kaari-ikkunat on suunniteltu siten ,että tuuletus on maksimaalista kesällä. Katto koostuu olkiristikosta, jota kesällä peittävät viiniryäleköynnökset; ne laskeutuvat ristikon rakojen välistä huoneeseen,kuulostaa kauniilta.Tutustuimme myös siellä kasvaviin villikasveihin sekä erilaisiin hunajiin; paikassa on mehiläistarha.

Sieltä jatkoimme Beit Jannin druusikylään tutustumaan orgaaniseen kosmetiikkaan. Beit Jann sijaitsee korkealla Meronvuoren huipulla.Asukkaat ovat druuseja, ja kosmetiikkayrityksen toinen omistaja kertoi meille aika uuden yrityksen taustasta ja tuotteista:kaikki valmistetaan orgaanisista ja luonnollisista raaka-aineista. Kuva on aika huono; katsellessani kuviani näen digipokkarini rajoitukset ja tekee enemmän ja enemmän mieli kunnon kameraa….30% alennuksen johdosta ryntäsimme kaikki tämän jälkeen ostamaan yrityksen kosmetiikkaa;itse ostin käsivoiteen, joka tuntuu ihanalta.Omistajan mukaan näitä tuotteita myydään myös Norjassa sekä jossain päin Yhdysvaltoja.Omistaja myönsi markkinoinnin olevan hieman heikossa kunnossa tällä hetkellä. Olen enemmän ja enemmän siirtymässä luonnollisiin tuotteisiin myös kosmetiikassa ja puolisen vuotta sitten lopetin tavallisen deodorantin käytön;siirryin kristallideodoranttiin, jossa ei ole tavallisten deodoranttien haitallista alumiinia. Kristallideodorantti tuntuu kestävän ja kestävän, ja olen siihen tyytyväinen.

Täältä jatkoimme lounaalle ,jossa saimme myös herkullista humusta. Bambi parka piti sitoa ravintolan ulkopuolelle, mutta , mutta sai lohdutuspalkintona kunnon annoksen grillikanaa…

Täältä meidän piti vielä jatkaa tutustumaan ekologiseen rakennustapaan, mutta kello oli jo niin paljon , ettemme sinne ehtineet.Sen sijaan menimme tutustumaan yritykseen, jonka tuotteita ovat esimerkiksi oliiviöljy sekä tahiniseesamitahna.

Tässä näkyy laite,jolla valmistetaan oliiviöljyä;toisessa kuvassa olevat suuret kiviset pyörät ensiksi murskaavat oliivit,minkä jälkeen tämä massa käy vielä läpi pari vaihetta, jotka tämä kone hoitaa kokonaan.Valmis öljy tulee toisessa kuvassa näkyviin metallisiin säiliöihin, josta öljy pullotetaan.

Tämän jälkeen minibussi vei meidät Haifan juna asemalle, jossa yllätys yllätys oli löydetty epäilyttävä esine, joten jouduimme odottelemaan kamalassa tungoksessa 15 minuuttia,kunnes esine oli tarkistettu.

Kuvat suurentuvat klikkaamalla

Sininen kollaasi -blue, azul, blå

Olen nyt totaalisesti hurahtanut näihin värillisiin kollaaseihin , eli tässä vielä yksi.Jostain blogista luin että se voisi olla tällä viikolla sininen.Jännää, miten mä oikein etsin ympäristöstä tietyn värisiä esineitä......mikä voisi olla ensi viikon väri, punainen?

Edit: Arleenan blogista näin, että hän oli kertonut kollaasinsa kuvista, mitä oli kiva lukea.Niinpä lisäsin tännekin pienet selitykset: Iso ihana jälkiruokakirja;,minulla on tuosta samasta sarjasta pari muutakin kirjaa. Koiran kuminen luulelu, sinisiä keittiötavaroita eli lusikka, siivilä , valkosipulikuorija, voiveitsi.Korissa olevat mustikat ovat puisia, mutta mielestäni näyttävät melkein aidoilta mustikoilta! Iittalan tuikkulasi tietenkin ja vaaleansininen patalappu sekä ajastin .Taulut ovat maalaamiani.

Mies ja 32 vaimoa....

