Kukkia ja kasveja

Eilen Bambi-koiran kanssa kävellessä huomasin,että asuintalon viereiseen puistoon istutetut orvokit kukkivat parhaillaan.Onneksi kamerakin oli mukana,ja innostuneena näpsin orvokeista kuvia.Mikä väriloisto;ne ovat kyllä niin kauniita!

Vähän kauempaa löytyi kiiltomalvaa,jota varten olin tuonut mukanani muovipussin.Keräsin näitä lehtiä pussin täyteen.Malva ei vielä kukkinut,mutta sen kukat ovat kauniin violetteja.Kiiltomalvaa kasvaa Suomessakin,joten jos kesällä näette kiiltomalvaa ,kerätkääpä niitä lehtiä,ne ovat tosi hyviä paistettuna sipulin kanssa.

Ruskistan ensin sipulia,ja sitten lisään malvan lehdet. Kansi pannun päälle,ja lehdet ovat kuin pinaatinlehdet:suuri kasa kutistuu pieneksi kasaksi paistettaessa. Lisään siihen suolaa,pippuria, ja sitruunamehua,mutta myös fetaa voisi lopussa lisätä,hyvää!Blogiystäväni Mimi,joka kirjoittaa englanniksi,teki malvasta ihania kääryleitä.

Keskiviikko-iltana Tel Avivin Karmel torin lähellä kävellessä näin moottoripyörän päällä nämä kaksi kissaa.Olivat aika hupaisen näköisiä siinä mopon istuimella istuessaan.Olivatkohan äiti ja poika (punertavat kissat ovat yleensä uroksia)...

Oikein hyvää viikonloppua kaikille!

Haaremiperheen loppu

Viime helmikuussa postasin Tel Avivilaisesta miehestä,jolla oli monta vaimoa ja lukematon määrä lapsia. Tällä viikolla mies pidätettiin ja uutinen siitä levisikin ympäri maailmaa,muun muassa Iltalehden nettisivuilla on siitä juttu.  Iltalehden sivuilla miestä kutsutaan Israelin Fritzliksi,mikä on hieman harhaanjohtavaa,sillä hän ei pitänyt naisia kellarissa ,vaan naiset kävivät töissä (ja täten elättivät perhettä ja miestä) .Viime vuonna televisiossa näytetyssä dokumentissä mies kehuskeli että hänellä on 32 vaimoa ja 89 lasta; maanantain pidätyksessä löytyi 17 naista ja  38 lasta. Vain yksi naisista oli hänen virallinen vaimonsa. Yhteisön jäseniä varjostettiin useita kuukausia,ja pidätys oli hyvin järjestetty; naisille oli kaikille paikka naisten turvapaikoissa, (naiset jaettiin eri turvapaikkoihin), sosiaalitoimen ihmisiä,psykologeja ja muita hoitohenkilöitä on valmiina naisia ja lapsia varten. Voi vain kuvitella,minkälainen lasku tästä kaikesta syntyy yhteiskunnalle. Pidätys mahdollistui vasta kun yksi naisista teki kesällä valituksen poliisille,sitä ennen pelättiin joukkoitsemurhaa ja ei ollut todisteita siitä,että taloissa olisi jotain pielessä. Miehen vanhin poika puolusti eilen itkien isäänsä televisiossa, ja sanoi tämän olevan maailman paras isä! Kestää varmaankin kauan,ennenkuin tiedetään tarkkaan  mitä miehen eri asunnoissa tapahtui,mutta onneksi tähän tuli vihdoinkin loppu. Mies on mestarimanipuloija,joka osasi etsiä heikkoja, ongelmallisia naisia,jotka täysin omistautuivat miehelle ja tanssivat hänen pillinsä mukaan.

