Sunnuntaiklassikko 21.11

Sunnuntaiklassikkoni on tällä kertaa vasta juuri ilmestyneestä albumista,mutta olen varma,että tämä albumi on jo syntyessään klassikko. Kyse on uunituoreesta Afrocubism-albumilta,joka on kuubalaisista ja malilaisista muusikoista koostuva kokoonpano. Sen solisteja ovat esim,   kuuluisa kuubalainen laulajakitaristi (joka oli nuorin jäsen Buena Vista Social Clubissa) Eliades Ochoa, sekä malilaiset Toumani Diabate sekä Djelimady Tounkara.

Vuonna 1996, muutaman Malin parhaimmistoon kuuluvan muusikon oli tarkoitus lentää Kuuban Havannaan tekemään yhteistyötä Kuuban parhaimpien muusikoiden kanssa.Jostain käsittämättömästä syystä malilaiset eivät koskaan päässeet Kuubaan;tuottaja Nick Goldin piti saada jotain aikaiseksi joten hän kokosi kasaan joukon kuubalaisia muusikoita ,ja näin syntyi ,sattuman oikusta,miljoonia myynyt albumi "Buena Vista Social Club".

14 vuotta myöhemmin Nick Gold keräsi vihdoinkin kuubalaiset ja malilaiset muusikot yhteen,ja näin syntyi Afrocubism. Siinä yhdistyvät kuubalainen ja afrikkalainen musiikki,jotka täydentävätkin hyvin toisiaan:kuubalaisen musiikin juuret ovat Afrikassa ja Afrikassa taas on otettu vaikutteita latinomusiikista.

Täällä voi nähdä lyhyen videon (6 min)albumin tekovaiheista.Olen kuunnellut koko albumin ja ihastuin heti:tämä on saatava . Mikä tässä musiikissa onkaan ,kun sitä kuultuani en pysy paikoillani vaan on pakko liikehtiä sen tahdissa...

Muut sunnuntain klassikot löytyvät täältä.

Vuoden ensimmäinen viini

Kävin tänään taas Tel Avivin vanhalla juna-asemalla,jossa perjantaisin myös luomutori. Muutama vihannes tuli sieltä hankittua. 

Ihmisiä oli taas hurjasti liikkeellä,Perjantaina,arkivapaana ,paikat täyttyvät etenkin jos on hyvä ilma,ja tänään oli taas lämmintä,yli 25 astetta (liian lämmintä!)

Mutta tulin etupäässä viinitilaisuuden vuoksi,josta olin kuullut muutama viikko sitten. Oli vuoden ensimmäisen viinin julkistamistilaisuus. Golan Gamay Nouveau on samaa kuin Beaujolais-viini,(tämän vuoden Beaujolais julkistettiin eilen) eli vuoden ensimmäisiä valmistuvia viinejä,joka tehdään Gamay-rypäleestä ja valmistetaan hiilidioksidi-menetelmällä,joka mahdollistaa viinin nopean kypsymisen. Tilaisuudessa sai ensimmäisen lasillisen ilmaiseksi,ja toinenkaan ei olisi paljon maksanut.Menimme tilaisuuteen (joka oli kaikille avoin)yhdessä suomalaisen ystäväni E:n kanssa:ja molemmat pidimme viinistä:se oli hedelmäisen raikas nuori punaviini.

Paikalla olisi voinut maksua vastaan teetättää taiteilijan piirtämä omakuvaetiketti, ja myös elävää musiikkia oli tarjolla,viinin ja rypäleiden lisäksi.Koska pidimme viinistä,ostimme molemmat pullollisen.Etiketin olisi saanut valita neljästä mahdollisesta:oli Marilyn Monroeta,Julius Cesaria jne.Minä valitsin Isaac Newtonin vaikka Marilyn karikatyyripiirros olisi kai ollut nätimpi siinä pullon etiketissä.Samannäköisiä hahmoja myös livenä liikkui alueella,mutta unohdin kuvata heitä.

Keltakukkainen puu

Mennessäni alkuviikolla keuhkoklinikalle näin lähellä olevan suuren kadun varrella pitkän rivin keltakukkaisia puita,jotka olivat niin kauniita,että kamera otettiin esille. Nämä ovat kuin suuria kukkakimppuja! Yritin löytää puun nimeä netistä,ja luulen tämän olevan kultainen trumpettipuu, Tabebula Chrysantha,tai ainakin sen sukulainen.Tabebula Chrysantha on entisen kotimaani Venezuelan kansallispuu ja muistankin siellä nähneeni näitä.

