Lokakuun lopun/marraskuun alun kuvia Helsingistä

Lokakuun lopun/ marraskuun alun reissullani Helsingissä tuli napsittua kännykällä kuvia kaupungista siellä sun täällä.  Haluan kuvat muistoksi tänne blogiin,  joten tässä postauksessa kuviani sieltä sun täältä syksyisestä Helsingistä.  Suurin osa  kuvista  tärähtäneitä,  tai ei niin tarkkoja;  puhelimeni ottaa ihan hyviä kuvia kun valo on täydellinen, mutta  hieman harmaassa säässä tarkkuus kärsii paljonkin. Helsinki on synnyinkaupunkini;  se missä olen  asunut suurimman osan elämääni,  ja se on aina osa osa minua; olen sitten missä tahansa.

Yksi asia mitä todella kaipaan ovat laivamatkat sinisillä  tai punaisilla laivoilla.  Monen monta kertaa tuli  niillä reissattua Helsingissä asuessa.

Helsingissä oli aika lämmintä koko reissuni ajan; vain pari päivää oli tosi kylmää,  ja se yksi luminen päivä.

Espalla on aina kiva kävellä.

Herkkua!

Kuvat napsittu Palacen 10. kerroksesta,  jossa oli Changen  muotinäytös. 

Helsingissä on niin monta kaunista rakennusta.

Kuva otettu lasiseinän läpi.

Lidlin joulunavaus Helsingissä

Meillä oli tänään helteinen päivä.  En taida muistaa että tällaista on ollut marraskuussa,  ja ulkona näkyi ihmisiä  shortseissa  ja muissa kesäisissä vaatteissa.   Loppuviikosta pitäisi vähän viilentyä... Perjantaina sen sijaan oli sateista lähes koko päivän,   kylmää ja pilvistä, ja niinpä päätin vihdoinkin ottaa talvivaatteet esille.  Seuraavana päivänä tosin taivas oli kirkas eikä kylmästä säästä ollut tietoakaan.  Talvi tulee täällä lyhyinä episodeina.

Herkkukaupassa näytti tosi jouluiselta:  erilaisia suklaapukkeja ja muita jouluisia makeisia,  italialaisia Panettone-kakkuja  ym. Täällä tosin nämä jouluiset jutut liittyvät enemmän  venäläisten Novy God-uuden vuoden juhlaan,  jonka koristeet ovat niin jouluisia....

Muutama viikko sitten olin Helsingissä Lidlin joulunavaustapahtumassa.   Meidät vastaanotti ulkona saksofonisti,  ja  Kruunuhaassa oleva  Elva Event Loft oli koristeltu kauniisti.  Pidän tosi paljon Lidlin tuotteista,  ja suurimmaksi osaksi käynkin aina  Lidlin kaupassa ostamassa ruokaa.  Olen esimerkiksi aivan rakastunut Lidlin luomukaurasydämiin, jotka ovat hurjan hyviä , ja pelkästä kaurasta tehtyjä. Olenkin täällä yrittänyt tehdä jotain samantapaista kun noita kaurasydämiä ei täällä saa.,,

Baarissa tehtiin drinkkejä 2 erilaisesta Lidlin glögijuomasta:   suklaa-sekä vadelmalakritsiglögijuomasta.

Bad Santa-juoma oli aivan ihana!  Siihen tulee  Lidlin DeLuxe suklaaglögijuomaa,  cold brew-kahvia, kanelisiirappia sekä appelsiinimehua.  Hurjan hyvää!  Ja noissa glögijuomissahan on hyvin pieni alkoholiprosentti,  joten parikin tällaista pystyi juomaan ihan hyvin:)

Toinen drinkki oli  nimeltään   Christmopolitan,  ja siihen oli laitettu  Lidlin DeLuxe vadelmalakritsiglögijuomaa,  verigreippimehua,  vadelma-rosmariinisiirappia sekä sitruunamehua. Tosi hyvää sekin,  mutta pidin enemmän edellisestä.  Nämä glögijuomat ovatkin ihania drinksupohjia:)

Saimme kuulla  syksyllä tehdyn kyselytutkimuksen tulokset.  Suomalaisilta oli kysytty  mitä uutta ja vanhaa jouluun kuuluu,  ja tässä vähän kyselyn tuloksia:   48% suomalaisista kaipaa joulupöytään perinteisten jouluruokien lisäksi vaihtelua ja uusia ruokalajeja.  Joka 10 suomalainen on kyllästynyt perinteisiin jouluruokiin tai syö jouluisin  jotain muuta kuin perinteisiä jouluruokia. Monet haluavat lisätä kasviksia joulupöytään,  ja vaikka joulukinkku on edelleenkin joulun suosituin ruokalaji, haluaa  10 % suomalaisista  vähentää kinkun osuutta ruokapöydässä.  Siksi Lidl inspiroikin suomalaisia kokeilemaan  erilaisia vaihtoehtoja joulupöytään.     Esim. viimeisimmässä Lidl Liedellä-lehdessä  (nro 4/18) on ihana lohimousse thaitwistillä,   joka kuulostaa aivan ihanalta:)  Mitä mieltä te olette rakkaat lukijat?   Kaipaatteko joulupöytäänne myös jotain uutta,  vai löytyykö sieltä vain perinteisiä jouluherkkuja?