Venezuelan muistoja

Kävin eilen illalla läpi muutamia valokuva-albumiani,joita en ollut aikoihin katsellut,ja niiden joukossa oli myös Venezuelassa  kevätkesällä 2004 ottamiani kuvia. Kuvia en siellä ehtinyt paljon ottaa, sillä näiden otosten jälkeen olimme Euroopassa,ja hävitin kamerani jonnekin pienen ruotsalaisen kaupungin jäätelöbaarin penkille. Huomasin unohduksen vasta kun olimme sieltä jo kaukana. Sen jälkeen Venezuelaan palattuamme kaikki  kuvat otti eksä,ja ne ovat hänellä edelleenkin,enkä ole niitä saanut,mikä harmittaa. Mutta skannasin muutamia kuvia,ja laitan ne nyt tännekin.Skannauksen laatu ei ole ihan parhainta laatua;printteri muutenkin ei enään printtaa kunnolla,joten ehkä uuden printterin mukana tulisi parempi skannerikin. Ylläoleva kuva on Meridan kaupungista, joka sijaitsee Venezuelan puolen Andien laidalla. Kuva on otettu siellä olevasta ulkoilmamuseosta, jossa käydään läpi Venezuelan historiaa.

Tämä patsaskin on sieltä ulkoilmamuseosta

Merida on viehättävä kaupunki,jossa ilma on huomattavasti parempaa kuin saastuneessa Caracasissa. Talot enimmäkseen matalia ja paljon vihreää joka puolella. Vuoret ovat rehevän kasvillisuuden peitossa.

Meridassa on maailman korkein köysiratasvaunurata(olikohan tämä oikeasti sanottu..) Jos kuvan klikkaa suuremmaksi,siellä näkyy että korkein huippu,Pico Espejo, on 4,765 metrin päässä. Kun aloitimme matkan ylhäälle,oli lämmintä,mutta jossain vaiheessa alkoi olla kylmää.Vaunu ei mene suoraan huipulle,vaan matkan varrella on 4 asemaa,jossa vaihdetaan seuraavaan vaunuun.Huipulle tultuamme (huh,miten korkealle!)oli jäätävän kylmää,mutta muuten keuhkot toimivat ihan hyvin siellä korkeudessa, eksää sen sijaan pyörrytti,ja hän joutui lepäämään viimeisellä asemalla,ennenkuin menimme huippua kohti.

Toisessa asemassa vaunuumme tuli joukko miehiä,ja meiltä kysyttiin ,tiesimmekö kuka tämä vasemmalla oleva hymyilevä viiksiniekka on.Emme tienneet ,ja miehet olivat erittäin hämmästyneitä siitä,että emme tienneet,että hänhän oli se,joka tappoi Pablo Escobarin,tai johti sitä ryhmää,joka Escobarin tappoi.Escobarhan oli kuuluisa huumeparoni,joka tapettiin vuonna 1993. Kuvan viiksiniekka,Escobarin tappaja, on Hugo Aguilar Naranjo, joka silloin tavatessamme oli kolumbialaisen Santanderin osavaltion kuvernööri. Oliver Stonehan on jo vuosia suunnitellut elokuvaa Pablo Escobarista.

Vähän lisää Meridan vuoria..

Vanha kivikirkko San Rafaelissa lähellä Meridaa.

Kuvassa patsas lähellä kivikirkkoa.Otimme paikallisen autonkuljettajan (hän näkyy vasemmalla ylhäällä) joka kuljetti meitä koko päivän eri paikoissa Meridan lähettyvillä. Paikalle tuli 2 intiaanilasta,jotka halusivat tulla kuvaan;maksusta piti ensin sopia.....

Katolinen Venezuela on täynnä pieniä kauniita kirkkoja.Tässä yksi ,vuorenrinteessä,jossain pikku kylässä.

Venezuelan jokaisessa kaupungissa,olkoon kuinka pieni tahansa, ja kylissäkin ,on Bolivarin aukio.Tässä aukio Caracasissa.Simon Bolivar oli venetzuelalaissyntyinen vallankumousjohtaja,joka johti taisteluita,joiden ansiosta syntyivät Venezuela,Kolumbia, Ecuador, Peru ja Bolivia..Simon Bolivar on presidentti Hugo Chavezin suuri sankari...

