Ei ole viiniä vaan kaktushedelmän mehua... |
Edellisessä postauksessa kerroin miten aion mennä uudestaan viereiseen kaktuspuistoon patakintaan (piikkien vuoksi) ja muovisäkin kanssa,kaktushedelmiä kerätäkseni. Meninkin sinne äsken ja kysyin puiston työntekijältä saanko poimia muutaman,ja hän sanoi että voin poimia niin monta kuin tahdon.Googlailun kautta ei tullut täysin selväksi mikä lajike tämä kaktusheldemälajike on(puistossa ehkä lukee ) mutta se on näköjään joko kaktusviikunan ei -viljelty muoto tai sitten Opuntia robusta. tai sitten ei kumpikaan niistä....Kaktusviikunat leviävät helposti ja ovat alun perin kotoisin Meksikosta tai Californian alueelta. Ne ovat levinneet myös Euroopan kuivemmilla ja lämpimillä alueilla joten niissä matkaavat voivatkin helposti törmätä näihin,
Hedelmät saikin helposti ja piikittömästi irrotettua itse kaktuksesta patakintaan avulla:) Kotiin tulin 10 hedelmän kanssa ja laitoin hedelmät veteen. Liikuttelin astiaa;ja piikit irtoavat silloin helposti.Veitsellä raaputtelin hieman pintaa mutta huomasin että vesikäsittelyssä piikit irtosivat aika hyvin,Varmuuden vuoksi käsittelin hedelmiä lateksikäsineiden kanssa...
Nämä ei -jalostetut hedelmät koostuvat suurimmaksi osaksi kovista siemenistä,joita ei kannata syödä mutta ehkä kerätä talteen jos haluaa yrittää vaikka kasvattaa kaktuksia kotona. Väri on huikean upea,syvä tummanpunainen. Leikkasin halkion hedelmiin ja kuori lähti helposti ,mutta sen mukana oli myös hedelmää.Itse syötävää hedelmää ei näissä pahemmin ollut joten tulin siihen johtopäätökseen että tämä menee mehuksi. Kaktushedelmien neste oli myös hieman limamaista joten lisäsin jonkun verran vettä ja laitoin blenderiin hetkeksi,jonka jälkeen siivilöin mehun. Maku oli hieman hapahko,joten lisäsin myös steviaa. Ihan hyvän makuinen mehu, jossa paljon C-vitamiinia ja muita hyviä aineksia. Tulipahan kokeiltua mutta en usko että teen tätä toiste,oli vähän sotkuinen homma...Suomenkin kaupoissa välillä näkyvä kaktusviikuna on taas viikunaopuntian jalostettu muoto ja siitä voikin syödä kaiken paitsi kuoret. Täällä kaktusviikuna on suosittu kesän hedelmä ja sitä sanotaan hepreaksi sabra-hedelmäksi.Sabra tulee arabian sanasta sabr. Täällä syntyneitä kutsutaan sabroiksi, eli sellaisiksi jotka ovat sisältäpäin pehmeitä mutta kovempia ulkoapäin.....
Mielenkiintoista tietoa.Kaytetaankohan tuota jossain mehussa muiden hedelmien lisana?
VastaaPoistaHieno väri
VastaaPoistaLisay:luulen että tuota nimenomaista kaktushedelmää ei käytetä sillä se ei ole tarpeeksi kaupallinen.Mutta sen sijaan Opuntia cochenilliferan eli väriopuntian hedelmää käytetään värjäykseen mutta väri siinä tulee itse asiassa eräästä kirvalajikkeesta (nyt toivon ettei tuon mehun mukana tullut jotain kirvoja mahaan;D)
VastaaPoistaAllu:vielä hienompi oikeasti ,alkoi jo olla vähän pimeää enkä saanut niin hyvin tallennettua oikeaa värisävyä.
Maltan yksi erikoisuus (turisteille) on kaktuslikööri. En minäkään kyllä itse ryhdy piikkipalloa käsittelemään, mutta nautin kyllä toisten työn tuloksista.
VastaaPoistaLissu:täällä on ollut 60-luvulta lähtien Sabra niminen likööri joka alussa tehtiin kaktusviikunoita mutta se ei niin menestynyt joten siitä tuli sitten appelsiinisuklaalikööri.
VastaaPoistaKauniin värinen mehuhan siitä tuli. Kokeilemalla sitä vasta tietää, että mikä on vaivansa väärti:).
VastaaPoistaOlen kuullut tuon sabra -sanan, mutta en tiennyt sen merkitystä: kiitos!
VastaaPoistaHieno väri juomassa.
<3
Mielenkiintoinen juttu. Kauniin värinen on ainakin, itse en ole happaman ystävä mutta voisin hyvin maistaa tuollaista :)
VastaaPoistaHauskaa, olen joskus värjännyt lankoja kokenillilla, juuri sillä kirvoista saatavalla väriaineella!
VastaaPoistaSabran olen tiennyt jo kauan, jo silloin kun meidän suvun ensimmäinen sabra syntyi lähes 19 vuotta sitten...
En ole noin viininpunaisia ikinä nähnyt. Täällä Annabassa se on oranssinpunainen, nimeltään el-hendi, ja sitä myydän sesonkiaikana toreilla valmiiksi kuorittunakin, todella suosittu hedelmä. Siitä puristetaan myös öljyä. En ole koskaan kokeillut tehdä siitä mehua, mielenkiintoista.