Viime viikolla täällä oli uutisissa paitsi vaaleista myös paljon kirjoituksia täkäläisestä miehestä(kuvassa) ,jolla on 32 vaimoa.....kyllä ,niin monta tosiaankin! Tosin yksikään naisista ei ole naimisissa hänen kanssaan,mutta jokaiselle näistä naisista tämä mies on heidän miehensä.En ollut koskaan kuullut miehestä ja hänen haaremistaan aikaisemmin, vaikka kuulemma tästä on aikaisemminkin uutisoitu. Mies suostui viimeinkin haastatteluun ja jopa dokumenttipätkän tekoon, kieltäydyttyään sitä ennen pitkään haastatteluista.Dokumentti oli lyhyt,mutta aika järkyttävä. Tässä oli jo vanha mies, 32 nuorta naista ja 89 lasta. Mies oli luonut oman maailman,jossa hän oli kuin kuningas ja naiset tottelevat häntä melkein sokeasti. Mies kuuluu olevan jonkinlainen parantaja, ja naiset pitävätkin häntä ihmeparantajana. Selvisi, että naiset olivat kaikki tutustuneet mieheen aivan nuorina tyttöinä;mies oli kuulemma hoitanut heitä (kaikilla naisilla kuulemman oli jonkinlaisia henkisiä ongelmia) ja jossain vaiheessa sitten tytöstä oli tullut "vaimo". Naiset ja lapset oli jaettu 4 -5 asuntoon, joihin mies on laatinut tiukat säännöt: naiset eivät saa olla missään tekemisissä muiden miesten kanssa, eivät saa edes halailla perheenjäseniään (siis vanhempiaan,jos ovat heihin yhteydessä), eivät saa polttaa,juoda alkoholia, eivät saa syödä lihaa, ja heidän tulee pukeutua erittäin säädyllisesti, niin ettei paljasta pintaa näy. Naiset ovat kaiken lisäksi vielä tatuoineet miehen kuvan käsivarsiinsa ja jopa lasten nimissä on jonkinlainen versio isän nimestä. Naiset vakuuttavat elämänsä olevan hyvää ja että heillä on juuri se,mitä he tarvitsevat eikä heiltä mikään puutu.Eivät kuulemma edes ole kateellisia toisilleen, vaikka papparainen joka ilta valitsee yhden heistä petikaverikseen. Kun täytyy jakaa mies 32 naisen kesken, tulee harvakseen vierailtua miehen sängyssä...... Tästä järjestelmästä tulevat mieleen toisenlaiset kultit,joissa kulttijohtaja käyttää hyväkseen seksuaalisesti tai muulla tavalla palvojiaan.

Muistatteko Jim Jonesin ja David Koreshin kultit? Pelottavaa, miten yksi ihminen voi noin manipuloida toisia. Kaikki nämä naiset ovat helposti manipuloitavia, ja mies on ilmiselvästi tiennyt, ketä naisekseen ottaa. Pelottavinta dokumentissä oli se, kun mies sanoi että jos hänelle jotain tehdään ,niin sekä naiset että lapset tietävät mitä tehdä, eli viitattiin itsemurhaan. Pari naisista jopa sanoi, etteivät voi elää jos miehelle jotain tapahtuu.Poliisi taitaa olla aika voimaton tässä asiassa ,niin kauan kuin naiset ovat siellä omasta tahdostaan ja lapset käyvät koulua ja näyttävät hyvinvoivilta. Sääli tyttöjen vanhempia;monet ovatkin yrittäneet tuloksitta saada tyttärensä pois miehen luomasta maailmasta, ja jotkut vanhemmat pitävät yhteyttä lapsiinsa ja lapsenlapsiinsa, mutteivät takuulla ole iloisia lapsensa puolesta.

Sunnuntaiklassikko-Best love songs ever

Tämän viikon sunnuntaiklassikoksi Lepis ehdotti teemaksi rakkauslauluja.Ihan hyvä teema näin Valentine's Dayn tienoilla. Ja oma klassikkoni tähän teemaan on Joe Cockerin ihaaana "You are so beautiful". Saa ihan kylmät väreet niskaan. Olen kerran ollut herra Cockerin konsertissa ja jos ei ajattele liikaa tuota herran kummallista liikehdintää, on häntä ilo kuunnella. Laulun kirjoittivat/sävelsivät Billy Preston ja Bruce Fisher,ja Preston sen ensiksi levyttikin, mutta Joe Cocker teki laulun tunnetuksi vuonna 1974.

Mielenkiintoinen uusi amerikkalainen TV-sarja

Näin ensimmäiset jaksot uudesta mielenkiintoisesta TV-draamakomediasta nimeltä United States of Tara, joka heti herätti mielenkiintoni.Sarja kertoo Tara nimisestä naisesta, jolla on monipersoonahäiriö. Tara on päättänyt lopettaa lääkkeiden käytön, ottaakseen selville mistä häiriö alunperin on peräisin. Hänen 3 sivupersoonaansa tulevat esille koko ajan ja perhe on kovilla äidin vaihtelevien persoonien kanssa. Taralla on aviomies ja kaksi teinilasta: ongelmallinen tytär ja erikoinen poika. Sarjan on käsikirjoittanut Diablo Cody,joka sai Oscarin käsikirjoituksestaan elokuvasta Juno. Pääosaa näyttelevät Toni Collette sekä John Corbin. Varsinkin Collette on mainio näytellessään Taran eri persoonia. Tässä traileri sarjasta