Tapahtumassa meitä viihdytti illusionisti Henri Kemppainen.

Ja lopuksi maisteltiin Lidlin jouluisia herkkuja:)

Lokakuun ja marraskuun vaihteen Suomi-muistoja osa 2

Postaus sisältää mainoslinkkejä

Täälläpäin  marraskuun alkupuoli on ollut aika lämmin, mutta illat ja aikaiset aamut ovat ihanan viileitä. Ja tänään tuntui jossain vaiheessa  jopa hieman kylmältäkin, hetken aikaa.  Tässä kuvassa  näkyy kultakastepensas,  jonka marjat näyttävät tosi houkuttelevilta, mutta ovat myrkyllisiä.

Tuoreessa muistissa on vielä äskeinen Suomen-matka,  jonka aikana sain kokea yhden päivän ajan talvea; ensimmäistä kertaa vuosiin.

Kuvassa lapsuuteni kotikatu Helsingissä

Näytti tosiaankin talviselta, mutta ei ollut kuitenkaan erityisen kylmää. Tosin toisen viikonloppuni aikana oli niin kylmää,  että jouduin  ostamaan takin ja huivin, koska oma takkini on sen verran pieni etten saa vetoketjua enään  suljettua kuin puoliväliin,  ja olin ottanut vain kevyitä  huiveja mukaan.  UFF:sta löytyivät edullisesti hyväkuntoinen takki sekä huivi:)

Hyvin nopeasti sopeuduin taas Helsingin menoon, mutta minähän kävinkin siellä viimeksi vain puoli vuotta sitten , eli huhtikuussa.

Kävin tervehtimässä  poikani pientä perhettä Myyrmäessä,  ja ihailin taas näitä Myyrmäen juna-aseman värikkäitä seinämaalauksia.  Tällaiset niin piristävät ympäristöä:)  Muutama päivä tuli vietettyäkin Myyrmäessä.  Samalla taas totesin että  ulkopaikkakuntalaiselle  pääkaupunkiseudun julkisen liikenteen liput ovat todella kalliita.   Luin että kantakortit uusiutuvat, joten kävin vaihtamassa  anonyymin kantakorttini uuteen, ja  toivottavasti   uusi vyöhykemuutos alentaa hieman ulkopaikkakuntalaisen lippuhintoja. Ainakin jos matkustaa Helsingistä vaikka Espooseen tai  Vantaalle..

Kuten aiemmilla Helsingin reissuillani, kävin nytkin usein lounaalla Keskuskadun  Deliberissä.   Mitä ulkosuomalainen kaipaa? Sellaisia ruokia mitä ei helposti saa asuinmaassaan,  ja Deliberin ihanasta salaattibaarista lautaselleni pääsi  etupäässä  lämminsavustettua  lohta, leipäjuustoa ja tuoreen ananaksen paloja ( vaikka ananasta kasvatetaan täällä Israelissa on se sikakallista...)   On ihan ikävä tuota ihanaa salaattibuffaa ,  joka on sekä herkullinen että edullinen.  Sinne myös menimme kahville Johannan kanssa  ,  sen jälkeen kun olimme treffanneet Stockmannin kellon alla. Oli aivan ihanaa tavata Johanna livenä kaikkien vuosien jälkeen, ja heti tunnistinkin hänet:  kauniin ja  , ystävällisen Johannan:)

Lomani aikana oli myös paljon tapahtumia joihin olin saanut kutsun.  Suuri osa niistä osui samoille päiville, mikä  oli mukavaa:)  Kävin esimerkiksi  Changen muotinäytöksessä, jossa esiteltiin  toinen toistaan upeampia alusvaatteita, uimapukuja ja pyjamiakin.   Malleina toimivat upeat Miss Helsinki finalistit.  Juontajana toimi aina niin upea Karita Tykkä.

Ihanaa nähdä että Changen asuja on kaiken kokoisille:)  Kuvassa oikealla ensimmäinen  Miss PlusSize Suomi Marjaana Lehtinen. Minulla on yhdet Changen rintaliivit, ja ne ovat ehkä kaikkein mukavimmat rintaliivini.  

Kävin  viestintätoimistojen  mediapäivillä,  ja Republicin mediapäivillä maistoin Härtelöä,  josta kuulin samalla ensimmäistä kertaa.  Härtelö on härkäpavuista tehtyä jäätelöä, enkä olisi tosiaankaan arvannut että jäätelö on tehty pavuista, ja vadelma-rosmariinihärtelö maistui hyvältä:) Härtelön syntytarina on mielenkiintoinen ,  ja siitä voi lukea täällä.

