Täällä sää on alkanut kääntyä lämpimämpään suuntaan,mikä minulle on hieman pettymys;tammikuun sää on ollut lämmin eikä ole juuri satanutkaan. Jos vielä toissa viikolla oli pakko illalla laittaa jalkaan tosi paksut sukat,ja juoda monta kupillista kuumaa teetä,en ole tuntenut tarvetta sellaiseen tällä viikolla. Päiväsaikaan pärjää jo lähes teepaidalla.Mutta on vasta tammikuu;ehkä se talvi tulee vielä uudestaan käymään.
Kameralla tulee kuvattua jos näkee kaupan ikkunassa jotain kivaa;nämä rasiat ovat ihania mutta tiedän ettei minulla löydy sellaisille paikkaa,rasioita on jo muutenkin liikaa.
Maryn luona oli pöydällä kauniita kukkia,mutta olen näidenkin kukkien nimen unohtanut.
Kangaskauppakadun joistakin kaupoista löytyy edelleenkin Vallilan kankaita..
Ja miten ulkosuomalainen innostuu niinkin yksinkertaisista asioista kun suomenkielisestä tekstistä ,kuten näissä quinoa-ja tattarinäkkäripaketeissa.
Posti täällä oli taas möhlännyt,ja pakettikortti nimelläni oli löytänyt tiensä väärään taloon,jossa asuva tuttu sen löysi.Kummallinen pakettikortti,ei lukenut missä postikonttorissa se voisi olla,mutta tilasin netistä jonotusajan lähimpään postikonttoriin .Sen lähellä on vanhoja rumia hissittömiä nelikerroksia taloja (vasemmalla) joita nyt ollaan muuttamassa uusiksi taloiksi,hisseineen ja parvekkeineen. Kerroksia on lisätty,eikä vanhoille asukkaille uudistus maksa mitään,tosin asuinkustannutksen nousevat kun uusi talo on valmis. Monta on jo muutettu uudeksi,ja muutaman vuoden kuluttua noita rumia taloja ei enään tältä alueelta löydy. Mutta entä miten kävi postissa`? Pakettikortti oli kuulemma päivätty syyskuussa....eikä numerokoodilla löytynyt siitä mitään tietoa postin rekistereistä,Kumma juttu,,,ettei se vaan ollut viime vuonna Englannista tilaamani keittokirja joka ei koskaan tullut perille...
Viikon mielenkiintoisin tapaaminen sattui torin pienessä kahvikaupassa,jossa voi myös juoda kahvit. Kahvikoneteknikko tuli huoltamaan kahvikoneen,ja satuimme puhumaan juuri silloin kahvikauppias Itain kanssa muumeista. Teknikko kuuli puheemme,ja kertoi olevansa puoleksi suomalainen. En ensin uskonut,mutta tässä kuvassa on Kari Jauhiainen, suomalaisen isän ja jemeninjuutalaisen äidin poika. Kari on kasvanut Israelissa,ja käynyt Suomessa,mutta ei puhu eikä ymmärrä suomea. Ihmisillä täällä on hieman vaikeuksia tuon hänen "vaikean " sukunimensä kanssa;D