VastaaPoistaMahtava väri. Voiskohan tuolla värjätä kuten punajuurella? tuli vaan mieleen...:)
VastaaPoistaMielenkiintoista luettavaa jälleen kerran, kiitos Jael! Oheisena linkki, jonka löysin aiheesta: http://www.greenprophet.com/2013/11/isreals-iconic-sabra-cactus-endangered-by-invading-aphids/
VastaaPoistaMinä vaan koko jutun läpi otsikkoa myöten luin että kaktusviinaa... :D Tajusinhan minä virheeni jo otsikossa, mutta silti silmät käänsivät kaktusviikunan kaktusviinaksi ensin.
VastaaPoistaPitää varmaan ottaa lasi viiniä jos silmätkin sitten asettautuisivat kohdilleen ;)
Paluumuuttajatar:niinpä,pakko oli kokeilla ja nyt tiedän;D
VastaaPoistaLeena;toin teille kerran Sabra-likööripullon,oliskohan siitä...
Nelli:väri tosi upea ja kun lisäsin makeutusta niin ei enään ollut niin hapan.
Eeviregina: sillä tuleekin varmaan tosi upeat langat:) Ja teidän ekä sabranne jo niin iso:)
Sirokko:tuo on eri lajike mitä se teillä (ja täällä ) kasvava syötäväksi tarkoitettu lajike.Tämä taitaa olla enemmänkin koristeeksi tarkoitettu (tai sitten mehuksi) Pitäisköhän mennä hakemaan lisää hedelmiä ihan siementen vuoksi kun niistä tulee kuulemma hyvää öljyä;D
BLOGitse:eilen niin varoin ettei tule vaatteille mutta varmaankin tuollakin vois värjätä.
Hanski:Kiva että tykkäsit.Tuon artikkelin olenkin lukenut pari vuotta sitten (tuttavani kirjoittaa siellä) ja toivottavasti tuo uhka on jo väistynyt.
Tanja:hih,kaktusviinaa;D Mutta onhan sellaistakin ,agavesta, ei vaan ole sama kaktus mutta sama tuli mieleen tänään kun kaktuspuistossa bongasin agavekaktuksen;D HIh;D
Mitä ihmeen herkkua tämä on? Näyttää jo väriltään superterveelliseltä! Jännä!
VastaaPoistaUpea on väri, mutta kurjaa, että sottua tuli. :) Hitsi kun tuota ei voi juoda tuollaisenaan, näyttää niin herkulliselta. Iloista iltaa. <3
VastaaPoistaOn kyllä todella voimakas punaväri. Ja ilmeisesti makukin tosiaan voimakas eli ei voi sellaisenaan pistellä poskeen.
VastaaPoistaHuikean väristä mehua. Ja olitpas viitseliäs, kun jaksoit nähdä vaivan ja kerätä hedelmiä, vaikka oli piikkejäkin. Ilmeisesti siellä saa kerätä hedelmiä julkisilta paikoilta ilman sanktioita?
VastaaPoistaLepis:kuulemma on terveellistäkin.Mutta taidan tyytyä kaupan viikunakaktuksiin ,noissa kun oli enimmäkseen siemeniä.Tai enpä tiedä ,ne kaktukset ovat vieläkin täynnä noita hedelmiä...
VastaaPoistaTiia:ei siitä hirveästi sotkua loppujen lopuksi tullut mutta paljon piti hedelmiä avata että tuli yksi lasi mehua.Ja kyllä se ihan hyvää oli kun lisäsi vähän makeutusta:) ja se väri:)
Elegia:väri on huikea,mutta itse maku oli aika mieto .Mutta tuo väri,nyt aloin miettimään voisko käyttää värjäykseen...
Satu:nuo olivat kaktuspuistossa ,kodin lähellä,ja kysyin lupaa.Koska nuo ovat hieman vaikeakäyttöisiä niin sain luvan,tuskin monet niitä haluaa;D Mutta jos yleisellä paikalla on oliiveja,hedelmiä niin kyllä niitä saa poimia.Tel Avivissa kantakahvilani vieressä on katu,jonka varrella kasvaa pomeranssipuita. Tiedän että yks pieni kokeellinen ravintola siinä lähellä kerää niitä ja tekee niistä mahtavia juttuja;D
Kyllä tuossa kaktusviikuna lukee, mutta minulla alkoi mielessä soida Mikko Kuustosen kaktusviinaa :)
VastaaPoistaTuo nimikin kuulostaa terveelliseltä... kaktusviikuna.
Kiva postaus! Terveellistä alkavaa vikkoa!
Mielenkiintoista. HIenon punaisia ovat nuo kaktusviikunat.
VastaaPoistaOlet kyllä melkoinen sissi kun menet patakintaat käessä poimimaan:)
Hyvää tiistaita Jael<3
Tuula:hih, ei tuosta sentään tequilaa saa,mutta tuolla samaisessa puistossa huomasin agavekaktuksen josta sitä tehdäänkin;D Kiva kun tykkäsit ja hyvää viikkoa sinullekin:)
VastaaPoistaAnne: todella kauniin punaisia ne ovatkin:) Joo oli pakko laittaa patakintaat kun edellisellä kerralla olin niin varomaton että lehtien isot piikit tekivät jälkiä vatsaan....Nyt on jo ilta joten toivotan ihanaa keskiviikkoa:)