Tässä kuva jostain osaa Caracasia, en muista missä.Värikästä on!

Yhtenä päivänä näin Caracasissa Hugo Chavezin kannattajien,punapaitojen,mielenosoituskulkueen.

Silmänruokaa

Klik klik kuvat suuremmaksi

Melkein viikon nestekuurin jälkeen kävelin tänään lounasaikaan kaupungilla ja katse kääntyi melkein automaattisesti herkkujen suuntaan,kuten tähän belgialaista suklaata myyvän kaupan näyteikkunaan..

tai tähän leipomon ikkunaan....

mutta loppujen lopuksi kuitenkin teki mieli jotain kevyempää ja suuntasin lempifalafelipaikkaani. Falaffel on täällä luomua ,ja pitaleipä on täysjyvää

Paikan paras juttu on nämä kastikkeet ,joita saa laittaa sekaan niin paljon kuin haluaa

Kevyen nestekuurin jälkeen ei kuitenkaan tehnyt mieli aika tuhtia falaffeliannosta,vaan salaatteja,kastikkeita ja pari falaffelia joukkoon,nam!

Täällä muuten on edelleenkin tosi lämmintä päivisin,yöllä sen sijaan on kylmää.Kun yhdessä osaa maapalloa on äärimmäiset olosuhteet,sama juttu on muuallakin,mutta päinvastoin.Tänne on huomisen jälkeen taas tulossa viileämpää,joten ehkä kylmässä Euroopassa alkaa helpottaa?

Välillä talvista,välillä kesäistä...

Eilen iltapäivällä kävin ystävän kanssa uudessa museossa,joka sijaitsee Tel Avivin vanhassa kaupungintalossa sekä siihen rakennetussa,uudessa lisäosassa.Museo kertoo Tel Avivin historiasta ja ensimmäinen näyttely koostuu kaupunkilaisten lähettämistä vanhoista valokuvista,jotka on jaettu ryhmiin aiheen mukaan.Vanhat valokuvat ovat ihastuttavia! Monet siellä olevista valokuvista olivat peräisin 20-30 -ja 40-luvulta. Museon alakerroksen lattia oli tehty vanhoista asunnoista kerätyistä lattialaatoista,jotka oli yhdistetty.Asuinkin kerran asunnossa,jossa oli ruskehtavia ,kuvioituja lattialaattoja.

Talon vanhemman osan parvekkeeltä näkyy tämä aukio,jonka kautta vein poikaani  tarhaan aamuisin 80-luvulla.Silloin tuon uuden ruman suihkulammikon tilalla oli ihana mosaiikkinen,sininen mitä kaunein suihkulähde. Viime vuonna aukiota uudistettiin,ja samalla kaunis suihkulähde muutettiin tällaiseksi,eikä aavistustakaan,mitä tapahtui sille kauniille mosaiikkiselle vanhalle lähteelle. 

Löysin netistä kuvan vanhasta vesilähteestä.

Museon uudemman osan  parvekkeelta näkyy eilinen ilma,aika pilvistä,mutta tälle viikolle onkin sitten luvattu harvinaisen lämmintä.

Näin lämmintä oli yhtenä päivänä viime viikolla,kun veljeni vielä oli täällä.Istuimme rantatuolilla ja oli ihan kesäistä.Loppuviikosta täälläpäin sitten on taas tällaista.Itse kyllä haluiaisin edes jonkinlaisen talven;tänä vuonna on tähän asti tullut ihan mukavasti sateita edellisiin talviin verrattuna, mutta on ollut niin lämmintä,että en kertaakaan ole lämmitystä tarvinnut. Eilen museossa näin vanhoja kuvia Tel Avivista vuodelta 1950,silloin täällä oli lunta!

Viime viikolla rannalla...

Oikein hyvää alkanutta vuotta 2010!

