Värikästä taidetta

Tällä viikolla näin paljon värikästä taidetta 💓💛💚💙💜 Ensimmäinen kohtaaminen värikkään taiteen kanssa tapahtui    Tel Avivin keskustan vanhassa  kauppakeskuksessa,   jossa kävin pitkästä aikaa,  ja huomasin että  kauppakeskuksen kahta osaa  yhdistävässä , maanalaisessa käytävässä,  oli uusi näyttely.  Tässä oli niin värikkäitä teoksia, että piti käydä tarkistamassa lähemmin mitä sieltä löytyi. Ihastuin etenkin  tähän suloiseen koiraportrettiin.  Minusta nämä ovat sellaisia hyvän mielen teoksia, mutta torin kahvikauppa&kahvipisteen barista Itain mielestä nämä ovat rumia.,,,,, No kauneus on katsojan silmissä...

Näiden töiden takana on täällä syntynyt mutta Lontoossa kasvanut   Ronny Hatchwell,  joka on myös julkaissut   jonkinlaisen self help-kirjan.   Ronnyn työt printataan    julisteiksi,   mukeihin , kasseihin ym.  ja ovat tosi suosittuja, mutta ennen tätä näyttelyä en ollut kuullut hänestä.

Tämäkin oli hieno , ja upeat värit.

Ronnyn omakuva.

Teoksia oli todella monta, kahdella puolella.

Toinen taidepaikka oli tässä rakennuksessa.  Talon nimi on Lederberg House , sen aikoinaan rakennuttaneen  kauppiaan mukaan,   ja rakennus valmistui vuonna 1925, alun perin vuokra-asunnoiksi.  Vuosien varrella  rakennuksessa oli paljon muutakin,  ja monen vuoden aikana myös   kuvassa näkyvä , aina avoinna oleva Benedict-ravintola. Rakennus oli alunperin kermanvärinen,  mutta maalattiin myöhemmin vihreän väriseksi. Tuo vihreä sopiikin niin hyvin tuolle kauniille rakennukselle.

Muutama vuosi sitten  rakennuksessa alkoi entisöintiprojekti, jota seurasin mielenkiinnolla,  sillä usein ohitan tämän rakennuksen.  Mietin mitä sinne tulee ,  ja tuleeko Benedict-ravintola uudelleen tuonne. Kun projekti oli melkein valmis, Benedict muutti uudelleen samaan kohtaan missä oli aikaisemminkin ollut.  Huomasin että  rakennuksen päälle ei ilmestynyt uusia kerroksia kuten  yleensä näissä vanhoissa restauroiduissa rakennuksissa.  Parvekkeille ilmestyi kauniita  punaisia kukkia,   jotka näyttivät niin kauniilta  vihreän rakennuksen kanssa.  Katolle ilmestyi jonkinlainen taideteos, joka näkyy tässä kuvassa.

Eräänä päivänä  huomasin että rakennukseen oli ilmestynyt taidegalleria,  ja gallerian vastaanotto katutasossa oli niin vahvasti punainen,  ettei sitä voinut olla huomaamatta. Astuin sisälle uteliaana, ja sain selville että koko rakennuksen tilat,  kaikki 3 kerrosta,   Benedict-ravintolaa lukuunottamatta , ovat gallerian käytössä. Kysyin voinko  tulla katsomaan ja ottamaan muutaman kuvan,  ja  minulle sanottiin että sopii muutaman päivän kuluttua ,  sillä samana päivänä galleriassa oli yksityistilaisuus.

Kun googlasin galleriaa kotona,  huomasin että kyseessä onkin tosi nimekäs galleria.  Eden Galleryllä  on gallerioita vähän siellä sun täällä,  eli New Yorkissa, Miamissa,  Coloradossa, Lontoossa, Kreikan Mykonoksella,  3 galleriaa täällä Israelissa  ja kohta uusi galleria Dubaissa. Galleriaryhmä on keskittynyt värikkääseen nykytaiteeseen,  ja heillä on vakiotaiteilijat, joiden  teoksia esitellään & myydään galleriayrityksen eri gallerioissa.

Tämä  värikäs teos  on  ennen portaita.  Gallerian johtajatar teki minulle pienen kierroksen,  Tämä teos on täkäläisen taiteilijan , Dorit Levinsteinin työ.

Portaikon vanhat kuviot on myös entisöity.

