Pyhiä riittää

Hunaja joka symbolisoi makeaa uutta vuotta, kuuluu Rosh Hashanan ruokiin
.Niinpä myös hunaja-astiota on löytynyt helposti-

Eilen illalla  täällä alkoi Rosh Hashana , eli juutalainen uusi vuosi (alkoi vuosi 5778) Yleensä pyhä kestää kaksi päivää, mutta tänä vuonna uusi vuosi osui juuri ennen sapattia, eli kun Rosh Hashana loppuu niin sapatti alkaa, mikä merkitsee että keskiviikko-iltapäivästä lauantai-iltaan ei ole lainkaan julkista liikennettä, ja oikeastaan vasta sunnuntaina normaali julkinen liikenne. Toivoisin että uskonto olisi erotettu valtiosta ; silloin ehkä linja-autot kulkisivat pyhänäkin.  Olen riippuvainen julkisessta liikenteestä,  eli en suinkaan iloinen siitä että osui näin monta päivää  ilman julkista eikä varmaan  missään  muussa maassa tapahdu tällaista... Suurin  osa kaupoista on kiinni, mutta Tel Avivissa monet kahvilat ja ravintolat ovat auki, ja tässä lähellänikin on pieni joka päivä auki oleva marketti, mutta eniten häiritsee julkisen liikenteen puute.

Kukkakaupoilla on kiirettä ennen pyhää, ja Billienkin kukkakaupassa oli normaalia enemmän kukkia eilen aamulla.

Pyöreät challah-leivät  ja hunajakakut kuuluvat myös juhlapöytään, 

Luomumarketissa oli aseteltu nätisti esille pyhään kuuluvia ruoka-aineksia (hunaja, omena, granaattiomena, taatelit).  Vasta sunnuntaina on normaali arkipäivä, ja se tuntuu niin kaukaiselta!

Pyhät eivät suinkaan tähän lopu, vaan ensi viikon perjantaina illalla alkaa Jom Kipur eli sovituspäivä,  joka on vuoden pyhin päivä.  Kun se loppuu alkaa lehtimajajuhla, ja sen jälkeen onneksi ei ole vähään aikaan pyhiä:D  Ensi vuonna uusi vuosi osuu paljon aikaisemmin, eli juuri syntymäpäivänäni.

Puu raukat

Viime viikon torstaina kuulin jo tosi aikaisin sähkösahan ääniä kodin viereisestä puistosta. Lähdin kohti Tel Avivia,  ja ajattelin että he poistavat vain sellaiset vähän ohuemmat  oksat  jotka helposti rikkoutuvat loppusyksyllä tai talvella, kun on kovia tuulia.  Kun iltapäivällä tulin kotiin  ja vein Bambin ulos, huomasin että puita oli kynitty tosi rumasti. Tässä kuvassa näkyy taaempana olevan sinisen hahmon takana jakarandapuu, jolle on jätetty vain yläpuolella oleva osa.

Kaikki puiston isot puut saivat saman pahan kohtelun. En kyllä ymmärrä puiden hoidosta,  mutta eikö tämä teidänkin mielestä ole täysin liioiteltua? Puiden paksut  ,vuosia kasvaneet oksat on leikattu pois, ja vain puiden yläosat  ovat jäljellä. Tuntui tosi pahalta, ja varjoa mitä niin tarvitaan täällä, on tietenkin nyt paljon vähemmän.  Tuon katkomishomman tekivät kaupungin alihankkijan työntekijät, ja olen miettinyt pitäisikö minun lähettää kuvia puista kaupungille ja kysyä että oliko tällainen massiivinen katkominen tarkoituksellista...

Loppuviikko oli ahdistavan kuumankostea,  ja kuitenkin päätin mennä Saronan puistoalueeelle, mutta olin unohtanut ettei sinne kannata mennä niinkauan kuin lapset ovat vielä kesälomalla. Kouluvuosi alkaa tällä viikolla eli syyskuun 1. päivänä. 

Puiston kupeessa olevaan ruokahalliin ei päässyt ruokahallin  pääsisäänkäynnin kautta,  koska viereen ollaan rakentamassa 2 uutta tornirakennusta.   Takana näkyy  Tel Avivin suurin rakennusprojekti, entisen tukkutorin alueella, joka  alkaa olla jo aika valmis: kauppakeskus ollut siellä keväästä lähtien ja muutama ravintolakin.

