tiistai 7. huhtikuuta 2020

Bambi 12 vuotta!

Niin on vuosi taas kulunut ,  ja Bambi täyttää huomenna 12 vuotta!  Näinä päivinä  koiraystävä on  tosi tärkeä  sillä koira pitää viedä ulos, vaikka olisi ulkonaliikkumiskielto.... Eilen täällä kerrottiin uutisissa että näiden rajoitusten aikana on adoptoitu paljon normaalia suurempi määrä kissoja ja koiria, sillä  kun suurin osa ihmisistä kotona eivätkä töissä,  niin on aikaa tutustua uuteen lemmikkiin.  Toivottavasti lemmikit pysyvät uusissa kodeissaan myös sitten kun elämä palaa normaaliksi, eikä enään olla kotona koko ajan..
Ehkä muistatte minun kertoneen että huhtikuun 8.  ei välttämättä ole Bambin oikea syntymäpäivä, mutta kun adoptoin Bambin vuonna 2008,  minulle kerrottiin että Bambi on syntynyt  huhtikuun alussa, ja siitä lähtien on Bambin syntymäpäivää vietetty huhtikuun 8. päivänä.
Iästään huolimatta Bambi  voi hyvin,  vaikka tässä iässä väsyttää enemmän, eikä askel enään ole aina yhtä nopea kuin nuorempana. Kuonokin on harmaanvalkea.
Nyt kun on nämä rajoitukset, ei ole samalla tavalla kuvattavaaa kuin ennen.   Kaipaan Tel Avivin eläväistä keskustaa tosi paljon, mutta tällä hetkellähän se keskusta on täysin kuollut.   Onneksi on tämä puisto kodin edessä,  jossa voi ulkoilla  kun on se 100 metrin sääntö.  Valkoiset ruusut kukkivat nyt puistossa, ja ne ovat tosi kauniita.
Katkaisin yhden kukkivan oksan ja laitoin kotona maljakkoon.  Nämä eivät tuoksu millekkään mutta ovat niin nättejä:)  
Kirkkaan punaisena kukkiva korallipuu on myös niin kaunis kukkiessaan.  Täällä alkaa huomenna illalla  Pesah, eli juutalainen pääsiäinen,  joka tänä vuonna on erilainen kuin koskaan. Sitä saa viettää vain  ydinperheen kanssa, eli niiden kanssa jotka asuvat samassa asunnossa.  Koska tässä niin perhekeskeisessä ja sukurakkaassa  maassa pelättiin että ihmiset  eivät tottelisi tuota sääntöä , ja  menisivät sukulaisten tai perheenjäsenten luo viettämään pyhää,   alkaa täällä tänään totaalinen karanteeni, eli minnekkään ei voi mennä, perjantai -aamuun saakka.  Ei saa edes mennä autolla kaupungista toiseen. Tämä on  kyllä ihan järkevä päätös,  koska aika varmaa on että monen täkäläisen on todella vaikeaa  juhlia pääsiäistä vain ydinperheen kanssa.  Sen sijaan telkkarista voi seurata virtuaalista juhlintaa. 
Ja jos te rakkaat lukijat ette voi viettää tulevaa pääsiäistä rakkaittenne kanssa koronan johdosta, voitte viettää sitä heidän kanssaan virtuaalisesti, kiitos Valion.  Valion virtuaaliseen pääsiäispöytään pääsette täältä.
Kasvien lisäksi puistossa voi kuvata kissoja.
Tai räksyttäviä  Maina-lintuja.
Meidän talon ympärillä  asuva Levana, iäkäs kissaneiti, joka joka aamu odottaa että tuon hänelle aamiaista.
Oikein hyvää pääsiäisen aikaa:)

