Kun muutin tähän nykyiseen asuintalooni,huomasin pian kauniin kissanpennun joka näkyi asuvan talon piha-alueella.Talossa silloin vielä asuvalta Mayalta sain tietää,että kissanpennun nimi on Gurit.Olen kuvannut Guritia tänne pentunakin,ja löysin täältä muutaman pentukuvan.
Gurit ja minä olemme siis asuneet tässä ympäristössä suurinpiirtein yhtä kauan,ja Guritista oli tullut oikea talokissa;se oli aina odottamassa ulko-oven takana ja usein myös pyrkimässä sisälle,etenkin talvella. Se on seurannut minua ja Bambia ,mutta vain tiettyyn kohtaan saakka. Gurit on myös sen verran kesy,että voin nostaa kissan syliini.
Guritilla oli myös paras ystävä;vanhempi kissa nimeltä Vantz,joka kuoli (oli sairastunut ja hävisi,todennäköisesti kuoli) joka oli katsonut Guritin perään ihan pentuajoista lähtien.Vantzin hävittyä Gurit alkoi laihtua ja selvästi näkyi,että kissa oli hieman onneton. Niinpä Maya,joka ei tässä talossa enään asu mutta tulee usein talossa asuvan äitinsä luokse,päätti etsiä Guritille uuden kodin.
Tänään iltapäivällä se sitten tapahtui.E.joka asuu maatilalla,ja pitää jonkinlaista turvakotia kissoille,tuli hakemaan Guritin.Kuvassa E ja Gurit yrittävät tutustua toisiinsa.
Tähän koriin olisi Guritin pitänyt mennä mutta se ei ollutkaan mikään helppo juttu,vaikka korin pohjalle oli laitettu purkkiruokaa....Joka kerta kun puoli Guritia oli jo korin sisäpuolella,ja yritimme työntää kissaa kokonaan sisälle,ponkaisi kissa vihaisena sieltä pois.
Gurit ja minä olemme siis asuneet tässä ympäristössä suurinpiirtein yhtä kauan,ja Guritista oli tullut oikea talokissa;se oli aina odottamassa ulko-oven takana ja usein myös pyrkimässä sisälle,etenkin talvella. Se on seurannut minua ja Bambia ,mutta vain tiettyyn kohtaan saakka. Gurit on myös sen verran kesy,että voin nostaa kissan syliini.
Guritilla oli myös paras ystävä;vanhempi kissa nimeltä Vantz,joka kuoli (oli sairastunut ja hävisi,todennäköisesti kuoli) joka oli katsonut Guritin perään ihan pentuajoista lähtien.Vantzin hävittyä Gurit alkoi laihtua ja selvästi näkyi,että kissa oli hieman onneton. Niinpä Maya,joka ei tässä talossa enään asu mutta tulee usein talossa asuvan äitinsä luokse,päätti etsiä Guritille uuden kodin.
Tänään iltapäivällä se sitten tapahtui.E.joka asuu maatilalla,ja pitää jonkinlaista turvakotia kissoille,tuli hakemaan Guritin.Kuvassa E ja Gurit yrittävät tutustua toisiinsa.
Tähän koriin olisi Guritin pitänyt mennä mutta se ei ollutkaan mikään helppo juttu,vaikka korin pohjalle oli laitettu purkkiruokaa....Joka kerta kun puoli Guritia oli jo korin sisäpuolella,ja yritimme työntää kissaa kokonaan sisälle,ponkaisi kissa vihaisena sieltä pois.
Vähitellen luottamus kasvoi Guritin ja uuden isännän välillä.
Lopulta älysimme kääntää korin ylösalaisin ja saimmekin Guritin kokonaan sisälle ja ovikannen kiinni. Korin päälle laitettiin kangasta,joka rauhoittaa korissa olevaa kissaa,ja kori kiinnitettiin mahdollisimman hyvin E:n moottoripyörän takapenkille.Oli pakko tulla moottoripyörällä,koska itsenäisyyspäiväjuhlallisuuksien vuoksi suurin osa kaupungin kaduista on suljettu,eikä autolla olisi päässyt tänne ja pois.
Gurit pääsi turvallisesti perille eikä kuulemma edes ollut järkyttynyt kun pääsi korista pois. Nyt ei enään ole kissaa odottamassa ulko-oven edessä,mutta hyvä että Guritille löytyi koti:)
Felix,kissa kodin viereissä puistossa |
Aamulla selvisi,että Gurit oli päässyt karkaamaan talosta. E oli avannut oven ja silmänräpäyksessä Gurit oli kadonnut. Ehkä talossa olevan pennut ja muut kissat ja matka sinne olivat liikaa,ehkä uusi ympäristö pelotti.Maya oli niin huolissaan Guritista,että halusi ehdottomasti ajaa sinne,vaikka E:n talo onkin kaukana,ja etsiä Gurit. Talo on keskellä peltoja ja joítakin varastorakennuksia ja kävelimme ympäriinsä huudellen Guritin nimeä. Kunnes kuulimme vienon "mjaun" ,selvästikin Guritin.Kuulimme Guritin parikin kertaa,mutta emme tarkalleen pystyneet paikantamaan missä hän oli,mutta oli pienoinen helpotus,ettei kissa ollut mennyt kauemmaksi ,vaan on talon lähettyvillä.Jätimme tonnikalaa,mutta Gurit on kai niin paniikissa,ettei uskaltanut tulla syömään. Sovimme E:n kanssa ,että hän jättää polun varteen ruokaa ja juomaa muutaman kerran päivässä,ja siirtää juoma-ja ruokakipon joka kerta vähän lähemmäksi taloa. Saapa nähdä mitä tapahtuu.Gurit,vaikkakin on täysin kesy ja yrittää aina tulla taloon;on tottunut omaan reviiriinsä.Tosin taloon muutama viikko sitten täältä toimittamamme emo pienine poikasineen on kotiutunut hyvin,samoin kuin toinenkin kadulla ollut kissa.
Poikakissa turvatalossa
Turvatalossa oli kuvaushetkellä 8 pentua.Matkalla pois sieltä löysimme melkein vastasyntyneen pennun eräästä varastorakennuksesta.ja veimme sen E:n .turvataloon.
Että nämä ovat suloisia!