Olispa vielä talvi....

Pari viikkoa sitten tein aamulenkin Tel Avivin Jarkon-puistossa. Jo silloin alkoi olla lämpiämisen merkkejä , ja koska  talvella ja alkukeväällä  sateen määrä oli niin pieni  tiesin että piti kiirehtiä jos haluan nähdä puiston parhaimmillaan.  Viimeksi täällä satoi juuri ennen Purim-juhlaa,  eli helmikuun lopussa, eikä uutta sadetta ole lainkaan näkyvissä. Halusin myös loytää puistossa villisinappia, jota ei kasva tässä kodin lähellä.

Aamuisin puisto on täynnä kuntoilijoita:  pyöräilijöitä ,  juoksijoita ja muita.

Menen yleensä aina ensin katsomaan puiston eläinnurkkausta.  Lintutalossa on kanoja, kalkkunoita, kaikenlaisia  ankkoja ja riikinkukkoja.

Halusin nähdä kauriit, mutta niitä on yleensä niin vaikeaa kuvata tämän niitä vartioivan emun vuoksi. Sehän tulee aina eteen kun yrittää ottaa kuvan...

Sitäpaitsi kauriit olivat kauempana omassa "mökissään" , ja vaikuttivat väsyneiltä.

Niiden vastapäätä oleva strutsi oli hieman rauhaton aamulla. Emua voi taputella päälaelle, mutta strutseja ei kannata taputella...

Jatkan matkaani puiston keskiosaan, missä kasvaa paljon villivihanneksia.

Pyöräilijöitä näkee sen verran paljon aamuisin että kannattaa kävellä jalankulkijoiden puolella.

Olispa puisto aina näin vihreä.

Kävelen pitkin polkua , ja huomaan että kiiltomalvat (herkullisia paistettuna)   ovat jo tässä kohtaa reikäisiä.  Pitää siis mennä varjoisella puolelle poimimaan niitä.

Kaikista kuntoilijoista huolimatta   täällä on hiljaista.

Saavun kohtaan , jota kutsutaan 7 aseman paikaksi.  Sen toiselta puolelta pääsen alueelle josta poimin villivihanneksia.

Ihanan vihreää oli pari viikkoa sitten. Ja löytyi paljon syötäviä villikasveja. 

Poimin paljon villisinappia; sekä kukkia että lehtiä.   Mieto sinappinen maku maistuu salaatissa:)

Pari viikkoa eteenpäin, ja kiiltomalva näyttää tältä.  Nyt odottelen että siemenkodat kuivuvat, jonka jälkeen kasvattelen kiiltomalvaa pienimuotoisesti kukkaruukuissani:D  Tel Avivin vanhempien talojen varjoisissa pihoissa villiyrtit ovat vielä hyväkuntoisia, mutta siellä missä aurinko paistaa on kyllä niiden aika jo ohi.  Katselin viime vuoden postauksiani, ja huomasin että villiyrttien aika loppui myöhemmin kuin tänä vuonna: viime vuonna luonto alkoi kuivua vasta kuun lopussa, eikä alkupuolella kuten tänä vuonna. Ja kuivuminen jatkuu , sillä ei ole sadetta ja pari seuraavaa päivää lähes 30 astetta päiväsaikaan!

Auringonlaskun aikaan

Auringonlasku eilen

Ystäväni Mary,  (jonka kuvasin edelliseen postaukseeni)  lensi tänään takaisin kotiinsa Kaliforniaan. Maryllä oli tosi huono onni täällä,  sillä jo päivä tänne tulonsa jälkeen hän alkoi voida huonosti, ja lääkärillä käynti selvitti että  kyseessä oli  keuhkokuume.    Flunssantapainen oli tietenkin alkanut jo ennen tänne tuloa,  ja 15 tunnin suora lento  pahensi oloa niin että siitä kehittyi keuhkokuume, ja kaikki suunnitelmat peruuntuivat.  Eilen , Maryn viimeisenä iltana täällä  , hän sanoi voivansa jo paremmin,  ja  lähdimme  hänen ja poikansa kanssa  Maryn ystävän   Carloksen kattoasunnolle. Carloksen ihanasta kattoasunnosta kirjoitin viime vuonna täällä.  Tulimme kattoasunnolle (monen monta rappusta , ei hissiä...)  juuri hieman ennen auringonlaskua.

Carloksen katolle oli mukava taas tulla käymään.

Katolta on näkymiä vähän joka suuntaan, mutta pidän tästä eniten.  Suoraan edessä Neve Zedekin,  Tel Avivin vanhimman kaupunginosan talojen punertavat katot, ja takana korkeita taloja.

Tässä hieman eri kohdasta kuvattuna.  Nuolen alla on hotelli, jossa olin töissä kun asuin täällä ensimmäistä kertaa.