Kuumalla kaipaa jotain viilentävää, ja tämä halpiskahvilaketju Cofizzin jugurttiannos myslillä ja taatelisiirapilla on hyvä sellaiseen,  ja on vielä  edullinen (noin 1.5 eur).

Ja nyt iltapäivällä tapoin vahingossa tämän pikkuisen levyvarvasgekkon.  Näin että jotain vilisti aukinaisen ikkunan  alla olevan sohvan tyynyn alta,  ja luulin sitä ötökäksi, joten otin kengän käteen ja pamautin sillä tätä pikkuista. Tuli paha mieli, sillä pidän liskoista , sammakoista ja myrkyttömistä käärmeistä. Tämä oli vain 1.5 sentin mittainen, eli ihan pikkunen. 

Hevosenkarvaa sen pitää olla...

Täällä on taas ollut niin kuumaa ja kosteaa, mutta kävellä pitää aina kun voi:D   Muutama päivä sitten Eero-kissalla oli runsas aamiainen bussipysäkillä; joku laittaa sinne aika reilun määrän ruokaa. Minä jaan hieman ruokaa puistossa aikaisin aamulla : jo klo 6 aikaan aamulla kisut osaavat odotella aamupalaa.   

Eilen menin vihdoinkin ostamaan uuden lakaisuharjan.  Vanha harja  ei enään pysynyt kiinni kepissä vaikka yritin vaikka mitä (teippiä, sinitarraa...)  ja  oli vaikeaa saada kaikki lattian pölyt pois viime perjantaina.  Pölyä tulee nyt paljon sillä pidän aina  ikkunat auki,  koska en käytä ilmastointilaitetta,  ja puistoa vastapäätä on iso rakennusprojekti,  josta tulee hiekkapölyä tuulen mukana.  Vanha lakaisuharjani on  palvellut uskollisesti 5 tai 6 vuotta,  ja se on tehty hevosenkarvoista.   Synteettiset harjat eivät ole läheskään niin hyviä kuin hevosenkarvaharja, ja tiedän vain yhden kaupan, Tel Avivin eteläisessä osassa, missä sellaisia myydään.  Kauppa on niin sekava kuin vain voi olla; hieman kärttyisä omistaja ei kai ole järjestellyt kauppaansa pitkään aikaan;D

Nyt on sitten harja ostettu,  ja ostin myös hiuksilleni luonnonharjan,  jota olin jo pitkään halunnut,  ja heitin muutaman synteettisen ja liian kovan  hiusharjan roskikseen. Molemmat harjat haisivat hieman naftaliinille ,  joten niitä piti tuulettaa  kunnolla  ennen käyttöä.

Torstai-aamuna tapasin kantakahvilassani vieressä työskentelevän ystäväni, joka on lähdössä viikonlopun jälkeen vuosilomalle  Englantiin.  Hänen kahvissaan  oli niin kiva leppäkerttu että oli pakko kuvata se.  Minun kahvini oli pienempi , ja siinä oli sydän.💗

Tapasin myös toisen ystäväni, joka on pian lähdössä 3 viikoksi Intiaan miehensä kanssa. Kauhean  paljon rokotteita heidän oli pitänyt ottaa matkaa varten, sekä malariatabletteja, ja vielä erikoishyttyvoiteita.  Teimme pienen kävelyretken, etenkin kun tänään kosteus oli hieman alhaisempi, ja kävelykadulla torin vieressä tämä  talo oli juuri  kuoriutunut maalausprojektin jälkeen pressujen alta, ja  tuo sitruunankeltainen väri on kyllä pirteä.  Ennen maaulausta  talon seinät olivat kulahtaneen beigen väriset. Projekti ei vielä ollut ihan valmis, ja kauppojen kohdalla oli vielä tekemistä.

Kävellessä tulee huomattua kaikenlaista. Tuossa korkeassa tornitalossa on kalteva seinä.

Tässä vanhan  korjatun talon takana on tornitalo, ja  osassa tornitaloa hotelli.

Tämäkin talo oli juuri kuoriutunut pressujen alta, ja siinä tehtiin viimeistelytöitä.

Toinen tornitalo vanhan talon edessä.

Ystävän piti mennä kauppakeskukseen ostamaan lahja sukulaisille, ja menin mukaan. Kaupan ulkopuolella törmäsin Eliseteen, täällä pitkään asuneen  brasilialaisen laulajattaren,  jota olen aiemminkin kuvannut tänne blogiini, 2 kertaa , mutta en muista koska. Aina elegantin  Eliseten Mischka koira oli suloinen. 