tiistai 31. maaliskuuta 2020

Kukkia ja pitkästymistä

Kotona oleminen alkaa välillä tuntua aika ahdistavalta, ehkä sen takia koska asun yksin. Luulen että yksinasuville tämä pakollinen sisällä pysyminen on ehkä kaikkein vaikeinta, enkä ole ehkä koskaan tuntenut oloani yksinäisemmäksi.  .Vaikka asunkin yksin, en normaalisti tunne oloani yksinäiseksi,  mutta nyt tunnen. Onneksi on Bambi, enkä tosiaankaan tiedä mitä tekisin ilman rakasta koiraa, joka onneksi on pakko välillä viedä ulos. 100 sallitun metrin alueella on   nyt kauniisti kukkivia puita, kuten tämä  korallipuu kodin edessä oleva korallipuu,   joka kukkii ennen lehtien ilmestymistä.


Jostain syystä tähän videoon niin hyvin sopiva musiikki ei kuulu tässä, Kuuletteko te?
Olen tottunut olemaan lähes päivittäin Tel Avivissa, mutta nyt en ole ollut siellä sen jälkeen kuin tori suljettiin. Eikä olekaan mitään erikoista syytä olla sielä nyt kun kaikki on kiinni, rantoja myöten. Viime viikolla kuvaaja ja filmintekijä Nadav Zofi kuvasi 3 päivän ajan tyhjää Tel Avivin kaupunkia,  ja kun katsoin uudestaan ja uudestaan tätä  kauniin surumielistä videota  , oli vaikeaa uskoa että niin eläväinen ja ihmisiä täynnä oleva kaupunki on nyt kuin aavekaupunki. 
Rajoituksia muutetaan lähes päivittäin ,  ja joka kerran olen pelännyt etten pääse supermarkettiin,  mutta vielä on rajoitetetusti   joitakin julkisen liikenteen linjoja ,   joten onneksi pääsen sinne, sillä kävelymatkan päässä en löydä paljon mitään, eikä kotiinkuljetukseen voi tällä hetkellä luottaa. Viime viikolla  lattiaan oli laitettu  2 metrin päähän noita tarroja, mitä nyt on Suomenkin kaupoissa,   ja markettiin päästettiin ihmisiä vain tipottain. Matka supermarkettiin tai läheiseen vihanneskauppaan , ja ulkoilut Bambin kanssa ovat ainoat kerrat kun poistun kotoa, ja muutenhan saa poistua vain 100 metrin päähän. Kodin viereinen puisto täyttää tuon kriteerin joka kohdassa;D

   Täällä alkaa viikon kuluttua Pesah.  eli juutalainen  pääsiäinen, ja päätin että menen supermarkettiin vain nyt kerran ennen pyhää, ja seuraavan kerran vasta pyhien jälkeen,  parin viikon kuluttua ,   jos bussilinja supermarkettiin vielä silloin toimii.  Pesah on taas samaan aikaan pääsiäisen kanssa,  ja tänä vuonna pyhä täällä on erilainen kuin koskaan,  sillä sitä saa viettää vain  ydinperheen kanssa, eli niiden kanssa jotka asuvat samassa kodissa. Tänä aamuna supermarkettiin tulevilta ihmisiltä tarkistettin myös kuume...  Muutama päivä sitten ilmoitettiin myös että tänä lukuvuonna ei enään ole koulua, sääli  koululaisia.  Mutta tänään luin myös positiivisen uutisen, eli Tel Avivin kaupunki ei enään salli kertakäyttöastioiden viemistä rannoille,  sitten joskus kun rannat taas avataan. Täällähän käytetään järkyttävän paljon kertakäyttöastioita, joten tuo olli hyvä päätös:)
Viimeisen viikon aikana on ollut hyvin lämmintä, eikä ole satanut,  ja luonnon kukat alkavat jo kuivua. Tämän kuvasin eilen , ja tuosta huomaa että  kiiltomalvan lehdet alkavat jo kellastua. Kylmä kausi on nyt lopullisesti loppu,   ja tämä talvi oli säitten puolesta parhain talvi vuosiin. Sää oli pitkään aivan ihana:)
En voi mennä tapaamaan kotikadullani asuvaa Evelyniä, sillä   sekä Evelyn että miehensä ovat sairaalloisia, ja riskiryhmässä.   Onneksi heidän aikuinen tyttärensä asuu kotona,  joten voi käydä heille kaupassa ym.   Täällä on ollut ihan kamalia ongelmia  supermarkettien  ruokaostoksien kotiinkuljetuksen kanssa:  eri markettiketjujen sivut kaatuivat kun kaikki halusivat tilata ruokaatuotteita kotiin,  ihmiset saivat vääriä tuotteita jne.  
  Unikko ehkä...Kun täällä keväällä kukkii 3 lähes samannäköistä punaista,  mutta eri lajikkeen kukkaa, en ole koskaan varma mikä on mikä;D
Puiston vieressä sitruspuut kukkivat, ja niistä leviää ihanan huumaava tuoksu.  Toivotaan että koronan huippu on pian saavutettu, ja että mennään kohti parempaa.