Kun katsoo vasemmalle, näkyy osa korkeasta tornitalosta.

Vastapäisen talon katto,  jonka nurkassa katolla olevan asunnon omistaja kasvattaa valkoisia kyyhkysiä; oikeassa nurkassa.

Carloksen keittiössä kokattiin.

Saimmekin ihania herkkuja:)  Carlos ei nimestään huolimatta ole latino, vaan kavereiden ikuisuus sitten antama lempinimi on jäänyt  kutsumanimeksi.  Carlos on persianjuutalainen, ja hänen tyttärensä Noi, joka  kuvassa on juuri avaamassa viinipulloa,  on puoleksi japanilainen. Carlos oli valmistanut persialaista riisiä, joka  oli paras ikinä syömäni riisiruoka! Olipa mukava ilta:)

Maaliskuun kuuma alku

Perjantaina, varsinaisen purim-päivän jälkeen,  koitti viikonlopun ensimmäinen päivä, ja aloitin aamun torilla.  Torin viereisellä kävelykadulla näki siellä täällä naamioasuisia ihmisiä. Iltapäivällähän oli ravebileet jossa ne parhaimmat asut, mutta sinne en mennyt. Perjaintaina sää oli vielä miellyttävää,  vaikka hieman jo tuntui sään lämpeämistä.

Sieltä kävelin kohti Rothchild bulevardia, ja päätin bussin sijaan kävellä puistokatua pitkin.

Puistokadun varrella bongasin uuden jutun, eli tämän pöydän ja tuoliryhmän. Tuonnehan voi tuoda koko aterian ja syödä porukalla;D  

Hän ei ollut naamioasussa, vaan ultraortodokseja asuu vieläkin  jonkun verran Tel Avivin kalleimman kadun lähistöllä, mutta luin että joukko pienee sillä nuoremmalla polvella ei kerta kaikkiaan ole varaa asua siellä:)

Sitten tulikin vastaan puistokadun päässä oleva  pop up-hydrokasvihuone , ja sen edusta, joka on tässä vielä maaliskuun loppuun saakka.  Tämä on niin kiva että harmi että ei jää pysyvästi tuohon.

Kasvihuoneen sisällä olikin jo kypsiä kasviksia; viime kerralla  kun kävin tuolla kasvikset olivat vasta alullaan.

Kun tulin ulos kasvihuoneesta vastaan käveli tämä Batman perhe.  Tälle perheelle annan parhaimman asun palkinnon ,  sillä jopa vauva ja koira oli puettu samaan teemaan.  Hauska perhe:)

Vastapäisen aukion  pikku mäennäppylän päällä olevan sykomoripuun alla oli lisää lapsiperheitä  purim -asuissaan.

Eilen sitten alkoi tuntua kuumalta, ja oli hellettä.   En nyt tosiaankaan vielä haluaisi näin lämmintä ,mutta koko tuleva viikko on erittäin helteistä.  Toisaalta, on kuivaa, joten sen kestää. Olispa kesälläkin kuivaa helteisellä säällä kosteuden sijaan. Kävin lauantaina katsomassa jos voisin vielä poimia  kiiltomalvan lehtiä,  jotka ovat niin hyviä paistettuna, mutta kaikissa kiiltomalvoissa oli jo kukintaa, ja kun kiiltomalva kukkii muuttuvat sen lehdet  säikeisiksi,  eivätkä ne enään ole niin hyviä. Lämmin sää ja sateen puute  kuivattaa luonnon hyvin nopeasti , ja pian on kaikki luonnon vihreä jo poissa.

Viime viikolla sain kuulla että rakas ystäväni Mary tulee  tänne Kaliforniasta.  Luulin etten enään näe häntä, mutta Mary tuli 2 viikoksi tänne poikansa kanssa.  Hän ei enään tule tänne talvehtimaan kuten ennen, ja hänen torin lähellä oleva asuntonsa on myynnissä, mutta oli ihanaa että  tapasimme vielä. Mary on nyt 80- vuotias, ja häntä kuulemma  huimaa usein, eikä hän enään sen vuoksi voi asua yksin täällä talven yli. Mary on ollut minulle jonkinlainen äitihahmo täällä , ja olen surrut sitä että  hän ei enään talvehdi täällä.

Heti kun purimjuhla loppui , alkoi jo näkyä seuraavan juhlan eli pesahin (juutalainen pääsiäinen ) merkkejä kaupoissa.  Pesah osuu tänä vuonna lähes samanaikaisesti kristityn pääsiäisen kanssa.  Ennen pesahia kuuluu tehdä kotona perusteellinen siivous, ja lähiseudun jättimarketissa olikin siivousaineita tarjouksessa.  