Tältä näyttivät puun kukat läheltä katsottuna. Keuhkoklinikalla tarkistettiin miten oli astman laita,ja arvot 3 kuukauden lääkityksen (Seretide)jälkeen olivat parantuneet niin,että lääkitystä puolitettiin,hyvä juttu:-)

Marraskuun 17 päivä

Taas on marraskuun 17.päivä,se päivä,jolloin äidilläni olisi syntymäpäivä,jos hän edelleen täällä olisi. Vaikka hänen poismenostaan on kulunut jouluna jo 16 vuotta,ajattelen häntä edelleenkin melkein päivittäin,ja näin syntymäpäivänä vieläkin enemmän.

Äitini oli alle 20 minut saadessaan ja olimme erittäin läheisiä.Miellä oli tapana soittaa joka ilta,ja kertoa mitä meille päivän aikana oli tapahtunut. Meidän kielemme oli ruotsi,jota en oikeastaan ole kunnolla puhunut sen jälkeen,kun äiti kuoli. Ruotsi oli ensimmäinen kieleni,mutta suomi on aina ollut vahvempi kieleni,sillä kävin suomenkielistä koulua ja isä puhui minulle suomea.Kaipaan ruotsin puhumista.....

Äitini oli tosi kaunis,ja sellainen persoona,joka astuessaan johonkin huoneeseen sai kaikki huomaamaan hänet,ilman että hän edes teki mitään. Nuorena jopa kadehdin häntä,hänen kauneuttaan ja sitä ,että kaikki ihastuivat häneen,mutta myöhemmin opin sen hyväksymään.

Värikollaasi numero 9

Viikon värikollaasin väreinä ovat keltainen,harmaa ja vaalean vaalea liila.Olin juuri pari päivää sitten kuvannut kukkia,joissa sekä keltaista että lilaa,mutta väärä lilan sävy.Vaaleampaa en löytänyt tähän,joten saa kelvata.


Muut lilaiset,harmaat ja keltaiset kollaasit löytyvät täältä.

Sunnuntaiklassikko 14.11

Tällä kertaa taas klassikko ranskalaisen musiikin puolelta. "Laissez-moi t'aimer" eli "anna minun sinua rakastaa " oli Kyproksella pakolaisleirillä syntyneen,israelilaisen Mike Brantin,suurin hitti,jota myytiin sen ilmestymisen jälkeen puolitoista miljoonaa kappaletta. Brant löydettiin nuorena ja hän pääsi esiintymään ulkomaille.Esiintyessään v. 1969 Teheranissa Hilton-hotellissa(those were the days...) ,Sylvie Vartan innostui nuoresta laulajasta niin paljon,että kehotti häntä tulemaan Pariisiin.josta hänestä tuli nopeasti erittäin suosittu laulaja.Hänen konserttinssa olivat töpötäysiä,ja suurin osa yleisöstä koostui kirkuvista ja pyörtyilevistä naisista....

Brant kuitenkin kärsi masennuksesta ja kuoli toukokuussa 1975 hypättyään alas parvekkeelta Pariisissa.

Täällä  aika komean näköistä Brantia  voi nähdä myös livenä

Tänä syksynä,marraskuun loppuun saakka, Pariisissa pääsee näkemään Brantin elämästä kertovaa musikaalia.

Muut klassikot löytyvätkin täältä

Edelleenkin lämmintä ja koiraa seuraavia kissoja

Nuori poikakissa,joka aina seuraa Bambia ja minua ulkona.Aika kesy ja joskus tekisi mieli ottaa se kotiin,mutta se on jo niin ulkokissa,että se tuskin sopeutuisi sisäkissaksi.

Edelleenkin täällä on lämmintä:juuri äsken Bambia ulkoiluttaessa 26 astetta ja puolipilvistä. Päivisin asteet ovat olleet lähempänä 30 astetta ,ja öisin 20 asteen lähettyvillä. Katselin viime vuoden postauksiani samalta ajalta,ja vaikka silloinkin oli lämpimiä päiviä,niin ihan tällaista ei ollut.

Puistossa kasvavat aloe arborescens-kasvit näyttävät ihan nääntyneiltä sateen puutteesta.Lehdet ihan kuivia ja nihkeitä,eikä tippaakaan geeliä niiden sisällä. Puistossa on hyvät kastelusysteemit,mutta nämä ovat syrjässä,rappusten reunolla,eikä kastelu taida yltää näihin. Olivat niin komeita talvella kukkiessaan.

Tämä on toinen Bambia seuraavista kissoista.Sekä tämä että tuo ylempi selvästikin ovat kiinnostuneet Bambista eikä minusta,sillä jos menen yksin ulos,ei minua seurata....