Kun tulimme  toiseen kerrokseen,  galleriaa johtava nainen antoi minun katsella muutamaa huonetta,  ja hyvin pikaisesti vain. Minulle koko paikasta tulee mieleen enemmänkin museo kuin galleria.

Itse huoneet  ovat tosi kauniita , ja  voin vain kuvitella miten ihania nuo olisivat asuntoina eikä galleriana. Lattialla hauska Beatlesiä esittävä työ, sekin Dorit Levinsteinin tekemä.

Koska gallerian johtajattarella oli niin kiire esitellä galleriaa,  sain tästäkin teoksesta vain  tärähtäneen kuvan.  Teoksen on tehnyt  taiteilija,  joka  piiloutuu SN-nimimerkin taakse,  ja joka käyttää jokaisessa teoksessaan  kuivattuja,  kaiketi maalattuja  perhosia. Yleensä  perhoset ovat vain pieni osa hänen teoksiaan, joissa yhdistyy valokuvaus, hiilipiirustus, öljyväri  ym.  , mutta tässä teoksessa perhoset olivat pääosassa.  Yksi gallerian  taiteilijoista on amerikkalainen katutaiteilja Alec Monopoly, joka yleensä piilottaa käsillä kasvojaan, mutta sattumalta huomasin että YouTube-videoillaan  hän  ei tee samoin.

Pieni parveke oli ihastuttava, ja sieltä näkyy vastapäinen talo.

Kattokerroksessa  on vain 2 huonetta  ja suuri kattoterassi, jota näin vain ikkunoiden läpi. Seinillä näkyy Alec Monopolyn töitä.

Tämä on selvästi se huone missä  tehdään kaupat.  Gallerian nettisivuilla ei ole teosten hintoja,  mutta  voi vain kuvitella että teokset ovat todella hintavia, eikä suurin osa edes sovi normikotiin.   Minua ärsytti se että  gallerian johtajatar teki niin pikapika-kierroksen, vaikka olimme etukäteen sopineet että tulen sinne.  Olen myös varma että jos olisin tullut ostamaan jonkun teoksen,  punainen matto olisi levitetty eteeni;D   Mutta loppujen lopuksi oli tosi mielenkiintoista  nähdä miltä näyttää tuon kauniin rakennuksen sisällä.

Värejä siellä sun täällä

Eikös olekin ihana istuin 💙

Keskiviikkona tarkoitus oli auttaa ystävääni  Nancyä käytännön asioissa, ja heprean tulkkauksessa,  ja tulin hänen nykyiseen asuinpaikkaansa liian aikaisin.   Päätin tappaa aikaa  vieressä olevassa puistossa, jossa en ole koskaan ollut, mutta josta olen nähnyt pieniä pilkahduksia bussin ikkunoista. Myös Nancyn väliaikaisen asunnon parvekkeelta näkee puistoon.

Puisto  on kapeahko , mutta todella pitkä,   eli 5 korttelin pituinen,  ja puistoa halkaisevat muutamat kadut. Aloitin suurinpiirtein  puiston keskiosasta,   jossa oli tämä hauska  suihkulähde   sammakkopatsaineen.

Sitten alkoi näkyä paljon värejä, joissa sininen oli hallitseva väri.

Puistosta löytyi pingispöytiäkin.

Sitten näin puiston tunnetuimman  leikkipaikan,   merihirviön,   johon tuli inspiraatio  Joona ja valas-tarinasta.

Hirviön päästä aukeaa liukumäkiä. Hirviön sisällä  on käytäviä,   portaita ja  istuimia, ja voin kuvitella miten kivaa lapsilla on seikkailla hirviön sisällä.  

Värikkäitä istuimia ja leikkipaikkoja oli joka puolella puiston varrella.

Käärme...

Pitäähän puistossa kissojakin olla.

Kissan lähellä oli puu,   jonka alla myös värikkäitä istuimia.

Kaikki rakennukset puiston varrella ovat matalia,  ja  onpa mahtavaa  kun pääsee suoraan kotiovesta tuollaiseen puistoon. Pääsenhän minäkin suoraan puistoon , kotini edustalla,  mutta se on pieni puisto eikä mitään tämän puiston rinnalla.

