Viime sunnuntaina Töölönlahden yli ja tulipalouutisia

Viime sunnuntaina kävelin Töölönlahden yli. Jään päällä oli sen verran lunta,että sen päällä käveleminen oli hieman raskasta,ja posket punoittivat toiselle puolelle päästyäni.

Aamulla herätessäni luin nettilehdestä ,että Israelin ensimmäinen IKEA on tulessa. Katto on romahtanut ja taitaa tämä IKEA olla mennyttä.Surullista. Koska tavaratalon sisällä on paljon helposti palavaa materiaalia,tuli levisi nopeasti.Vahingot ovat miljoonaluokkaa. Toissa vuonna avattiin toinen IKEA lähempänä kotikaupunkiani,mutta yksi IKEA täällä ei riitä. Surettaa kun tällaista tapahtuu.
Edit; Tämä IKEA tuhoutui kokonaan,ja se rakennetaan uudestaan,mihin voi kulua kokonainen vuosi. Tulipalo syttyi näköjään jostain katolla olevasta laitteesta.,Palohälyttimet eivät toimineet,teräsovet,joiden piti laskeutua tulipaloa estämään,eivät laskeutuneet,ja kaikki tämä,vaikka joulukuussa siellä tehtiin palotarkistus.Nyt pitää sitten selvittää miksi tälllainen tulipalo kuitenkin tapahtui.

Takaisin kotona

Viime yönä tulin takaisin kotiin,ja myöhäinen kotiintulo jätti yöunet väliin,joten nyt on hieman nuutunut olo,mutta huomenna varmaankin jo parempi. Helsingin-vierailusta jäi mukavia muistoja,mutta oli kyllä mukava vaihtaa jäiset jalkakäytävät sellaisiksi,joissa ei tarvitse pelätä kaatumista. Tosin kenkäni olisivat voineet olla hieman paremmalla pohjalla tuota jääkeliä varten....Muutamassa paikassa näin lumen alle hautautuneita polkupyöriä,joka hieman ihmetytti. Eivät taida pyörät olla kovin hyvässä kunnossa lumien sulattua...

Viime sunnuntaina oli ihanan aurinkoinen talvipäivä,ja kävelimme ystävän kanssa jäätyneen Töölönlahden kautta toiselle puolelle. Tällaisena päivänä lumiset maisemat näyttävät niin kauniilta! 

Viimeisenä aamuna eli eilen otin kuvan junasta aamun hämärässä.

Toisesta ikkunasta näkyi tämä maisema. Kuluneen viikon aikana tankkasin itseeni  sen verran savukirjolohta ja lohta,että omega-tasoni ovat varmaankin loistavat tällä hetkellä, Voi että se on hyvää,ja sitä jäin täällä kaipaamaan.Onneksi sitä tuli mukaankin otettua jonkun verran....

Kävin hakemassa Bambin hoitopaikasta ja voi sitä riemua,kun se näki emäntänsä! Paluumatkalla hoitopaikasta huomasin,että reissun aikana on kaikkialla alkanut kunnolla vihertää:-)

Pari päivää vielä jäljellä

Suurin osa tästä talvisesta Suomen-vierailustani on jo mennyt,mutta joitakin päiviä on vielä jäljellä. Olen edelleenkin nauttinut lumesta,vaikka tässä pari päivää sitten melkein lensin nenälleni jäisellä kadulla.  Kun tietää,että tämä on pian ohi,osaa siitä nauttia,vaikken olekaan talven ystävä.Ihaninta on ollut nähdä poikaani,veljeäni,muita sukulaisia ja ystäviä. 

Ja näitäkin kavereita oli niin kiva taas nähdä. Punertava Otto täyttää jo 17 vuotta huhtikuussa,ja muistan vieläkin niin hyvin alkukesän 1995,jolloin pieni kissanpentu tuli meille.

Päivää ennen tänne tuloani kävin torilla ja kuvasin näitä herkullisen värisiä karkkeja.Näiden ihailu jää kuitenkin etäiseksi,sillä suuhuni noita en laita.