Mukavaa viikkoa kaikille:)

Purim 2018 osa 2

Tänään koitti sitten Tel Avivissa varsinainen Purim-päivä.   Purimia muuten vietetään Jerusalemissa päivää myöhemmin , eli huomenna perjantaina.   Selitys siihen löytyy täältä (englanniksi). Lähdin aamulla jo aikaisin kotoa, ja olin sopinut treffit torin pikku kahvikaupassa kolumbialaisen ystäväni Glorian kanssa.   Päätimme kävellä kohti seuraavaa toria, eli Levinsky-toria, josta yleensä ostan mausteet ja pähkinät. Ihmettelimme ettemme nähneet lainkaan naamioasuisia ihmisiä, mutta ajattelimme että se johtui ehkä edellisen illan ja yön purim-juhlista:  ihmiset olivat kai vielä nukkumassa.  Pian kävelykadun jälkeen ompelukaupassa näimme  siellä työskentelevän ihmisen, jonka ansiosta kaikki kaupan lähellä olevat esineet, kuten penkit,  puut, pylväät , roskakorit, ym. saavat aina uuden virkatun neuleasun ylleen.. Tällä kertaa oli vuorossa oli lainelauta.

Olin jättänyt kameran kotiin , ja päätin ottaa kuvia vain uudella kännykälläni.  Naamioasuisia ihmisiä näkyi edelleenkin harvakseen. 

Koska oli vielä aikaista, oli muutenkin hiljaista. Lapsilla on koulusta lomaa, valtion virastot kiinni, ja Purim on valinnainen lomapäivä, joten ihmiset lähtivät hieman myöhemmin liikkeelle.  Kaupat , kahvilat, ravintolat ym. sen sijaan pysyvät auki purimina.

Toisellakin torilla naamioasuisia ihmisiä näkyi harvakseen. Kävimme myöhäisellä aamiaisella eräässä torin pikku paikassa. 

Muistin että trendikkään Shenkin -kadun puistossa on purimina aina joku tapahtuma , joten päätimme kävellä sinne.  Tässä on torin lähellä  olevan kävelykadun osaa, ja koristeita oli ripustettu kadun varrelle.

Shenkin -kadulla alkoi näkyä hieman enemmän naamioasuisia ihmisiä, mutta edelleenkin etupäässä lapsia. Lähestyimme kohti puistoa.

Shenkinin puistossa oli paljon hälinää, ja paljon lapsiperheitä.

Tämän perheen teema oli selvästi Ihmemaa Oz-kirjasta.

Lapsille oli kaikenlaista toimintaa.

Prinsessa-asut eivät mene koskaan pois muodista;D

Sitten  oli aika lähteä eteenpäin.

Carmel-toria vastapäätä jatkoimme Glorian kanssa eri suuntiin.  Tässä vaiheessa ihmisiä oli liikkellä todella paljon, mutta edelleenkin enemmän lapsiperheitä.

Päätin mennä katsomaan mitä tutun vaatekaupan omistaja oli tällä kertaa pukenut päälleen. Viime vuonna kuvasin häntä täällä, ja luulen että tämä  ukkeli joka purimina päästää sisäisen naisensa valloilleen ;D

Mallinuket naamiaisasuissaan

Tämäkin kai oli jonkinlainen naamiaisasu. Eräässä kohtaa aiemmin näimme Glorian kanssa naisen, josta emme olleet varmoja oliko hän naamioitunut vai ei,  mutta  hän oli aika erikoisen näköinen. En kuitenkaan ehtinyt ottaa puhelinta esille ajoissa...

Pikku prinssi leipomokahvilan edessä.

Toisella puolella katua huomasin että Gan Meir -puistossa oli suuri purim-tapahtuma.

Hän tuli ensin vastaan puistossa. Vihdoinkin aikuinen  hyvässä naamioasussa.

Koko puisto oli täynnä lapsiperheitä.

Taas prinsessa..

Kun asuin täällä ensimmäistä kertaa ,  oli tämä puisto lähipuistoni.  Se oli lähellä kotia, työpaikkaa ja pojan päiväkotia.

Yleensä tässä puistossa on näin paljon ihmisiä kesäkuun  Gay Pride-paraatin edellä.

Pikku dalmatialainen puistossa.

Isä ja tytär.  Kaduilla alkoi olla jo niin täyttä ja olin jo kävellyt koko aamupäivän,  joten päätin lähteä kotiinpäin. Bussillani oli tänään eri reitti, sillä normaalin reitin varrella oli karnevaalikulkue. Viime vuoden karnevaalista kirjoitin täällä.

Kun poistuin bussista kodin lähellä, vastaan tuli taas pari pientä prinsessaa, Luulenpa että parhaat asut (nuorilla aikuisilla )  näkee vasta huomenna   kaupungin vuotuisessa ravebileissä keskustan alueella, joka on kaupungin suurin purim-juhla.