tiistai 24. maaliskuuta 2020

Ei otsikkoa

Alkuun tämä kuva meidän talon  sivun edessä olevasta pläntistä, joka oli ihanan vihreä vielä  viikonloppuna, mutta muutama tosi lämmin päivä on jo ehtinyt hieman kuivattaa  kasveja, ja pian ne ajellaan pois.  Bambi tykkää tehdä tässä pisut aamuisin...
Tunteet ovat hieman sekaisin , joka päivä muutoksia täällä. Puolitoista viikkoa sitten  ilmoitettiin että kaikki ravintolat,  kahvilat, baarit, kuntosalit, kauppakeskukset ym. suljetaan.  Minua suututti se ettei ravintoloille ym.  annettu lainkaan siirtymäaikaa. Vaikka  sulkeminen oli ollut ilmassa  jonkun aikaa,  tulis se silti yllätyksenä,  ja ravintolat ja  kahvilat, sekä muut olivat tilanneet aineksia jotka menivät hukkaan kun eivät saaneet valmistautua.  Olin ihan raivoissani siitä,  sillä tunnenhan minä pienten paikkojen omistajia, jotka eivät ehkä pysty enään avaamaan oviaan uudestaan kun kaikki tämä on ohi.Muutama päivä päätöksen jälkeen jotkut kahvilat saivat luvan myydä take away-kahvia,  ja ravintolat saivat tehdä ruoka-annoksia kotiinkuljetusta varten.  Päivä päätöksen jälkeen kävin torilla,  joka näytti todella tyhjältä,  ja  halusin mennä juomaan kahvit  tuttuun pikku kahvikauppakahvilaan torin alkupäässä.    Yleensä istun tuossa tiskin edessä, jossa on niin kiva jutella vaikka kuvassa näkyvän Itain kanssa. Nyt   sinne ei päässyt lähelle,  ja sai ostaa kahvia  vain take-away-annoksina,  tai kahvia kotiin. Muutama päivä myöhemmin kahvikauppakahvila kuitenkin suljettiin , ja paikan 3 työntekijää jäivät työttömiksi.
Samana  päivänä kun kävin kahvikauppakahvilassa, kävelin ompelutarvikekaupan ohitse, jossa aina kaupassa työskentelevän himovirkkaajan töitä.  Silloin osa muista kuin ruokakaupoista ja apteekeista olivat vielä auki.   Ihmisiä kehoitettiin  pysymään kotona, enkä minäkään mennyt muualle kuin ulkoiluttamaan Bambia, tai ruokaostoksille supermarkettiin,  sillä julkinen liikenne toimi vielä rajallisesti, päiväsaikaan. Iltaisin liikenne pysäytettiin aikaisin,  eikä perjantaina , joka normaalisti vilkkain kauppapäivä,   ollut lainkaan julkista liikennettä.  
Suunnilleen joka ilta television uutislähetyksessä , korruptoitunut pääministerimme, joka käytti koronaa hyväkseen  välttääkseen oikeudenkäynnin, ja sulki oikeuslaitoksen, kätevästi koronaan vedoten, ilmoitti uusista rajoituksista. Halusin katsoa mitä kuuluu torille, onko siellä ihmisiä, mitä kuuluu  tutuille torimyyjille.   Carmel-tori on ehkä rakkain paikkani täällä. ja aikonaanhan asuin ihan vieressä.   