Nyt tuntuu,että  olisi kiva jäädä vielä toiseksi viikoksi,,mutta en voi. Olin pitkään jo miettinyt lyhyttä Suomen-matkaa,sillä täällä oli pari järjesteltävää asiaa,jotka piti hoitaa pois. Täältä löysin todella halvan matkan. Siitä minun pitää kiittää Lissua,joka kerran blogissaan kertoi,miten oli löytänyt halvan lennon Italiasta juuri supersaver.fi:n kautta.Tuloa edeltävänä päivänä vielä tarkistin hintaa sikäläisen matkatoimiston sivuilta,ja saman lennon hinta sitä kautta oli 140 dollaria kalliimpi kuin tuolta supersaverin sivulta löytämäni!

Pieni blogitauko,sillä.....

Hei kaikki ihanat lukijat! Olen pienellä blogitauolla,ja syy löytyykin ylläolevasta kuvasta.Tulin nimittäin toissa iltana Suomeen ,viikoksi,ihan ex tempore. Ja siitä lähtien olen ihmetellyt tätä lumen määrää!

Viimeksi nimittäin näin kunnolla lunta talvella 2006,sillä se aika talvesta 07,jolloin olin Helsingissä,oli aika leuto ja lumeton.  Lumiset maisemat ovat kauniit ,mutta en ole ihan varma,että kestäisin enään oikein pitkää,lumista talvea....

Mielenkintoisella luennolla ja restaurointi versus renovaatio

Eilen olin mielenkiintoisella luennolla yhdessä suomalaisen ystäväni E:n kanssa,mutta sitä ennen poikkesimme kahvilla Tel Avivin Nahalat Binyamin-kadun vieressä.Jos perjantaisin,joka täällä on kuin muualla lauantai,on kaunista,ovat kaikki ulkona ja kahvilat ovat täynnä ihmisiä.

Kahvipaikassa,josta olen kirjoittanut täällä,saa paitsi tosi hyvää ruokaa myös mielettömän hyviä leivonnaisia,kuten tuo eilen jakamamme pähkinäinen herkku tuossa kuvassa.Karppaan,mutta tätä en voinut vastustaa.....

Kävelimme luentopaikalle Jaffaan,ja matkan varrella näkyi useassa talossa tällaisia puisia ikkunaluukkuja.Olispa minullakin tuollaiset ikkunat!

Tämä kouluna toimiva rakennus näyttää ihan linnalta!

Lopulta saavuimme luentopaikalla Jaffan arkkitehtitaloon. Luentoa oli pitämässä arkkitehti Pirkko-Liisa Louhenjoki-Schulman Suomesta.Englanninkielinen luento käsitteli Helsingin Pyhän Henrikin kirkon ja Helsingin Juutalaisen synagoogan restauroimistyötä sekä restauroinnin ja renovaation eroja. Nykyaikana näitä termejä käytetään usein samoissa yhteyksissä,sillä vaikka vanha rakennus korjattaisiin niin,että se täysin alkuperäisen veroinen,joudutaan nykyaikaisia lisäyksiä niihin kuitenkin tehdä. Luento oli todella mielenkiintoinen,sillä sitä ei tule ajatelleeksi,miten monta työvaihetta  tuollaisten vanhojen rakennusten entisöinti/uusiminen tarvitseekaan.. Luennoitsija oli erittäin hyvä ja asiantunteva,ja hän on myös kirjoittanut kirjan "Suomen Kulttuurinähtävyydet";jota saa sekä  suomeksi että englanniksi..Englanninkielinen versio olisikin hyvä lahja sellaiselle ulkomaalaiselle,joka on kiinnostunut Suomen kulttuurinähtävyyksistä,arkkitehtuurista ,taiteesta ym.

Luennolta pois lähtiessä huomasin tämän vettä purskuttavan valaan.....

Retkellä puiden uutena vuotena

 

Olin eilen erittäin mielenkiintoisella retkellä,jota olin jo kauan odottanut,sillä ilmoittauduin retkelle jo syyskuussa,ja lista täyttyi niin pian,että jonotuslistakin oli pitkä.Bussimme lähti liikkeelle  klo 7 aikaan aamulla kohti Israelin eteläistä keskiosaa,jota kutsutaan myös Shephelaksi.

