sunnuntai 4. joulukuuta 2011

Pekka ja sitruspuut

Blogin lukijoita ehkä kyllästyttää kun laitan tänne niin usein kissakuvia,mutta kun näitä on täällä lähimaisemissa niin monta ja kissafanina en voi olla ottamatta niistä kuvia;kissat ovat mainioita kuvauskohteita. Tällä kertaa kuvasin taas Pekka-kissaa(joka onkin tyttökissa),jonka kuvia täällä on ollut ihan pennusta asti.Pekka asustelee tässä kotitaloni puutarhassa ja puistossakin,ja usein seuraa Bambia ja minua,kuten tänäänkin iltapäivällä.Vastapäätä puistoa on samarialaisten alue,ja yhdellä pihalla monta sitruspuuta.Pekka hyppeli heti aidalle . Joku on minulle  sanonut ,että itsevarma kissa pitää häntäänsä ylpeästi ylhäällä kuten Pekka;D
Mandariinipuusta on pudonnut monta hedelmää,eikä kukaan näytä niitä korjaavan.Sääli hukkaan menneitä hedelmiä.Samoin on viereisen appelsiinipuun laita. Yhtenä päivänä pihistin mandariinipuusta yhden mandariinin:voi kuinka se oli hyvä!
Onpa mielenkiintoista,mitäköhän nämä ovat...
Sitruunapuun hedelmät ovat vielä vihreitä
Sitruunoiden alla on kiva levätä vaikka ne tuoksuvatkin pahalta..;D (kissat kaihtavat sitruksen tuoksua)
Pitäisköhän jo hypätä alas? Tuo täti joka minua aina silittää ja ottaa syliin ja mun koirakaveri ovat jo menossa puistoon päin.

lauantai 3. joulukuuta 2011

Kissa

Puiston kaunein kissa.
Toisin kuin monet muut puiston kissat,tämä on arka ja ja ujostelee sekä ihmisiä että koiria.Tiemme kohtasivat taas tänä aamuna,Bambia ulkoiluttaessa.
Mikä tuijotus! Onkohan tämä jonkun kissa vai ihan vain todella arka puistokissa.
Muistuttaa paljon Suomessa olevan Otto-kissani isäkissaa,joka oli norjalainen metsäkissa.
P.S. Nyt kun on viileää sisälläkin,hyppii Bambi koko ajan syliini juuri kun olen jotain tänne kirjoittamassa..Siinä sitten on hieman hankala kirjoitella,mutta jos sen laitan alas,niin pian se on taas vieressä vinkumassa;D

perjantai 2. joulukuuta 2011

Mukavaa ensimmäistä joulukuun viikonloppua

Tietokonehuoneesta otettu  kuva allaolevasta puistosta.. Leikkikentän kohdalle on viime päivinä ilmestynyt  korkeita pylväitä,sinne ollaan pystyttämässä katosta.Voi sitten leikkiä siellä sateisinakin päivinä,jos vain sadetta tulee,,,
Täällä on joulukuu alkanut kauniilla säällä:öisin viileää mutta  päiväsaikaan on 20 asteen paikkeilla,ja jos on aamulla takki päällä niin iltapäivällä se on jo turha.
Kukkivat puut ovat kauniita!


Viikonloppumusiikiksi Tennesseestä kotoisin mutta New Yorkin Brooklynissä asuvan Clare Bursonin laulu "The  Only Way" Vielä enemmän pidän tästä  Claren tulkinnasta Arcade Firen laulusta  "We used to wait"