Bussit kulkivat, harvemmin ,mutta olivat hyvin tyhjiä, ja oli helppo pitää se 2 metrin vaadittava etäisyys. Muuten,  Välimeren ihmisille, jotka ovat tottuneet  fyysiseen läheisyyteen, tämä on kaikkea muuta kuin helppoa, mutta uutisissa ollut pelottelukampanja tehosi ,  ja ihmiset todellakin  yrittävät pitää tuota  välimatkaa.  Tori oli masentavan tyhjä, mutta jotkut vihanneskojut alempana olivat vielä auki. Kävin juttelemassa Benin lihakaupassa,  ja Beni kertoi että hän ainakin aikoo pitää kauppansa auki  niin kauan kuin voi.
Ihmettelin kun näin torin keskiosassa kahvilapisteen auki. En ole koskaan aiemmin juonut tuolla kahvia kun juon aina siinä edellisessä, mutta nyt vain tämä oli auki, ja olin hyvän espresson tarpeesssa. Tunti tämän jälkeen poliisit tulivat ja sulkivat koko torin.   Tällä kertaa todellakin ahdisti, sillä miksi heille ei voitu ilmoittaa   etukäteen tarpeeksi ajoissa. Monet torin myyjistä saavat vain pienet tulot myynnistään, eikä heille nyt ole mitään rahallista tukea. Monet eivät varmaan enään pysty palaamaan torille kun  kaikki tämä on ohi. Surettaa, etenkin kun tänä vuonna piti viettää torin 100-vuotisjuhlaa. Tämä oli aika absurdi päätös , sillä  samalla kun tori oli tyhjä koska turistit ja muut eivät enään tule sinne,  supermarketit ovat olleet  täynnä ihmisiä.
Melkein kaikki oli kiinni ennenkuin poliisit tulivat ja sulkivat loputkin kojut. Ehdin ostaa nipun basilikaa tutusta kojusta, ja kestää varmaan kauan ennenkuin taas pääsen ostamaan  niin suuren nipun basilikaa....
Koronatapaukset lisääntyvät vauhdilla,  ja eilen ilmoitettiin että tulee totaalinen  ulkonaliikkumiskieltö. Tähän astihan ulkona olemisesta ei ole  sakotettu,  ja on ollut jonkin verran julkista liikennettä , joten ihmisiä on ollut liikkeellä, vaikkakin vähän. Huomenna pitäisi astua voimaan se että ulos voi mennä vain jos on pakko ostaa ruokaa tai lääkkeitä, ja vain lähelle,  ja koiraa voi ulkoiluttaa  , myös vain lähellä, ei mitään lenkkeilyä sentään. Puistoissakaan ei saa olla , ja kodin viereisesä puistossa ei tosiaankaan ole   käyty paljon viimeisen viikon aikana.  Pelästyin ,sillä en ollut ostanut Bambille tarpeeksi ruokaa, ,mutta onneksi tänään vielä on julkista liikennettä , joten pääsin  supermarkettiin. Bambi tykkää  paljon  enemmän Bonzosta, jota ostan supermarketista, kuin eläintarvikaupoissa myytävistä ruuista, joita tilasin ennen kotiin. Onneksi pääsin  bussilla supermarkettiin vielä kerran.