Tässä yksi Eliseten lauluista (laulu alkaa kohdassa 0.39)

Kauppakeskuksen toisessa päässä oli joku tapahtuma lapsille. Putkia päällystettiin foliolla, ja lapsilla näkyi olevan tosi hauskaa . Täällähän lapsilla on vielä kesäloma, ja kouluun palataan syyskuun alussa.

Kahvikaupan taiteilija

Kuva ei ole torin kahvikauppakahvilasta, vaan toisesta kahvilasta  jossa Itain työt ovat nyt esillä.

Tel Avivin  Carmel-torin alussa on pikkuruinen kahvikauppa, joka toimii myös pikkuruisena kahvilana. Kahvikauppakahvilan espresso on parhaimpia mitä tiedän , ja yleensä pysähdyn espressokuppiselle silloin kun Itai, toinen kaupan kahdesta myyjästä/ baristasta,  on paikan päällä.

Erittäin hyvän espresson lisäksi  bonuksena on aina mielenkiintoista keskustelua, silloin kun Itai on paikalla. Toinen myyjistä on supposuu, enkä yleensä pysähdy tuonne silloin kun hän on paikalla, hyvästä kahvista huolimatta.... Itai on taiteilija, joka välillä kirjoittaa, välillä maalaa. Tällä hetkellä hän on täysin uppoutunut kirjoittamiseen, ja joskus tulevaisuudessa julkaistaan kirja, jossa 9 Itain kirjoittamaa tarinaa.  Maalaus jää taka-alalle silloin  kun kirjoitusinspiraatio saa vallan. 

Osa Itain maalaustöistä on nyt erään kahvilan seinillä pohjoisessa Tel Avivissa. Itailla on studiossaan suuri määrä töitä, mutta hän joutuu nyt luopumaan studiostaan sillä hänellä ei ole mahdollisuuksia   pitää sekä studiota että käyttää korjauslukupalvelua:  etenkin kun hän tällä hetkellä ei työskentele studiossaan.

Itai sanoo että hänen työnsä edustavat avantgardetyyliä,  eikä se oikein myy. Täällä pitäisi olla myös hyviä suhteita jos haluaa saada työnsä kaupaksi, tai johonkin hyvään galleriaan. Lisää Itain töitä löytyy hänen sivustollaan, täällä.,

Ihan hyviltä näyttävät Itain työt tuon kahvilan seinillä. Kaikki Itain työt on maalattu puupinnoille.

Kuvat Itain tauluista ovat hänen itsensä ottamia.

Kauneinta aikaa

Luonnon puolesta tämä osa kevättä on sitä kauneinta kevättä:villiunikot kukkivat yhdessä kruunukakkaroiden kanssa,ja tästä ei saa tarpeekseeen sillä se on niin kaunista.

Keskiviikkona iltapäivällä peruuntui tapaaminen,ja ajattelin sen sijaan mennä Bambin kanssa bussilla Tel Avivin puolelle yhteen lempipuistooni, Kun tulin pysäkille huomasin että bussi oli juuri mennyt ohitse,ja seuraava tulisi vasta puolen tunnin kuluttua. Laskin että tulisimme takaisin kun on jo pimeää,joten luovuin ajatuksesta ja tein sen sijaan Bambin kanssa lenkin lähiseudulle:alueelle jossa käyn aivan liian harvoin. 10 minuutin kävelymatkan päässä sijaitsee tämä outlet-kauppakeskus,jossa kenkiä  ja vaatteita saa edullisemmin,mutta olin ihan unohtanut paikan olemassaolon. Bambin kanssa en voinut oikein käydä kaupoissa mutta huomasin että keskuksessa ollut kahvila oli vaihtunut Roladin-ketjun kahvilaksi ,ja päätin käydä siellä espressolla.

Kahvila toimi itsepalveluperiaatteella (harvinaisempaa täällä) ja jonossa seistessä ehdin katsella hieman ympärilleni.Roladin-ketjun tuotteet ovat tosi herkullisia.

Suolaisia piirakoita. Bambia tietysti houkuttelivat nämä tuoksut,ja se olikin koko ajan vetämässä minua näiden suuntaan..

Mitä ihanuuksia,mutta otin espressokuppini ja menin ulos istumaan.Bambille olin ottanut vesikupin ja vettä.