maanantai 28. marraskuuta 2011

Napeista on moneksi

Erään Tel Avivin eteläpuoleisen keskustan kadulla näin tällaisen uuden hahmon ompelutarvikekaupan ulkoseinässä.
Napeista tehty.Tällaisista
ja tällaisista. Paljon nappeja oli tuohon hahmoon laitettu ja lopputulos aika hyvän näköinen!
Jonkun matkan päässä kahden Tel Avivin pääkadun varrella olevan rakennuksen restaurointi lähenee loppuaan.
Rakennus,vuodelta 1921,oli aikoinaan Tel Avivin ensimmäinen loistohotelli. Hotellina se lakkasi toimimasta 1950-luvulla,jonka jälkeen rakennuksessa toimi taksiasema,pubi ,matkatoimisto,joogasali ja muutakin. Rakennus oli vuosien mittaan päässyt rumaan ja huonoon kuntoon,eikä alkuperäisestä kauneudesta ollut paljon jäljellä,kaikenlaisten muutostöiden johdosta.Kun takana näkyvää tornitaloa alettiin rakentamaan,joutuivat he myös restauroimaan vanhan Ben Nahum-hotellin.
Tällaisen talon restaurointi on mittava ja kallis operaatio. Koska alkuperäisiä piirrustuksia ei löydetty,jouduttiin turvautumaan arkistojen vanhoihin valokuviin. Työ oli pikkutarkkaa ja vaati hyviä ammattimiehiä.Talossa oli alunperin useita seinämaalauksia ja seiniä kuorittiin ,pikkutarkasti ja hyvien ammattilaisten voimilla,jonka jälkeen seinämaalaukset restauroitiin.Tel Avivissa on väki-ja talomäärään verrattuna enemmän seinämaalauksia kuin useimmissa muissa kaupungeissa maailmalla:syy siihen on se,että kun kaupunkia rakennettiin,ei ihmisillä ollut varaa tapetteihin eikä ilmastokaan niiden käyttöä suosinut silloin.Vielä ei ole päätetty minkälaisia yrityksiä taloon tulee,mutta alimman kerroksen parvekeosassa näkyi jo päivänvarjoja,joten kai sinne tulee ainakin uusi ravintola.

Viikonloppuna leivoin hurjan kasan piparkakkuja,jotka menevät keskiviikkona  pakolais-ja vierastyöläisten lasten iltapäiväkerhoon.Viime vuonnakin tein,ja lapset tykkäsivät:)
Kaupasta löysin ilokseni ympäristöystävällisiä,luonnossa hajoavia leivinpaperiarkkeja:)



lauantai 26. marraskuuta 2011

Täydellinen ulkoilupäivä ja kierros lähiympäristössä

Tänään on kyllä ollut täydellinen ulkoilupäivä täällä! Mittari näytti 17 astetta nyt iltapäivällä ja aurinko paistoi,muttei liikaa.Miksei tällaisia päiviä voi olla enemmän,,,,,Loistavan sään johdosta pääsi Bambikin tavanomaista pitemmälle lenkille.
Lähellä oleva ympäristö muuttuu koko ajan.Asuinalueeni vieressä on leveä katu ja katukiveyksiä on viime aikoina  myllerretty ja muutettu. Tarkoituksena kai on ,että tulee erikseen kävely-ja pyöräilykatu.
Viime maaliskuussa kuvasin samaa aluetta.Silloin tuo alue,missä nyt on uudet laatat,oli täynnä keltaisia villikukkia. Täytyy mennä keväällä sitten muualle niitä poimimaan.
Pienen matkan päässä  rakennetaan suurta toimistokompleksia. Onneksi sinne pitäisi tulla myös kahviloita,kuntosali ja muutakin hyödyllistä.Tosin siihen menee vielä muutama vuosi..
Onneksi luontoakin on jäljellä ja kiipesin pienelle kukkulalla ihan siellä  näkyvien kukkien vuoksi.
Trumpetti-eli pasuunakukka.Näitä oli siellä sun täällä.
Kotiloitakin oli tuolla pikku kukkulalla vaikka kuinka paljon

Nyt olimme jo kaupungin teollisuusalueella.Tuolta kun menee alaspäin löytyy lähin supermarkettini.
Ja liikenneympyrän toiselta puolelta katsottuna näkyvät  taustalla kotikatuni talot 
Pienet keltaiset kukat kukkivat nyt
Keltaisiakin pasuunankukkia löytyi
Kotia lähestyessä huomasin useita korkeita pensaita,joissa oli oranssin värisiä marjoja.Näyttävät ihan syötävän hyviltä mutta ovatkohan ne...Tämä voisi olla Pyracantha,jolloin marjat ovat raakoina pahoja mutta niistä voi keittää hyytelöä.Minulle tästä tulee mieleen tyrni,mutta piikkejä en nähnyt,,
Edit;olen etsinyt nimeä tälle marjalle,ja tullut siihen tulokseen,että se ei voikaan olla Pyracantha,vaan Duranta Erecta, alunperin Etelä-Amerikan ja Karibian alueelta oleva pensaskasvi. Duranta erecta onkin myrkyllinen kasvi,joten parasta vaan jättää nuo marjat rauhaan. Linnut tosin voivat noita marjoja syödä,ilman että kuolla kupsahtavat,kuten koirat ja kissat,noita syötyään.

