Retkellä puiden uutena vuotena

 

Olin eilen erittäin mielenkiintoisella retkellä,jota olin jo kauan odottanut,sillä ilmoittauduin retkelle jo syyskuussa,ja lista täyttyi niin pian,että jonotuslistakin oli pitkä.Bussimme lähti liikkeelle  klo 7 aikaan aamulla kohti Israelin eteläistä keskiosaa,jota kutsutaan myös Shephelaksi.

Oppaamme retkellä oli suurin syy,miksi halusin juuri tälle retkelle. Nissim Krispil on  kirjailija ,antropologi ja tutkija,ja villiyrttien asiantuntija. Olin kuullut paljon Nissimistä ja olenkin halunnut oppia enemmän villiyrteistä,joten arvelin,että tällaisen oppaan seurassa varmaankin jotain opimme aiheesta.Hyvä opas on tärkeä retkellä,ja oppaamme olikin napakymppi,ja jaksoi olla kärsivällinen 50 hengen naisvoittoisen ryhmän kanssa.

Heti alussa törmäsimme kukkiviin syklaameihin

Nissim vei meidät aluksi Luzit-luoliin,joista en ollut aiemmin kuullutkaan.Näistä kuvista on vaikeaa nähdä,miten vaikuttavia nuo luolat todella ovat,mutta menimme alas suuriin luolahalleihin,ja yläpuolella,luolan katoissa,oli aukkoja,joista roikkui köysiä.Oikeassa yläreunassa näkyy joku,joka on hitaasti laskeutumassa alas köysien avulla.  Nuo aukot voivat olla todella vaarallisia ,ellei niistä tiedä,ja jotkut ovatkin pudonneet niistä alas ja menehtyneet.Luolat ovat kuningas Herodes Suuren ajalta.

Nuo reiät seinissä rakennettiin kyyhkysiä varten. Kyyhkysiä pidettiin arvossa niiden lihan ja jätösten vuoksi.Pulunkakkaa pidettiin hyvänä lannoitteena...

salvia oficinalis

Tämän jälkeen menimme Britannia-puistoon,missä saimme todella hyviä selityksiä eri kasveista.Maistoimme villiparsaa (paljon parempaa kuin viljelty parsa!),zaataria, ryytisalviaa,Johanneksen leipäpuun-eli carobin palkoja ja paljon muuta.Itse asiassa pistin suuhuni kaikenlaisia vihreitä kasvavia lehtiä,jotka kaikki maistuivat hyvältä,kunnes opas ehdotti,että kun kerran maistan kaikkea ,niin voisin maistaa myös hänen tarjoamaansa lehdenpalasta.Maistoin ja tunsin heti pieniä pistoksia kielessä ja pientä puutumista.Opetus minulle,että pitää tietää ,mitä maistaa;D Kotiin tuli suuri pussi erilaisia luonnon yrttejä,ja paljon tietoa niistä. 

Tämän jälkeen menimme marokkolaiselle lounaalle marokkolaiseen taloon,jonka tuo marokkolaissyntyinen oppaamme  omistaa. Paitsi marokkolainen juhlahuoneisto,siellä on myös marokkolaistyylisiä Bed&Breakfast-huoneita.

Ehdimme mennä vielä saman kylän erään perheen luo,jotka itse valmistavat ja myyvät arakkia ,oliiviöljyä,erilaisia oliiveja ja tuota ihanaa pikanttia kastiketta.

Paikan arakki-juoma on valmistettu viikunoista,mutta en maistanut,sillä en ole koskaan tuosta juomasta pitänyt.

Arakkia ja maistiaisia mielenkiintoisammat olivat paikan eläimet.Tuo kissa oli niin kaunis,mutta täysin arka.Mukava retki kaiken kaikkiaan,ja paras anti oli uusi tieto villikasveista.Pitää varmaankin hankkia yksi oppaan niistä kirjoittama kirja...