Vihreä kollaasi

Tällä viikolla monet bloggaajat esittelivät vihreitä kollaaseja ja niinpä minäkin sellaisen tein;innostuin tehtyäni viime viikolla sen oranssisen kollaasin. Tein tämän ja sen edellisen kollaasin PhotoScape-ohjelmalla, mutta mietin, olisko olemassa joku parempi ohjelma näiden kollaasien tekoon.Esimerkiksi nyt kun tein tätä kollaasia, tuo keskellä osittain näkyvä vihreä puinen lusikka,jonka sain tuliaisina Romaniasta, piti näkyä kokonaisena, mutta ei millään onnistunut tuon PhotoScapen kanssa, vaikka olin tallentanut sen lusikkakuvan ihan pienenä tiedostona. Eli suositelkaa please jotain hyvää ja helppoa ohjelmaa kollaasien tekoon....

Torilla

Yksi suosikkipaikoistani Tel Avivissa on Carmel -tori.Tori on kaupungin keskustan tuntumassa, ja sinne pääsee helposti busseilla melkein mistä tahansa(tosin siihen menee kauheasti aikaa...)Myös autoille on iso parkkipaikka torin päässä. Carmel-tori on itseasiassa pitkä kapea katu, jonka molemmin puolin sijaitsevat myyntikojut ja niiden takana on vielä kauppoja. Torikatua halkaisevat toiset kadut,joissa myös on kojuja ja mielenkiintoisia kauppoja. Rakastan Carmel- toria! Kun asuin aikoinani ensimmäistä kertaa Israelissa, asuin aivan torin lähellä, ja tein melkein kaikki ostokseni siellä. Sieltä löytyykin melkein mitä vaan: vaatteita, taloustavaroita, kenkiä, leivonnaisia, lihaa ,kalaa, hedelmiä, vihanneksia ja lista on vielä pitkä. Tori on jostain kohdista vähän rähjäinen , mutta sillä on oma viehätyksensä. Tori sai alkunsa 1930-luvulla ja pienestä torista on kasvanut Tel Avivin suurin tori.Katu laskeutuu alaspäin; ylhäällä myydään enimmäkseen vaatteita ja muuta tavaraa,kun taas alhaalta löytyy enemmän ruokaa. Olen asunut ja matkustellut monessa maassa ja nähnyt monta toria, mutta Carmel- tori on kyllä ehdoton suosikkini! Hedelmien ja vihannesten väriloisto on upea, ja ostankin ne mieluiten juuri sieltä; torilla ostaminen täällä on muuten yleensä halvempaa kuin marketeissa ostaminen. Otin sieltä joitakin kuvia tänään, mutta parempi olisi ollut kuvata alkuviikosta; torstaisin tori on töpötäynnä viikonlopun ostoksia tekeviä ihmisiä.

Ihania mansikoita! Joku vaan työnsi karvaisen kätensä eteen juuri kun kuvasin :-(

Karkkikaupassa myydään halvaa kilohintaan...

Juustokauppa, jonka myyjät, varsinkin nuori myyjäpoika, ovat aina ystävällisiä.Täällä myydään myös viinejä ja joskus on maistiaisia.....

Ihania yrttejä!Tämä kojun myyjät ovat kuulovammaisia ja kesti jonkun aikaa ennenkuin ymmärsin miksi eivät vastanneet,jos he olivat minuun selin päin...

Kirsikkatomaattien ja chilipippureiden ihana punainen väriloisto

Kukkakaupasta ostin oreganoa ja steviaa purkeissa. Sieltä ostin myös ruukkutulppaanini.
Toria leikkaavilla kaduilla on myös useita mielenkiintoisia kauppoja.Kuten tämä kiinalaisia juttuja myyvä kauppa, jota pitävät amerikkalainen mies ja hänen kiinalainen vaimonsa. Päivänvarjot ovat ihania! Ostin sieltä viime keväänä pitsikankaisen valkoisen päivänvarjon; se oli niin nätti etten voinut vastustaa kiusausta! Tarkoitus oli pistää se makuuhuoneeseen koristeeksi, mutta en ole sille paikkaa löytänyt.Melkein samanlainen päivänvarjo näkyy kuvassa kaupan oven yläpuolella.

Joidenkien kuvien pitäisi suurentua klikkaamalla.Jostain syystä vain osa suurenee klikkaamalla,osa ei, en ymmärrä mikseivät kaikki....