Tässä netistä löytämäni kuva Duranta Erectasta.Selvästi näyttää olevan sama marja kuin omassa kuvassani.

perjantai 25. marraskuuta 2011

Magneetteja joka tuutista

Täällä on tapana jättää ulko-oveen magneettisia mainoksia.Niitä onkin sitten kerääntynyt tosi runsaasti ja olen laittanut ne ulko-oven sisäpuolelle.Tuossa joukossa onkin sitten vaikka kuinka monen sähkömiehen ja etenkin putkimiehen mainokset.....
Minäpä olen keksinyt niille uutiskäyttöä,eli liimaan päälle jonkun kuvan ja sitten lakkaan ne.Ja sen jälkeen ne ovat päätyneet jääkaapin oveen...Vain ihan todella hyvän putkimiehen ja sähkömiehen mainosmagneetit säilytän sellaisenaan.

torstai 24. marraskuuta 2011

Luovutusvoitto puluille ja jännä jugurttibaari

Muutama vuosi sitten kirjoitin puluongelmastani,eli siitä,että pulut olivat täysin valloittaneet keittiön ikkunoiden alapuolella olevan pyykinkuivaustasanteeni. Asunnossani ei ole parveketta,mutta kaikilla on keittiön ulkoseinän ulkopuolella reunallinen pyykinkuivaustasanne.Sinne olivat pulut tehneet pesänsä ja vielä kehtasivat muniakin sinne,eikä mikään auttanut. Tuosta postauksesta on jo kulunut melkein 2½ vuotta,ja sen jälkeen jatkoin taisteluani pulujen kanssa,mutta jouduin toteamaan,että en oikein pysty mitään tekemään. Jossain vaiheessa sitten siirryin käyttämään pyykinkuivaustelinettä sisäpuolella,ja ihan hyvin se onkin toiminut:kesällä pyykit kuivuvat sisälläkin todella nopeasti ja nyt kylmemmällä säällä hieman hitaammin.Sitäpaitsi vastapestyn pyykin tuoksu on ihana! Loppujen lopuksi en ole kauhean harmissani siitä,etten voi käyttää pyykinkuivaustasannettani,sillä se on varjoinen paikka,jonne aurinko ei kunnolla pääse paistamaan,mutta pulut vieläkin välillä herättävät minut ärsyttävällä kujelluksellaan. 
Alkuviikosta kävin tarkastamassa Tel Aviviin joku aika sitten avatun jugurttijäätelöbaarin;Tapsin. Siellä on parilla seinällä useita hanoja,joista jokaisesta tulee eri makuista jugurttijäätelöä,myös rasvatonta ja sokeritonta,jos sellaista haluaa. Yksi seinämä taas on täynnä karkkipurkkeja,joista laitetaan karkkeja jugurttijäätelöön. Ja sitten on erilaisia kastikkeita ja hedelmiä,joita voi myös lisätä jugurttiinsa.Paikan erkoisuus on se,että kaikki tehdään itse,eli valitaan joko suuri tai tosi suuri purkki ja sitten vain hanoja aukaisemaan,ja valitsemaan juuri niin paljon ja niin monta erilaista jugurttijäätelöä kuin haluaa,ja sitten voi karkkipuolelta laittaa haluamansa määrä karkkeja joukkoon,samoin kuin hedelmiä ja erilaisia kastikkeita.Lopuksi koko komeus punnitaan ja maksu sen mukaan. Todella hauskaa oli kokeilla eri jugurttijäätelöitä eri hanoista. Itse en pidä mistään lisäyksistä jugurttijäätelössäni,vaan pidän siitä ihan sellaisenaan.Onneksi,sillä olisi vaikeaa valita sillä kaikkea oli niin monta lajia!
Idea on amerikkalaisen,mutta ensimmäinen Taps avattiin Tel Avivissa.Valitsin  juustokakun makuista jugurttijäätelöä sekä granaattiomenan ja vadelman makuista jugurttijäätelöä.Makuja oli aika monta ,kuten täällä näkyy. Peilejä ja valojakin tuolla oli sen verran että kuvista tuli vähän hassuja;D