Mitä jos .

Kissa ompelukaupan edessä.Hyvä sisäänheittäjä..

Mitä jos-ajatus tuhosi yhtenä yönä yöuneni melkein kokonaan. Luin kuinka Hamasin terroristeiltä löydetyistä asiakirjoista ilmeni että heillä oli tarkoitus edetä keskiseen Israeliin, ja ottaa siellä panttivankeja, joihin kiinnitettäisiin räjähteitä.  Näin jo kauhukuvia siitä miten joku Hamasin tyyppi yrittäisi pakolla avata oveni. No onneksi sellaista ei tapahtunut omalla alueellani, ja onneksi on purkki  melatoniinia...

Sota ikävä kyllä jatkuu, ja on vaikeaa molemmille puolille.  Tosin  tätä kirjoittaessa on väliaikainen tulitauko, jonka haluaisin jatkuvan, mutta en haluaisi  kokea uudestaan Hamasilta tulevaa uhkaa....Täällä lähes jokainen tuntee jonkun joka tapettiin tai kaapattiin, ja minäkin tunnen naisen,jonka poika ammuttiin kotiinsa kibbutsissa.

Toissa viikolla asuinkaupunkini Holonin uudemman keskustan aukiolle oli katettu pitkä pöytä Gazaan kaapatuille ihmisille.Pöytä-installaatio oli täällä muutaman  päivän ajan, ja jatkoi sitten toiseen kaupunkiin. Jokaisessa tuolissa oli kaapatun kuva sekä nimi.

Kaapattujen lasten leikkikenttä, ja jokaisessa ämpärissä kaapatun lapsen nimi. Nythän osa lapsista päässyt takaisin kotiin, mutta monta vielä Hamasin jossain piilottamina, maan alla. 

Jos ensimmäisinä viikkoina oli ilmahälytyksiä ja pamauksia joka päivä niin nyt niitä on vähemmän.

Parina päivänä satoi kunnolla.  ja oli kova tuuli. Kuvan tytön ilmapallot  meinasi karata käsistä ,kovan tuulen vuoksi.

Luonto on ihmeellinen💚Kaikki tämä vihreys ilmestyi 2 päivää kovan sateen jälkeen, pitkän kuivuuden jälkeen. Myös sää on nyt mukavempi:aamut ja illat mukavan viileitä ,mutta päiväsaikaan edelleenkin lämmintä, mutta ei niin että hikoilisi. Yöllä on viileää mutta ei kylmää, ja peittoni on sellainen mitä täällä kutsutaan kesäpeitoksi....

Viime perjantaina sain vihdoinkin ostettua astmalääkkeet.Edellisenä perjantaina menin keskustaan, jossa sairaskassani apteekki, mutta se olikin kiinni,koska heillä ei turvahuonetta siellä. Otin bussin Tel Aviviin , jossa sairaskassallani suuri klinikka, mutta se olikin kiinni perjantaisin. Suuri klinikka asuinkaupungissani oli onneksi nyt auki perjantaina. Päätin kävellä klinikasta  keskustaan kahden pääkadun välissä.olevan puiston kautta. Aika hyvä ulkokuntosali tuolla.

Puiston varrella aina joku julistetaidenäyttely.Nyt oli värikkäitä satuhahmoja.

Ensimmäistä kertaa näin tällaisen polkupyörän korjaustelineen.

Hauska istumapaikka lapsille.

Puistokissoja.

Vessa on hyvä olla puistossa, hädän tullessa...

Alan vähitellen lähestyä keskustan aluetta.

Hanukka eli valon juhla lähestyy ,joulukuun alkupuolella, ja siihen kuuluvat munkit. En ole niin munkkien ystävä ja ainoa munkki mistä olen koskaan pitänyt on munkkipossu.

Joulukoristeet olivat ilmestyneet suureen halpiskauppaan.

Mukavaa marraskuun loppuaikaa🎄