Huomenna varmaan sitten alkaa  kaikille pakollinen karanteeni, kunhan tereysministeriö ja  valtiovarainministeriö  pääsevät  yhteisymmärrykseen. Luin että terveysministeriön  apulaispäällikkö haluaisi sulkea jopa ruokakaupat ! Miten tästä kaikesta pääsee yli  kun tämä on ohi? Täällä joutuu 80 %  väestöstä ulkonaliikkumiskieltoon.  Vaikeaa keksiä mitään  iloista sellaisesta. Pysykäähän terveenä rakkaat lukijat.

tiistai 17. maaliskuuta 2020

Etäällä trooppisessa puutarhassa

Edellisessä postauksessani yli viikko sitten kerroin korona- rajoituksista, jotka silloin tuntuivat ihan kamalan rajoittavilta. Mutta kuten on tässä kuussa, tapahtunut kaikkialla,  kaikki muuttuu niin nopeasti, ja äkkijärkytyksen jälkeen ei ole muuta vaihtoehtoa  kuin sopeutua tilanteeseen, ja toivoa että se  pian muuttuisi parempaan suuntaan, joka puolella maailmaa.
Lauantaina täällä ilmoitettiin että kaikki ravintolat,  kahvilat, baarit,  kuntosalit, kauppakeskukset ja vastaavat paikat joutuvat sulkemaan ovensa.  Se  oli aika järkytys ravintoloille ja kahviloille,  sillä vaikka ehkä monet olivat sellaista aavistaneet  ,  se tapahtui niin äkkiä ettei kukaan ollut valmistautunut siihen,  ja yhtenä päivänä sadat tuhannet joutuivat työttömiksi. Minusta heille olisi pitänyt antaa edes yksi päivä  järjestää asioita, sillä monilla oli varastoissa ruokatarvikkeita joita he eivät nyt voi käyttää,  ja niin monet heistä  eivät kestä  5 viikkoa ilman kassavirtaa.  Muutama päivä myöhemmin annettiin joillekin paikoille lupa tehdä ruokaa, mutta vain niin että  ihmiset ostavat tai tilaavat sitä mukaansa  , istua ei saa missään.
Välillä tuntui melkein kuin sademetsässä
Kun näistä rajoituksista huolimatta   sairastuneiden luku nousi päivittäin,  aloin aavistaa että pian rajataan pois myös julkinen liikenne.   Tammi-helmikuussa kirjoitin minulta tilattua Tel Aviv-opasta,  ja sitä tehdessäni opin  että Tel Avivin keskuspuistossa on paikkoja joita en ole koskaan nähnyt. Yksi niistä on trooppinen puutarha.   Halusin nähdä puutarhan ennenkuin on todellakin pakko olla vain sisällä.  Tänään , tiistaina, saimme lisäksi vielä pienen yhden päivän takatalven,  joten sääkin oli mukava, ja matkasin bussilla   HaYarkon-puistoon, ja siellä olevaan   trooppiseen puistoon. 
Bussit ovatkin olleet erittäin tyhjiä tällä viikolla, ja niissä on ollut verrattain helppoa pitää se kahden metrin etäisyys .  Bussi puistoon menee ihan kotini vierestä ja pysähtyy puiston eteen. Löysin trooppisen puiston, ja portin takana oli ikäänkuin lipputoimisto, joka oli kiinni, joten ehkä normaalina aikana  tuonne on joku pieni pääsymaksu, mutta nyt siellä ei ollut ketään.   En tajua että  olen ollut tuolla keskuspuistossa  satoja kertoja, mutta en kertaakaan tässä trooppisessa puistossa.
 Trooppinen puisto oli yllättävän suuri, ja niin ihanan vehreä.
Puisto on täynnä upeita kasveja;  harmi vain että vain joidenkin kasvien edessä oli infotaulu. 
Bambua
Olin tuolla puistossa yli tunnin , eikä siellä koko aikana ollut ketään muuta.  Kuulin vain lintujen laulua , ja etenkin papukaijojen räkätystä;D, mikä sopi niin hyvin trooppiseen puistoon.
Mikäköhän kasvi tämä on...
Mielestäni pullopuut ovat upeimmillaan silloin kun ne ovat lehdettömiä. Tämäkin oli niin mieletön luonnon taideteos.
Jossain vaiheessa huomasin  että puiston keskellä on lampi.
Olisin voinut olla täällä koko päivän, oli niin rauhallinen paikka. Tuossa lammessa uiskenteli syötävän näköisiä kaloja, mutta en tiedä mitä lajiketta ne ovat.
Puistossa pystyi helposti unohtamaan koronan....
Hmm, mitäköhän kaloja nuo ovat...
Niin kaunista.
Trooppisen puiston lähellä on alue, mistä kuumailmapallo lähtee liikkeelle. Nyt se saa  olla maassa kauankin, sillä ei ole kysyntää...
Ennenkuin lähdin pois puistosta,  kävin katsomassa kauriita.  Niitä vahtiva emu oli poissa;  ehkä se oli siirretty puiston isompaan eläinnurkkaukseen.
Kun tulin puistosta pois, korona tuli tahtomattakin mieleen,    sillä puiston parkkialueelle oltiin pystyttämässä drive-inn korona-testauspaikkaa. Myöhemmin iltapäivällä rajoituksia tuli lisää:  ei saisi enään poistua lainkaan kotoa ellei ole tarvetta ruokaostoksille tai apteekkiin,   ja huomisesta lähtien bussit ja junat lopettavat jo aikaisin illalla, eivätkä kulje lainkaan perjantaisin,  joka normaalisti on viikon  vilkkain kauppapäivä, ennen sapattia.