Sitten olikin aika mennä Nancyn luo,  ja ennen kuin lähdimme liikkeelle,  Nancy  halusi esitellä oman pienen lehtimajansa , jonka hän kokosi itse monesta osasta. Lehtimajoissa  kestitään myös vieraita, mutta meillä oli kiire joten sellainen jäi väliin. Nancy ja minä tutustuimme monta vuotta sitten  Instagramin kautta,   ja  Nancy otti minuun yhteyttä sen vuoksi että puhun myös ruotsia, ja teininä  Nancy oli vaihto-oppilaana  pienessä kaupungissa Uppsalan lähellä.   Ja hänellä on edelleenkin ruotsinkieli aika hyvin hallinnassa  , vaikka  tuosta vaihto-oppilasvuodesta on jo ikuisuus.

Seuraavana päivänä  näin lisää värikkyyttä,   tämän  Tel Avivin kaupungintalon edessä olevan lehtimajan muodossa. Varmaankin kaunein lehtimaja minkä olen nähnyt.

Teemana  tässä lehtimajassa  ovat hepreankieliset aakkoset,  ja  lehtimajan on valmistanut tunnettu täkäläinen kuvanveistäjä,  kuvataiteilija ym. David  Gerstein,  jonka teoksia on esitelty näyttelyissä eri puolilla maailmaa,  ja jonka  teoksia on myös  eri kaupungeissa  maailmalla, kuten Kiinassa , Taiwanissa ja Saksassakin.

Tämä oli opettavainenkin,  noiden  aakkosten vuoksi.

Muumeja ja muuta

Muumit tosiaankin.... Tämän kuvan otin bussin ikkunan kautta,  aika kaukaa,  enkä  ole vieraillut näitten muumien luona  siitä  lähtien kun kirjoitin niistä täällä, vuonna 2017,  eli siitä miten ne päätyivät tänne Holoniin.

Viime päivinä en ole oikein pystynyt keskittymään mihinkään , koska tämä stressaava tilanne täällä jatkuu edelleenkin. Siitä kun kirjoitin   viimeksi,  oli vielä kaksi kertaa  ilmahälytyksiä omalla alueellani, mutta eteläisessä Israelissa ilmahälytyksiä  on ollut koko ajan,  niin että heihin verrattuna  minulla on helppoa.  

Viime viikolla pysyttelin enimmäkseen kotona ja omalla alueella, mutta tänään menin torille.  Join kahvit kahvikaupassa,  ja kun istuin siellä, päivälehdestä tultiin haastattelemaan Itaita, paikan baristaa, Haastattelun aihe oli  miten viime aika on vaikuttanut myyntiin.

Kahvikauppa/kahvipisteessä oli purkki tällaisia  keksipakkauksia,  joita luulin  ranskalaisiksi,   nimen vuoksi, mutta nämä ovatkin intialaisia keksejä.  Satu, ehkä tuttuja sinulle?

Torin alkupuoli, jossa muuta kuin ruokaa,  ja useat kojut ovat tyhjiä,  koronan vuoksi.

Torilta kävelin viereiselle kävelykadulle, joka ei viime aikoina enään ole ollut kuin osittainen kävelykatu, Tarkoitus oli mennä askartelukauppaan ostamaan mustaa  tekstiiliväriä, mutta se oli loppu. 

Värikäs katutaideteos. Tänään kun olin torilla kuulin että olisi tulossa tulitauko.  Sitten vähän myöhemmin  Hamas ampui raketin joka  osui tehtaaseen  eteläisessä Israelissa,  ja kaksi ihmistä kuoli.  Niin että eihän mitään tulitaukoa tullut , vielä.  Täällä halutaan varmistaa että  raketit ja tulipaloilmapallot eivät tule jatkuvalla syötöllä  eteläiseen Israeliin,  jossa on viimeiset vuodet kärsitty tosi paljon sellaisesta.  Ikävä kyllä Suomen lehdistö ei anna lähes lainkaan kuvaa  siitä mitä tapahtuu koko ajan eteläisessä Israelissa,  ja miksi tämä sotailu jatkuu. Ikävä kyllä se jatkuu kunnes  varmistetaan ettei raketteja enään lennä sinne jatkuvalla syötöllä, ja sillä välin ihmiset molemmin puolin kärsivät todella paljon.  Toivon että tulitauko tulee pian.

Torstai-iltana yläkerran naapurini,  jotka ovat etsimässä asuntoa muualta,  kutsuivat minut illalliselle.  Oli hyviä täytettyjä kasviksia.  He kertoivat  viettävänsä pari seuraavaa päivää pohjoisempana,   miehen pojan perheen luona.   Siellä ei ole kertaakaan ollut ilmahälytyksiä,  ja he halusivat taukoa niistä. Lupasin hoitaa kissat heidän poissaollessaan.