Espresson jälkeen ylitin kadun,ja toisella puolella sijaitsee kaupungin maatilan galleria.Se on tosin auki vain viikonloppuisin  ja maanantaina iltapäivällä,joten sain tyytyä katsomaan sitä aidan kautta.

Nämä kukkaset ovat niin ihania. Olisin poiminut mukaani kimpun  keltaisia kruunukkaroita mutta lähes jokaisessa oli jonkinlainen pieni ötökkä.Näiden aika on ihan kohta ohi,joten pitää nauttia näistä niin kauan kuin voi.

Kaupungin maatila on tarkoitettu koululaisryhmille,enkä minä yksityishenkilönä pääse tuonna(kysyin kerran). Mutta aidan raot ovat sen verran leveät,että tätä vehreyttä voi ihailla myös aidan takaa.

Kyllä teki mieli tätä parsakaalia...Olen muuten  koko talven syönyt tosi ahkerasti parsakaalia:kiitos halpismarketin jossa sitä on  ollut todella edullisesti. 

Komeat salaatitkin näkyivät yhdestä kohtaa.

Krasseja.

Maatilan toisella puolella on omakotitaloja. 

Tälle alueelle pitää kyllä tehdä lisää kävelyretkiä ennen kuin tämä vehreys katoaa..

Tällä viikolla

Kuva ompelutarvikeliikkeen ulkoseinältä. Kukkaruukut on aseteltu halkaistuun vesipulloon,
ja niiden päälle on virkattu "kuori" Aika ihana idea:)

Tällä viikolla oli edelleenkin lämmintä,kunnes torstaina alkoi hieman viiletä,ja jopa sataakin pitkän tauon jälkeen.

Tiistaina  kävin poimimassa hieman lisää pomeransseja,ja niistä on nyt tehty kaikenlaista...

Illalla otin kuvan liikkuvan bussin ikkunasta.

Keskiviikkona kävin hammaslääkärillä.Odotushuoneessa tarkkailin akvaarion kultakaloja.

Minulla on aivan ihana ruotsalainen hammaslääkäri Mikael,jonka tuolissa en ole koskaan jännittänyt,toisin kuin muiden hammaslääkäreiden tuoleissa...

Hammaslääkäriklinikka on lähellä entistä asuintaloani,jossa asuimme eksän kanssa ennen Venezuelaa.  Talo on vanha tornitalo,ja asuinkerrosten alla on 5 kerrosta liike-ja toimistotilaa,joten asuinkerrokset alkavat vasta sen jälkeen.  Asuimme 10. kerroksessa,joka itse asiassa olikin 15, kerros. Talon ulkopuoli on nyt maalattu vaaleanharmailla sävyillä,joka näyttääkin paremmalta kuin entinen likaisen kellertävä ulkomaali.

Torstaina kävin uudessa ruokahallissa,jossa on hauskoja sisustuselementtejä,kuten nämä värikkäät muovilaatikot.

Sieltä löytyy myös monta mosaiikkityöpylvästä,ja jokaisessa pylväässä eri tarina. Kauheasti työtä on mennyt niiden tekemiseen.

Ruokahallin vastapäätä odottelin Suomesta palannutta ystävää (menimme sen jälkeen kahville sisälle).

Sain Suomesta tuliaisena ruispuikuloita,ihan parasta!

Tänään perjantaina, viikonlopun ensimmäisenä aamuna, satoi kun heräsin mutta kun tulin kaupunkiin oli sade lakannut. Oli hyvin aikaista mutta Cofixin halpiskahvilat avaavat ovensa aina aikaisin. En tosin pysähtynyt tuonne kahville.

Pidän näistä aikaisista aamuista kun kaupunki herää.

Edessä focaccioita vegaanitäytteellä,eli kesäkurpitsaa ja auringonkukansiemenpestoa

Myöhemmin kävin kahvilla tässä paikassa. Capuccinon kanssa saa valinnaisen pienen leivonnaisen yhteishintaan alle 2½ eurolla ,ja kahvia odotellessa voi seurata leipurin puuhia.Iltapäivällä satoi ,hyvä  niin koska tammikuu on tähän asti ollut kuiva,mutta samalla tuulee  tosi kovaa, ja toivon että olohuoneen ikkunan edessä olevat viidakkomaiset  hontelot puunvarret kestävät tuulta katkeamatta.

Samaisen leipomokahvilan ulkopuolella join sitten kahvini,ja otin kuvan leivistä ikkunan takaa. Kuvaan tulikin mukaan lähellä olevat rakennukset.,