keskiviikko 11. maaliskuuta 2020

Vaisu Purim-juhla tällä kertaa

Welcome to Tel Aviv luki tämän  toimistotalon seinällä  Tel Avivin satamassa pari viikkoa sitten. Tämä ei enään päde,  sillä täällä Israelissa otettiin tällä viikolla kaikista järeimmät rajoitukset  Kiinan jälkeen. Minusta ne ovat tuntuneet tosi rajuilta , liikaakin, mutta ehkä täällä ei haluta että  tapahtuisi kuin Italiassa.  Huomisesta lähtien tänne ei tule enään ulkomaalaisia lentoja, toistaiseksi.   Finnairkin peruutti kaikki maalis-huhtikuun lennot.   Kaikki tänne tulevat olisivat joutuneet suoraan karanteeniin, joten ei ollut mitään järkeä lentää tänne. Niin ,  ja korona-tapauksia täällä Israelissa on toistaiseksi 82  eikä yhtään kuollutta, ja täällä asuu  yli 9 miljoonaa ihmistä tällä hetkellä. No ainakin öisin ei nyt tarvitse jonkun aikaa kuunnella yläpuolella lentäviä lentokoneita. Auttavatkohan nämä toimenpiteet... Kuinka kauan joudumme täällä kärsimään näistä rajoituksista....Jo tänään näin suljetun hotellin, ja luin suositun ravintolan pistäneen lapun luukulle. Kuolinisku turismille  vaikuttaa niin moneen alaan täällä.
Ja busseissa ei enään saa tulla etuovesta,  kuljettajan kohdalla,  ja kuljettaja on eristetty muista näin.  No...
Eilen Purim-päivänä lähdin kaupungille, ja päätin ottaa kameran mukaan, sillä halusin kuvata naamioituneita ihmisiä. Bussissa huomasin ettei minulla ollutkaan kangaskassiani johon olin laittanut kamerani.  Oli kaikenlaista hässäkkää aamulla enkä kunnolla muistanut miten oli käynyt kassini kanssa,  ja ajattelin että se oli ehkä jäänyt kotiin. Mutta kun paljon myöhemmin tulin kotiin, siellä ei ollut kassia eikä kameraa, ja silloin tajusin että olin jättänyt sen bussipysäkille. Bussin nimittäin tuli liian ajoissa, ja juttelin yhden tutun kanssa, ja juoksin bussiin, niin että kassi jäi pysäkin penkille.  Kävin laittamassa lapun bussipysäkille, ja  viestin asuinalueeni Face-ryhmään, mutta selvää  että kameraa ei enään löydy. Voi itku..ja etenkin ne tärkeät kuvat siellä jotka olivat vain kamerassa...Mutta ei voi mitään.  Normaalisti Purim-päivänä on tosi railakas ja iloinen tunnelma, mutta nyt oli aika vaisu tunnelma, eikä naamioituneita ihmisiäkään näkynyt niin paljon.  Kaikki suuret tapahtumat oli muutenkin peruttu.
Mutta sitten näin jotain upeaa.
Aivan mielettömät asut tällä perheellä, ja  perheen äiti oli itse valmistanut nämä asut.