Poikakissa Jerry on hieman arka.

Kaunis Juli kissa. Lara -kissa   oli piilossa.

Kuumaa!

Kaunis ruusu:)  Ruusupuskat kukkivat nyt kodin edessä olevassa puistossa, ja suurin osa kukista

 valkoisia, mutta osassa  on enemmän vaaleanpunaista

Kuumaa tosiaankin,  tätäkin kirjoittaessa on jo ilta, ja 29 astetta. Kuumat aavikkotuulet toivat taas kunnon helteet, ja huomenna ja ylihuomenna  kaikista kuuminta.  Onneksi kuitenkin kuivaa, joten  kestän sen paremmin kuin  kesän kostean kuumuuden. Mutta lauantaina järjestin jo vaatekaappini, ja  laitoin .lämpimät vaatteet pois,  sillä niitä ei tarvita ennekuin joskus vuoden loppupuolella.

Tästä sunnuntaista lähtien ei tarvitse enää käyttää maskeja ulkona,  yli vuoden pakon jälkeen, mikä on helpotus etenkin nyt kun on kuumaa. Tänään aamupäivällä katukuvassa näkyi kuitenkin monta joilla  edelleenkin maski päällä,  sitten sellaisia joilla ei maskia ja myös sellaisia kuten minä tässä kuvassa,  eli maski leualla,  sillä  kun menen bussiin tai kauppaan,  niin maski pitää olla päällä. Saapa  nähdä jos tämä maskittomuus ulkona vaikuttaa jotenkuten  tilastoihin,  se nähdää vasta  muutaman viikon kuluttua. Kun katsoin kuvaa,  tuli mieleen että ihan pakko käydä kampaajalla. Viimeksi kävin ennen koronaa,  ja olen itse pätkinyt hiuksiani,  joissa ei nyt minkäänlaista  kunnon kampausta, joten  pitää muistaa tilata aika kampaajalleni Oferille.

Viime maanantaina oli aika hammaslääkärilleni. Olen täällä joskus maininnut että minulla on ihana ruotsalainen hammaslääkäri Mikael,  jonka vuoksi matkustan pitkän matkan toiseen kaupunkiin. Odottaessa seurasin akvaariokalojen elämää.

Viime viikolla oli vielä aikaisin aamulla ihanan viileää, ja toivottavasti niin myös  tämän hellejakson jälkeen. Tyhjässä kaupungissa on mukavaa tehdä aamulenkki.

Viime viikon keskiviikkona   täällä oli kaatuneitten päivä, jolloin sireeni aamupäivällä  pysäytti kaiken liikenteen ja ihmiset muutamaksi minuutiksi.  Illalla suru vaihtui iloksi ,  kun alkoi itsenäisyyspäivä, eli täällä mennään surusta iloon= elämä jatkuu.   Itse  itsenäisyyspäivä on kansallinen grillauspäivä,  jota edeltävät kaikenlaiset grillaukseen liittyvät tarjoukset   kaupoissa,   mutta aamupäivällä aloin tuntea grillaushajua  koko kodissa , eikä ihme,  sillä kun katselin alas ikkunasta,  siellä näkyi tämä. Suuri perhe kaikkine sukulaisineeen oli tuonut puiden alle 2 pöytää,  ja  ihan puiston laidassa,  eli melkein ikkunani edessä oli tämä ja vielä toinen grilli, jonka käryt  tuuli toi kotiin.  Kaiken lisäksi heillä oli vielä kaiuttimet mukana,  ja musiikki pauhasi kovaa  koko päivän. Soitin kaupungille,  koska tässä puistossa on grillaaminen kielletty, mutta minulle kerrottiin että itsenäisyyspäivän kunniaksi tuollaiset kiellot oli peruttu!  Arvatkaa  ärsyynnyinkö siitä....

Eilen iltapäivällä  Bambin kanssa ulkona.  Bambilla taitaa olla myös hajuaisti heikentynyt iän myötä, sillä hajuja pitää haistella paljon kauemmin kuin ennen.

Olimme lähellä  kaktuspuistoa,  joten tein siellä pienen kierroksen Bambin kanssa.  Kaktusten joukkoon laitetut kierrätysmateriaalitaideteokset ovat aika kivoja,  kuten tämä  riikinkukko.

Tämäkin on aika hyvä.

Samoin kuin strutsit:)

Hyvää alkavaa viikkoa:)