Oppaamme retkellä oli suurin syy,miksi halusin juuri tälle retkelle. Nissim Krispil on  kirjailija ,antropologi ja tutkija,ja villiyrttien asiantuntija. Olin kuullut paljon Nissimistä ja olenkin halunnut oppia enemmän villiyrteistä,joten arvelin,että tällaisen oppaan seurassa varmaankin jotain opimme aiheesta.Hyvä opas on tärkeä retkellä,ja oppaamme olikin napakymppi,ja jaksoi olla kärsivällinen 50 hengen naisvoittoisen ryhmän kanssa.

Heti alussa törmäsimme kukkiviin syklaameihin

Nissim vei meidät aluksi Luzit-luoliin,joista en ollut aiemmin kuullutkaan.Näistä kuvista on vaikeaa nähdä,miten vaikuttavia nuo luolat todella ovat,mutta menimme alas suuriin luolahalleihin,ja yläpuolella,luolan katoissa,oli aukkoja,joista roikkui köysiä.Oikeassa yläreunassa näkyy joku,joka on hitaasti laskeutumassa alas köysien avulla.  Nuo aukot voivat olla todella vaarallisia ,ellei niistä tiedä,ja jotkut ovatkin pudonneet niistä alas ja menehtyneet.Luolat ovat kuningas Herodes Suuren ajalta.

Nuo reiät seinissä rakennettiin kyyhkysiä varten. Kyyhkysiä pidettiin arvossa niiden lihan ja jätösten vuoksi.Pulunkakkaa pidettiin hyvänä lannoitteena...

salvia oficinalis

Tämän jälkeen menimme Britannia-puistoon,missä saimme todella hyviä selityksiä eri kasveista.Maistoimme villiparsaa (paljon parempaa kuin viljelty parsa!),zaataria, ryytisalviaa,Johanneksen leipäpuun-eli carobin palkoja ja paljon muuta.Itse asiassa pistin suuhuni kaikenlaisia vihreitä kasvavia lehtiä,jotka kaikki maistuivat hyvältä,kunnes opas ehdotti,että kun kerran maistan kaikkea ,niin voisin maistaa myös hänen tarjoamaansa lehdenpalasta.Maistoin ja tunsin heti pieniä pistoksia kielessä ja pientä puutumista.Opetus minulle,että pitää tietää ,mitä maistaa;D Kotiin tuli suuri pussi erilaisia luonnon yrttejä,ja paljon tietoa niistä. 

Tämän jälkeen menimme marokkolaiselle lounaalle marokkolaiseen taloon,jonka tuo marokkolaissyntyinen oppaamme  omistaa. Paitsi marokkolainen juhlahuoneisto,siellä on myös marokkolaistyylisiä Bed&Breakfast-huoneita.

Ehdimme mennä vielä saman kylän erään perheen luo,jotka itse valmistavat ja myyvät arakkia ,oliiviöljyä,erilaisia oliiveja ja tuota ihanaa pikanttia kastiketta.

Paikan arakki-juoma on valmistettu viikunoista,mutta en maistanut,sillä en ole koskaan tuosta juomasta pitänyt.

Arakkia ja maistiaisia mielenkiintoisammat olivat paikan eläimet.Tuo kissa oli niin kaunis,mutta täysin arka.Mukava retki kaiken kaikkiaan,ja paras anti oli uusi tieto villikasveista.Pitää varmaankin hankkia yksi oppaan niistä kirjoittama kirja...

Värikollaasi #018

Viikon kollaasiväreinä ovat turkoosi,liila ja harmaa. Tuo toinen kiinalainen varjo ei ehkä ole ihan oikeaa sävyä, mutta laitoin sen tuonne kuitenkin.Nuo "korut" ovat muistoja Las Vegasin kasinoista.

Leikittelin vielä hieman pari päivää sitten kuvaamani talon kuvalla.Talo on harmaa ja odottelee restauroimista.

Muut kollaasit löytyvät täältä