Perheen  tytär edusti hieman eri tyyliä, mutta hieno oli hänenkin asunsa.
Sitten näin tutun vaatekaupan ukkelin. Olen ennenkin kuvannut hänet tänne Purim-päivänä,  ja kerran hän oli naamioitunut aika hassuksi naiseksi;D Hän kertoi liimanneensa koristeet tavalliseen valkoiseen T-paitaan.
Kävelin kohti bussipysäkkiäni,  mutta huomasin että keskustan ihanassa Gan Meir-puistossa oli joku tapahtuma. Tämä oli eilen aamulla kun vielä  sai pitää maksimum 5000 ihmisen tapahtumia. Illalla tuo luku putosi 2000 ihmiseen, ja juuri äsken luin että nyt ei saa olla kuin maksimum 100 henkilön tapahtumia! Se tarkoittaa ettei missään saa olla samalla hetkellä enemmän kuin 100 ihmistä. Miltä kaikki tämä kuulostaa teille? Kuten kirjoitin tuolla alussa, täällä on vain 82 sairastunutta mikä on koko väestöstä tosi pikkuruinen osa.  Tuntuu että joka päivä  tulee lisää rajoituksia mutta silti joka päivä on muutama sairastunut lisää, mutta kaikki sairastuneet ovat joko olleet ulkomailla tai olleet tekemisissä  ulkomailta palanneen kanssa. Myös karanteenissa olevia aletaan valvoa että he noudattavat karanteenia.  Rajut toimenpiteet auttoivat vähentämään  koronan leviämistä Kiinassa, mutta entä täällä?  Minusta edelleenkin taloudelliset menetykset voivat olla vielä vaarallisempia kuin korona täällä.
Puistoon oli rakennettu kaikenlaisia juttuja, joihin jonotettiin.Näytti siltä että ne oli tehty kierrätysmateriaaleista. 
Ihmisiä ei todellakaan ollut paljon. Normaalisti tällaisessa tapahtumassa olisi ollut täyttä, etenkin aurinkoisena, lämpimänä päivänä.
Ihana nalleperhe puistossa.  Sain tietää että  tapahtuma liittyi puiston reunalla sijaitsevan LGBT-keskuksen kymmenvuotisjuhliin. 
Mitenköhän tuo 100 ihmisen rajoitus oikein lasketaan...Jos tulen vaikka tänne puistoon, onko siellä joku stopperin kanssa vahtimassa ettei ole yli 100 ihmistä.
Puiston ihana ekolampi. Kun poikani oli pieni ja asuimme täällä ihan puiston vieressä,  tulimme usein katsomaan lammessa asuvia sammakoita .  Puisto on sen jälkeen laitettu uuteen kuntoon,  eikä lammessa enään ole sammakoita vaan koikarppeja.
Epänormaalin väljää...
DJ piti huolen musiikista.
Näistä kaikista rajoituksista tulee surullinen olo,  sillä se rajoittaa normaalia elämää monelle. Mutta jos auttaa koronan estämisessä niin kai on silloin oikeutettua rajoittaa niin paljon ihmisten elämää...