Kukkakaupassa oli näin hieno kukkajuttu tehty uuden alkaneen vuoden kunniaksi.Muitakin ihan uskomattomia juttuja oli tässä kukkakaupassa,mutta käsi kai tärisi liikaa kun kuvista tuli vähän epäselviä.

Toivotankin oikein hyvää alkanutta vuotta 2010 kaikille blogiystäville!

Joulukonsertissa täälläpäin

Perjantai-iltana, joulupäivänä,olin joulukonsertissa Tel Avivin ja Jaffan rajalla olevassa Immanuel-kirkossa.En onnistunut kuvaamaan ulkoa kuin osan kirkkoa,mutta tässä linkin takana on parempi kuva tästä pienestä luterilaisesta kirkosta. Kirkon rakensivat  saksalaiset templarit ja kirkko vihittiin käyttöön vuonna 1904. Vuodesta 1955 kirkko on ollut Norjan kirkkoministeriön hallinnon alla,ja  pappi vaimoineen ovat Tanskasta.Kirkossa on jumalanpalveluksia eri kielillä.Tässä vielä lisää kirkon historiasta.

Ikkunat näkyvät paremmin klikkaamalla kuvaa

Kuten kuvasta näkyy, kirkko on aika pieni.Katon kaaret ovat goottilaista tyyliä ja kirkon kauniit mosaiikkilasi-ikkunat ovat norjalaisen taiteilijan Viktor Sparren käsialaa.

Kirkon urut ovat kirkon urkurin,Juan Onassiksen (oiskohan sukua....;-) mukaan Israelin parhaimmat urut. Kerran kuussa kirkossa järjestetään konsertti,joka on ilmainen,mutta uloslähdettäessä kerätään kolehti. Nämä 2 kuvaa ehdin ottaa koska tulimme aikaisin paikalle,ja onneksi tulimmekin,sillä kirkko oli konsertin aikana niin täynnä,että osa ihmisistä seisoi ja kun ikkunat avattiin,oli ihmisiä ulkopuolellakin kuuntelemassa.Kirkon webbisivuja katsoessa huomasin,että siellä oli jopa vietetty Lucia-päivää;ehkä ensi vuonna menen sitä katsomaan.

Kirkon vieressä on puinen rakennus,joka toimii museona,ja vastapäätä on viehättävä templarien rakennuttama  rakennus,Immanuel-talo,joka toimii majatalona. Konsertin jälkeen siellä tarjottiin kahvia,punaviiniglögiä ja kakkua.

Kuva netistä

Rakennuksen osti vuonna 1878 edesmenneen näyttelijän Sir Peter Ustinovin isoisä,Plato Von Ustinov.Tänä päivänä rakennuksessa toimii myös messiaaninen seurakunta.
_________________

Eilen illalla olin blogimiitissä,jossa en käyttänyt kameraa.Mukana oli joukko täällä asuvia englanninkielisiä ruokabloggaajia sekä muista aiheista kirjoittavia bloggaajia.Blogimiitin pääjuttu eilen oli luento(englanniksi) siitä,miten markkinoida omaa blogiaan(siis jos haluaa käyttää sitä vaikka tulonlähteenä tai työnhakuvälineenä).Luennoitsijana oli kaveri nimeltä Jacob Share,jonka blogi JobMob on kaikenlaisten listojen mukaan yksi parhaimmista työnhakua käsittelevistä blogeista. Oli mukavaa nähdä tuttujen blogien takana kirjoittavia ihmisiä.

Viikonlopun vietin Tel Avivissa ja ennen konserttia ehdin käydä koirapuistossa Bambin kanssa. Bambi tuli heti juttuun uusien kavereiden kanssa!

Sain myös nameja tuliaisia Suomesta....


P.S. Täkäläisessä ilmaislehdessä,joka jaetaan kotiin asti,oli perjantaina ruokajuttu,jossa kerrottiin ja annettiin reseptit suomalaisille pipareille ja glögille.Tosin piparien nimi oli kirjoitettu muotoon "piarit", hih!