Sain kokeiluun purkillisen  KSM66-kapseleita, jotka ovat äskettäin ilmestyneet  luontaistuotekauppoihin.   Kapselit sisältävät  ashwagandhaa eli rohtokoisiota , jota kutsutaan Intian ginsengiksi. Näiden kapseleiden luvataan harmonisoivan  elimistöä stressitilassa,  lisäävän fyysistä ja henkistä vireyttä ym. ,   ja olenkin muutaman kerran ottanut kapselin kun en ole saanut unta, 

Republicin toimistoon oli pystytetty PicaDelin  salaattipöytä, mikä oli ihana juttu, koska rakastan salaattibaareja:) 

Milttonin pressipäivillä  maistoin Kyrö Distilleryn  Koskue-giniä, joka on valmistettu rukiista. Hyvältä maistui drinkissä:)  

Riannon mediapäivilläkin oli pöydässä herkkuja.

Ihaninta Riannossa oli tämä paras ikinä  hierontatuoli,  joka ensin skannaa  hierottavan ihmisen, ja hieroo sitten kropan joka kohdan, jopa jalkapohjat. Tällaisen tuolin pitäisi olla  jokaisessa toimistossa, eikä leasing-hintakaan ole paha. Kuvassa hierottavana  Pauliina.   Olispa tällainen kotona...

Mikä mekko ja sen kantaja,  Riannon perustaja ja toimitusjohtaja Riitta Auvinen. Mekko täynnä bling blingiä:)

Mitä pidin kauppakeskus Redistä?

Kun tulin tällä kertaa Helsinkiin niin yksi asia mihin halusin  ehdottomasti tutustua oli vastikään avattu Kauppakeskus Redi Helsingin Kalasatamassa. Hieman yli 3 vuotta sitten poikani pikku perheineen asui vielä Kalasatamassa,  ja silloin Redi oli vasta  kuoppa, mutta nyt kun se oli valmis niin halusin nähdä miltä siellä näyttää.

Yksi kauppakeskuksen parhaista puolista on ehdottomasti se että metroasemalta pääsee sinne suoraan: kun Rediin  tullaan keskustasta päin ,  aseman  rullaportaat laskeutuvat torimaiselle alueelle, joka heti ihastutti. 

Alakerroksen mehukioski.

Voi miten nätisti oli sipulit aseteltu  K-Supermarketissa .

5. kerroksen kattoalue oli myös pakko nähdä.  Voin kuvitella että kesällä tämä on todella mukava paikka, Nyt se oli vielä hieman kolkko.

Kattokerroksen eri puolilla oli hyvät näköalat. Kun poikani asui Kalasatamassa,  oli alue vielä aika pieni, mutta muutamassa vuodessa se on todella kasvanut kunnolla.

Merinäköalakin löytyy katolta.

Kattoalueella voi vaikka lenkkeillä.

Näköala Sörnäisiin päin.

Mukavaa oli nähdä  että Kalasataman Vapaakaupunki oli saanut kauppakeskuksesta  tilat olohuoneelleen  (600 neliön tilat).  Sinne voi mennä ihan vapaasti ,  ja myös järjestää toimintaa, kunhan se on kaikille avointa   ja maksutonta.  Seinällä oli taidenäyttely,  ja istuin sohvalla tappamassa aikaa,  sillä olin sopinut tapaamisen ystävän   kanssa hieman myöhemmin.  Ihmiset ovat moittineet Rediä siitä että kauppakeskus on  sokkeloinen,  mutta minäpä pidin siitä sokkeloisuudesta,  ja Redistä  tulikin lempikauppakeskukseni Helsingissä.  Sen sijaan se ei kyllä  tuo mieleen Italiaa vaikka kauppakeskuksen suunnitellut arkkitehti on sellaista ajatellut.

Tapasin Redissä meksikolaisen ystäväni Evan. Olipa mukavaa rupatella espanjaksi pitkästä aikaa:)  Eva myy kuvassa näkyviä laukkuja ja huiveja,  ja jos joku on näistä kiinnostunut niin minulta saa Evan yhteystiedot.

Kun lähdin Suomeen ,  kotitaloni takapihalla asuva kissanpentu oli  hieman sairaan oloinen,  ja toivoin että se selviytyisi.  Kun palasin kotiin , huomasin että Nipsun toisesta korvasta  puuttuu pieni pala,  eli poissaoloni aikana kissa (4 kk) oli sterilisoitu, mikä on hyvä asia,   ja Nipsu on myös täysin terve:) 

Torstaina kävelin Israelin kansallisteatterin aukion ohi, ja huomasin siellä installaation,  jonka ympärillä parveili suuri joukko ihmisiä.   Siinä oli kulttuuriministeriä esittävä patsas, sekä patsaan  edessä  oleva suuri peili.    Yleisön joukosta kuului ministerin eroa vaativia ääniä,   sillä hän on esittänyt lain joka rajoittaa taiteellista vapautta..,,,,;(